Tuore tutkimus: Suomalaiset luottavat perheeseen ja tieteeseen mutta eivät poliittiseen päätöksentekoon

Nuoret suomalaiset antavat vanhempia ikäryhmiä vahvemman tuen hyvinvointiyhteiskunnalle. 18–29- vuotiaat uskovat muita useammin, että keskeiset instituutiot pystyvät ottamaan kansalaisten tarpeet huomioon myös tulevaisuuden suurissa muutoksissa.

Tiedot ilmenevät vastikään julkistetusta Luottamusta ilmassa mutta kuinka paljon?-raportista, jonka on tehnyt E2 Tutkimus. Sitra on yksi tutkimuksen rahoittajista.

Tutkimus ei anna vahvistusta sille, että nuoret olisivat erityisen kriittisiä tai pettyneitä hyvinvointiyhteiskuntaan, viesti on pikemmin päinvastainen.

Heikko-osaisemmat kokevat muita harvemmin instituutioiden toimivan ihmisten hyväksi

Kaiken kaikkiaan suomalaiset luottavat erityisesti perheeseen, tieteeseen ja tutkimukseen, poliisiin, puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään. Heikointa luottamus on poliittiseen päätöksentekoon, mediaan ja kirkkoon.

Kaikki väestöryhmät eivät luota instituutioihin yhtä vahvasti. Hyvin toimeentulevilla ja korkeasti koulutetuilla on yleisesti korkeampi luottamus yhteiskunnan instituutioihin. Heikosti toimeentulevat, vähemmän koulutetut ja perussuomalaisten kannattajat luottavat vähemmän. He myös kokevat instituutioiden toimivan harvemmin ihmisten parhaaksi. Nuoret arvioivat muita myönteisemmin useimpia instituutioita.

Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon? -raportti perustuu kahteen aineistoon: kyselyyn, johon vastasi 4 101 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä, aineisto kerätty internetpaneelilla 27.10.– 3.11.2020) sekä nuorten (25–29-vuotiaat) ja keski-ikäisten (50–55-vuotiaat) ryhmähaastatteluihin, joihin osallistui yhteensä 41 henkilöä. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2021.

Lue E2 Tutkimuksen koko tiedote raportista täältä.