sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Talojen rakentaminen ja niissä asuminen synnyttävät suuren hiilijalanjäljen. Sitran oululainen energialähettiläs hoksauttaa rakennusalan ammattilaisia, viranomaisia ja yksityisiä pientalorakennuttajia ympäristöystävällisyyteen. Pieni rakennusvaiheen lisäpanostus ympäristöasioihin tuo usein suuren säästön tulevaisuudessa.
Ympäristöystävällisyyteen hoksauttamisen taustalla on Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä ja noin kymmenkunta muuta Oulun rakennusvalvojaa. Heistä Seppälällä on Sitran hänelle antama energialähettilään arvonimi. Hoksauttaminen, ohjaaminen ja opastaminen, on viralliselta nimeltään ”ennakoivaa laadunohjausta”, jonka avulla rakennusalan ammattilaiset, viranomaiset ja pientalorakennuttajat saadaan ymmärtämään erilaisten rakennusprojekteihin liittyvien valintojen ympäristövaikutukset.
– Lakien ympäristövaatimukset ovat rakentamisessa usein vain minimitaso, jonka mukaan rakennuttajien on siis vähintään toimittava. Usein melko pienellä lisäpanostuksella saadaan aikaan suuria energiasäästöjä, jotka myös maksavat itsensä takaisin nopeasti. Näitä ovat esimerkiksi eristävämmät ja tiiviimmät ikkunat sekä ovet, parempi lämmöneristys ulkovaipassa, ulkoseinissä, lattiassa ja katossa sekä tehokkaampi lämmön talteenotto ilmanvaihdossa. Parempaa energiatehokkuutta ei saa toteuttaa kosteuskestävyyden ja sisäilmaston kustannuksella. Ympäristö kiittää ja talon jälleenmyyntiarvo kasvaa, luettelee Seppälä ennakoivan laadunohjauksen etuja.
Oulun seudun lisäksi Seppälä ja kumppanit käyvät kouluttamassa ihmisiä ennakoiviksi laadunohjaajiksi myös muualla Suomessa.
– Pääkohderyhmämme on luonnollisesti rakennusalan ammattilaiset, rakennuttajat, suunnittelijat ja työmaahenkilöt. Yhteistyöverkosto ulottuu rautakaupan henkilökunnasta tutkimuslaitosten porukkaan ja ihan tavallisiin rakennuttajaperheisiin, kertoo Seppälä koulutuksen kohderyhmistä.
Älä hirttäydy yhteen energiamuotoon
Seppälän mielestä olennaisinta tämän hetken rakentamisessa on tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakointi. Nykyiset energiamuodot eivät ehkä olekaan tehokkaimpia enää seuraavalla vuosikymmenellä. Siksi mihinkään nykyiseen energiaratkaisuun ei kannata hirttäytyä täydellisesti.
– Autoja tuunataan erilaisiksi ja sama mahdollisuus pitää jättää myös rakennuksille. Tämän hetken minimivaatimusten mukaan on esimerkiksi edelleen aivan lainmukaista rakentaa rakennus, jossa on vain suora sähkölämmitys. Järkevää se ei kuitenkaan ole, vaikka tilojen lämmitysenergian kulutus onkin pieni. Jos jo rakennusvaiheessa ottaa huomioon erilaisten energiavaihtoehtojen käyttämisen tulevaisuudessa, niin myöhemmin tarvittavat muutokset ovat helpommin ja halvemmin toteutettavissa. Muunneltavuus maksaa muutaman tonnin investointivaiheessa, mutta pahimmillaan kymmeniä tuhansia euroja myöhemmin, kun rakennuksen rakenteisiin joudutaan tekemään työläitä muutoksia, huomauttaa Seppälä.
– Passiivitalon jälleenmyyntiarvo on myös todennäköisesti suurempi. Erityisesti näin on siinä tapauksessa, että passiivitalon voi myöhemmin tuunata nollaenergiataloksi. Esimerkiksi halpenevat ja kehittyvät aurinkokerääjät ja -kennot voivat tehdä tämän mahdolliseksi, Seppälä muistuttaa.
Kosteuden torjunnan ja energiatehokkuuden tasapainosta on huolehdittava
Energialähettilään ja hänen kollegoittensa työ tuottaa myös tuloksia. Lähes 100 prosenttia vuonna 2010 Oulun seudulle nousseista pientalorakentajien taloista oli jo matalaenergiatasolla, toisin sanoen niiden lämmitysenergian kulutus oli 60 – 70 kWh/m² vuodessa. Koko maan tasolla tällaisten talojen osuus oli 38 prosenttia.
– Energiatehokkaassa rakentamisessa on muistettava energian säästön, kosteuden torjunnan ja hyvän sisäilman välinen herkkä tasapaino. Lain vaatimat tunnusluvut on suhteellisen helppo saavuttaa, mutta eri asioiden tasapainotus ei ole yhtä helppoa. Koko rakennusprosessin on pysyttävä hanskassa alusta loppuun saakka. Edellisten vuosikymmenten hometalokatastrofit eivät saa enää toistua. Ne voidaankin ehkäistä laadukkaalla suunnittelulla, rakentamisella ja rakennuksen oikealla käytöllä ja huollolla. Rakennuksen laatu on täsmälleen niin hyvää kuin koko prosessin heikoin lenkki, toteaa Seppälä.
Matalaenergiataloista passiivitalojen kautta nollaenergiataloihin
Tulevaisuuden talot ovat Seppälän mukaan energiankulutukseltaan joko passiivitaloja, jotka saavat kuluttaa korkeintaan 25-35 kWh/m² lämmitysenergiaa vuodessa tai lähes nollaenergiataloja, jotka vuositasolla tuottavat yhtä paljon energiaa kuin kuluttavatkin.
– Tulevaisuuden hybriditaloissa on useita eri lämmitys- ja energiantuottojärjestelmiä, jotka muodostavat yhdessä tehokkaan kokonaisuuden. Uusien rakennusten energiamääräykset tiukkenivat 30 prosenttia vuonna 2010 ja seuraavan kerran niitä kiristetään 20 prosenttia kesällä 2012. Merkittävä kiristys rakennusten energiatehokkuuteen tulee vuonna 2015, jolloin siirrytään matalaenergiatasolta passiivitasolle. Nyt ei siis missään tapauksessa saa jäädä paukuttelemaan henkseleitä siitä, että nykyiset vaatimukset on saavutettu. Jatkuvaa kehittämistä ja koulutusta tarvitaan eri puolilla Suomea, sillä suuret massat on saatava mukaan energiatalkoisiin, sanoo Sitran energialähettiläs Pekka Seppälä.
