Työn tulokset
Arvioitu lukuaika 8 min

Tulevaisuustaajuus on tuonut tulevaisuusajattelun taitoja uusille yleisöille

Sitran kehittämä Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmä innostaa rakentamaan toisenlaisia tulevaisuuksia luomalla puitteet yhteisille tulevaisuuskeskusteluille. Käyttäjiensä käsissä menetelmä on taipunut niin äänikuunnelmaksi, kylien kehittämistyökaluksi kuin oppimateriaaliksi lukio- ja ammatilliseen koulutukseen.

Kirjoittajat

Lilli Poussa

Asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Terhi Ylikoski

Asiantuntija, Ennakointi ja koulutus

Julkaistu

Mistä työssä oli kyse?

Sitra käynnisti vuonna 2019 Tulevaisuuden uudistajat -projektin, joka pyrki tulevaisuusajattelun ja muutoksen tekemisen taitojen vahvempaan kytkemiseen toisiinsa ja ylipäätään tulevaisuusajattelun popularisoimiseen. Projektin lähtökohtana oli siirtymä kohti yhteiskuntaa, jonka perusta on maapallon kantokyvyn rajoissa. Siirtymässä onnistumiseksi tarvitaan paitsi tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuteen vaikuttamista, myös nykyistä enemmän toivoa luovia tulevaisuuskuvia ja sitä, että niistä keskustelevat myös muut kuin ennakointia työkseen tekevät.

Jotta osallisuus tulevaisuuskeskusteluissa lisääntyisi, projektissa haluttiin tuottaa menetelmiä ja sisältöjä, jotka popularisoivat tulevaisuusajattelua. Tähän, myös sidosryhmissä tunnistettuun tarpeeseen vastaa Tulevaisuustaajuus, joka on noin kolmen tunnin mittainen työpajamenetelmä. Se yhdistää tulevaisuusajattelun muutoksentekemiseen ja virittää osallistujat pohtimaan tulevaisuutta, joka on kuvittelemisen ja tavoittelemisen arvoinen.

Tulevaisuustaajuudessa korostuu ihmisten toimijuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen ja yleisemmin ihmisten innostaminen haastamaan nykyisiä oletuksia tulevaisuudesta, kuvittelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia ja myös toimimaan niiden puolesta. Tulevaisuustaajuus on lisännyt tulevaisuusajattelua ja sen kytkeytymistä toimintaan monissa organisaatiossa, sekä tuonut ihmisiä yhteen keskustelemaan, oppimaan ja kasvattamaan ymmärrystään tulevaisuudesta. Näin se on tukenut Sitran vuonna 2020 päivitetyn strategian vaikuttavuustavoitteita, erityisesti seuraavia:

  • Suomessa tunnetaan tulevaisuuden mahdolliset kehityssuunnat hyvin, erilaisista tulevaisuuksista keskustellaan laajasti ja tulevaisuustiedon pohjalta toimitaan
  •  Yhteiskunnan muutoskyky sekä kyky ja halu yhteistoimintaan kasvaa

Tulevaisuustaajuus on ainutlaatuinen menetelmä siinä, miten valmiiksi se on paketoitu: vetäjän opas, videot, Powerpoint-diat ja puhenuotit mahdollistavat menetelmän käyttöönoton täysin ilman koulutusta tai perehdytystä. Tämä on olennaista itseleviävän konseptin onnistumisen kannalta.

Kuten Sitrassa kehitetyn rakentavan keskustelun Erätauko-mallin, myös Tulevaisuustaajuuden ideana on ollut se, että kuka tahansa voi ottaa menetelmän käyttöönsä ja soveltaa sitä erilaisissa tilanteissa ja erilaisiin tarpeisiin. Taustalla on pyrkimys laajentaa tulevaisuusvaltaa Tulevaisuusvalta Tulevaisuusvalta on valtaa vaikuttaa tulevaisuusnäkymiin eli siihen, mitä tulevaisuudessa pidetään mahdollisena tai toivottavana. Avaa termisivu Tulevaisuusvalta niin, että myös ennakointikentän ulkopuolisilla toimijoilla olisi työkaluja tulevaisuusajatteluun ja sen edistämiseen omissa yhteisöissään.

Menetelmän skaalautuminen on edellyttänyt muun muassa sitä, että menetelmä itsessään toimii, hyödyntämiseen on riittävät tukimateriaalit, aktiivinen viestintä tukee menetelmän leviämistä ja kiinnostuneille on myös tarjottu koulutusta. Tärkeää on ollut myös Sitran antama sparraus ja taloudellinen tuki hankkeisiin, joissa on haluttu soveltaa Tulevaisuustaajuutta uusiin konteksteihin.

Lisäksi Tulevaisuustaajuuden kehittämistyön käynnistänyt avoin ja sidosryhmiä osallistava kehitysprosessi on tukenut menetelmän leviämistä erilaisten tahojen käyttöön ja siirtää omistajuutta myös Sitran ulkopuolelle.

Miten työ eteni?

Koska projektin kohderyhmänä olivat ennakointikentän ulkopuoliset toimijat, projektia haluttiin alusta lähtien toteuttaa tiiviissä yhteistyössä erilaisten sidosryhmien kanssa ja uusien kohderyhmien tulevaisuuskyvykkyyksiä kasvattaen. Tekemistä lähestyttiin käyttäjälähtöisesti, mikä tarkoitti sidosryhmien kutsumista mukaan aina ideoinnista luotujen menetelmien testaukseen asti.

Kehitystyö alkoi keväällä 2020 ja valmis Tulevaisuustaajuus kaikkine materiaaleineen julkaistiin tammikuussa 2021. Tulevaisuustaajuuden kehitystyötä tukivat kaksi Sitran ulkopuolista ryhmää: nelihenkinen kansainvälisen sparrausryhmä, johon kuului tutkijoita ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijoita eri puolilta maailmaa sekä monialainen, aiheesta innostunut 17-henkinen kehittäjäryhmä. Jälkimmäinen koottiin avoimella haulla, joka herätti runsaasti kiinnostusta ja keräsi yhteensä 396 hakemusta. Vastuu konseptin kehittämisestä oli Sitran tiimillä, ja ulkopuoliset ryhmät toimivat sparraajina, kommentoijina ja toivat monipuolisesti erilaisia näkökulmia tulevaisuusajatteluun ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Tulevaisuustaajuuden kehitysprosessi oli iteratiivinen, eikä alussa ollut lyöty lukkoon esimerkiksi sitä, että lopputuote olisi nimenomaan työpajamenetelmä. Testaaminen, käyttäjäpalaute ja työskentely yhdessä erilaisten sidosryhmien kanssa oli olennainen osa kehitystyötä ja auttoi kirkastamaan sen, mitä lopputuloksen pitäisi tarjota: helposti sovellettavia työkaluja, toivoa tulevaisuuden suhteen, tapoja rakentaa yhteistyötä ja ajatella yhdessä.

Tulevaisuustaajuus herätti heti julkistuksensa jälkeen paljon kiinnostusta. Vaikka menetelmä oli kehitetty niin, että sen voisi ilman erillistä perehdytystä ottaa käyttöönsä, myös koulutukselle heräsi tarve. Siksi keväällä 2021 järjestettiin vetäjäkoulutusten sarja, joka tarjosi 341 kiinnostuneelle kättä pidempää Tulevaisuustaajuus-menetelmän soveltamiseen erilaisiin tilanteisiin.

Kun Tulevaisuustaajuus alkoi löytää hyödyntäjänsä, tunnistettiin myös haasteita: moni kaipasi opastusta, miten edetä Tulevaisuustaajuus-työpajan jälkeen ja miten viedä syntyneet idea ja ajatukset käytäntöön. Siksi tiimin asiantuntijat pyrkivät nostamaan esille vinkkejä ja esimerkkejä askelmerkeistä työpajan jälkeen. Toisaalta moni epäröi soveltaa ja muokata Sitran kehittämää menetelmää sopimaan paremmin erilaisiin tilanteisiin.

Tukeakseen menetelmän soveltamista ja varmistaakseen menetelmän vaikuttavuutta Sitra järjesti vuosina 2021–2022 Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman. Ohjelma tuki 2–3 hengen tiimejä, jotka halusivat omalla Tulevaisuustaajuutta hyödyntävällä projektillaan innostaa erilaisia kohderyhmiä tulevaisuusajattelun ja tulevaisuuteen vaikuttamisen pariin.

Tarjolla oli koulutusta ja sparrausta työpajamenetelmän käyttöönottoon ja soveltamiseen sekä taloudellista tukea omaan Tulevaisuustaajuutta hyödyntävään projektiin. Mukaan valitut tiimit veivät tulevaisuusajattelua mm. lastensuojelun kentälle, lukio- ja ammatilliseen opetukseen, kaupunkiympäristön kehittämiseen ja kylätoimijoille pieniin maaseutupitäjiin. Tiimien hankkeiden myötä syntyi monipuolinen kattaus esimerkkejä Tulevaisuustaajuuden soveltamisesta ja avoimia materiaaleja myös muiden vapaasti hyödynnettäväksi. Hankkeiden tekemistä seurattiin myös erillisen ”Terveisiä Tulevaisuustaajuuksilta” -juttusarjan kautta, joka teki näkyväksi erilaisia tapoja hyödyntää Tulevaisuustaajuutta.

Mitä saatiin aikaan?

Tulevaisuustaajuus-menetelmä on onnistunut edistämään projektissa asetettuja tavoitteita eli popularisoimaan tulevaisuusajattelua ja kytkemään sitä vahvemmin tulevaisuuteen vaikuttamiseen. Se on tuonut uudenlaisia ryhmiä tulevaisuusajattelun äärelle ja tarjonnut työkalun innostaa yhteisöä pohtimaan keinoja toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen.

Menetelmä on myös innostanut asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita, kuten esimerkiksi lastensuojelun kehittämisjärjestö Pesäpuun asiantuntija Milja Kaijanen toteaa: ”Tavoitteenamme on, että kaikilla lastensuojeluun liittyvillä ihmisillä – ammattilaisilla ja nuorilla, ja myöskin vanhemmilla – olisi kykyjä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia. Ja että yhdessä voisimme tehdä parempaa lastensuojelun tulevaisuutta.”

Erityisen merkittävä vaikutus Tulevaisuustaajuus-työpajoilla on ollut yksilötasolla, niin työpajan vetäjiin kuin osallistujiinkin: ”Oma ajatteluni on muuttunut annetusta (fatalistisesta) osallistavampaan suuntaan; olen oppinut ajattelemaan laajemmin, eri näkökulmista ja tunnistamaan
omia vaikutusmahdollisuuksia”, tiivistää eräs työpajan vetäjä. Tätä havaintoa tukee myös VTT:n laatima arviointitutkimus Tulevaisuustaajuus-menetelmän vaikutuksista.

Tutkimuksen mukaan osallistujien kokemus omasta osaamisestaan tulevaisuusajattelun saralla vahvistui työpajoissa. Nähtävissä oli myös selkeitä muutoksia osallistujien kyvyssä kyseenalaistaa tulevaisuusoletuksia ja kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Yhteisötasolla selkeimmin vahvistui valmius haastaa organisaation tai yhteisön näkökulma tulevaisuuteen. Toimijuus tulevaisuuden tekemisessä on tulevaisuusajattelun vaativin taso, josta arvioinnissa havaittiin vasta orastavia muutoksia yksilötasolla.

Tarvetta helposti lähestyttävälle tulevaisuusmenetelmälle on selvästi ollut: kysyntä ja kiinnostus on näkynyt niin koulutusten, kumppanuusohjelman ja materiaalien osallistuja- ja latausmäärissä. Esimerkiksi Tulevaisuustaajuus.fi-sivustolla on käynyt julkistuksen jälkeen 24 500 eri kävijää ja työpajan vetäjien käsikirjaa on ladattu 4000 kertaa. Iso onnistuminen on ollut se, että menetelmä on alkanut elää ikään kuin omaa elämäänsä . Tulevaisuustaajuutta hyödyntävät erilaiset toimijat niin julkisella, yksityisellä kuin myös kolmannella sektorilla.

Mikä on projektin merkitys tulevaisuudessa?

Tulevaisuustaajuuden kehittämistyötä on ohjannut ajatus, että siirtymä ekologisesti kestävämpään yhteiskuntaan on välttämätön ja että tämä kestävämpi tulevaisuus kuuluu kaikille – siksi tulevaisuusajattelun ja muutoksen tekemisen popularisointi on tärkeää.

Ei riitä, että tulevaisuutta pohditaan suljettujen ovien takana, ennakointialan verkostoissa tai päättäjien pöydissä. Erilaisille ihmisille ja yhteisöille tulee tarjota tukea ja edellytyksiä osallistua tulevaisuuskeskusteluihin, niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Tähän Tulevaisuustaajuus on tarjonnut konkreettisen keinon. Menetelmän suosio ja se, miten erilaisissa tilanteissa ja moninaisten kohderyhmien kanssa sitä on hyödynnetty, kertovat siitä, että menetelmä on onnistunut tehtävässään popularisoida tulevaisuusajattelua.

Projektissa panostettiin siihen, että Tulevaisuustaajuudesta tulisi itsestään leviävä konsepti, eli että se jäisi elämään myös projektin päätyttyä. Tähän pyrittiin muun muassa vetäjäkoulutuksilla ja kumppanuusohjelmalla. Projektin päättyessä Tulevaisuustaajuus elääkin vahvasti omaa elämäänsä muun muassa Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman kanssa luoduissa lukioille ja ammattioppilaitoksille tehdyissä oppimateriaaleissa ja erilaisiin konteksteihin tehdyissä sovellutuksissa, muun muassa lastensuojelun ja kyläsuunnittelun tarpeisiin.

Tulevaisuusajattelun popularisointi on kuitenkin vasta ensimmäinen askel kohti tulevaisuusvallan laajentamista – tavoite, johon Tulevaisuustaajuudellakin tähdätään. Kyse on siitä, kenen ääni kuuluu tulevaisuudesta käytävissä keskusteluissa ja keitä näkyy tulevaisuuskuvissa. Jälkimmäinen liittyy eritoten siihen, voivatko erilaiset ihmiset kuvitella itsensä tulevaisuuskuviin, kertovatko kuvat esimerkiksi tavallisesta arjesta tai elämän eri ulottuvuuksista vai ovatko ne keskittyneet vain vaikkapa teknologisiin innovaatioihin.

Tulevaisuustaajuus-työpajoissa moni ottaa ensimmäisiä askeleita tulevaisuusajattelussa, ja alkaa samalla hahmottaa tulevaisuusvaltaan liittyviä näkökulmia. Tulevaisuusvalta on jatkossa yksi Sitran ennakointitiimin painopisteistä, ja Tulevaisuustaajuus säilyy Sitran tiimien työkalupakissa tärkeänä työkaluna tulevaisuusvallan laajentamisessa ja tulevaisuusajattelun popularisoinnissa.

Projektin vaikutustavoite siitä, että Suomessa on nykyistä enemmän toivoa luovia tulevaisuuskuvia ja niistä keskustelevat myös muut kuin ennakointia työkseen tekevät, on edelleen tavoittelemisen arvoinen ja tulevaisuusvallan ytimessä. Sen äärellä tekemistä riittää niin Sitralle kuin muillekin toimijoille.

Mistä on kyse?