Hackaamalla kohti perustulokokeilua

Mitä yhteistä on tutkijoilla, yhteiskunnallisilla aktiiveilla, nuorilla politiikoilla, koodareilla ja aktivisteilla? Ainakin intohimo vaikuttaa perustulokokeiluun.

Bussi oli lastattu ideoilla, uteliaalla mielellä ja tietenkin erivärisillä post-it-lapuilla, kun starttasimme matkan tiedettävästi Suomen ensimmäiseen Perustulohackiin Helsingin Vuosaaressa 4.3.2016.

Kymmenen tiimiä, 40 osallistujaa ja kourallinen järjestäjiä työskentelivät 32-tuntia yhteen menoon tavoitteena keksiä uusia näkökulmia perustuloon ja ratkaista siihen liittyviä ongelmia. Kahden päivän sessiosta syntyi kymmenkunta mielenkiintoista ideaa, joista palkittiin parhaat, Perustulon elinkustannuslisä – ratkaisu asumistuen ongelmiin ja Perustulopeli – simulaattori elämänvalintojen vaikutuksesta julkiseen talouteen, tänään Sitrassa järjestetyssä lopputilaisuudessa.

Perustulo herättää intohimoja

Hallitusohjelmaan kirjatun kokeilun myötä perustulo on ollut yksi viime- ja alkuvuoden kuumimmista perunoista. Toisaalta työn pirstaloituminen, toisaalta sosiaaliturvan byrokratialoukut ovat kiihdyttäneet keskustelua ja tuoneet perustulon askeleen lähemmäksi kokeilua.

Jos sosiaaliturvan sanotaan olevan monimutkainen, sitä on myös perustulokokeilun valmistelu. Siksi väittely sen määrästä, kokeilutavasta ja vastikkeellisuudesta pitävät keskustelijat aktiivisina. Tilannetta ei helpota sekään, että tiedettävästi perustuloa ei sen varsinaisessa merkityksessä ole kokeiltu koskaan aiemmin. Sen sijaan siitä keskustellaan maailmanlaajuisesti nyt enemmän kuin ehkä ikinä ennen.

”Koska kyseessä on erittäin merkittävä kokeilu ja mahdollinen suuri muutos suomalaisessa yhteiskunnassa, on tärkeää kuunnella muutoksen kohteita – ihmisiä”, kommentoi Vesa-Matti Lahti Sitrasta.

Kehittäjätapahtumaan oli reilusta kuudestakymmenestä ilmoittautuneesta valittu etukäteen neljäkymmentä osallistujaa ja kymmenen tiimiä, joista jokaisella oli oma kulmansa perustulokeskusteluun. Osaa ohjasi kannustinloukkukysymykset, osaa byrokratian vapauttaminen ja osaa puhdas tiedon ja oppimisen halu sekä palava halu vaikuttaa näin isoon sosiaalipoliittiseen uudistukseen.

Osa ideoista keskittyi ratkaisemaan perustulokokeiluun liittyviä ongelmia, kuten Valikoiva otanta perustulokokeiluun sekä Riittääkö perustulo asumiseen? Osa taas lähti ideoimaan tapoja, jolla Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta voitaisiin yhdistää perustuloon. Tällaisia ideoita olivat Progressiivisen negatiivinen tulovero sekä Omat Palvelut – palvelupoluista palvelumaisemaan.

Ideoista Perustulopeli ja Perustulolaskuri pyrkivät havainnollistamaan sekä perustulon kustannuksia sekä elämänvalintojen vaikutuksia ja näin ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Myös viestinnällistä näkökulmaa oli painotettu, sillä tiimit Onneksi olkoon sekä Scenario Building (Moodhack) korostivat ideassaan visuaalisuuden ja ymmärrettävän kielen merkitystä, kun perustulokokeilusta lähdetään informoimaan. Hyväkylä ja Takuuverkko lähtivät taas luottamuksesta ihmiseen – heidän ideoissaan perustulo pitäisi kehystää uudelleen ajatuksella, jossa yksilöt pitäisi vapauttaa byrokratiasta ja keppi ja porkkana korvattaisiin luottavalla yhteisöllä.

Perustulohäckissä kehitettiin seuraavia ideoita

Valikoiva otanta perustulokokeiluun. Tiimissä tavoiteltiin perustulokokeilun tulosten rikastamista yhdistämällä sen osaksi olemassa olevia sosiaali- ja terveyspuolen tutkimuksia. Nimensä mukaisesti tiimin ehdotuksena oli, että perustuloa kokeiltaisiin tiettyihin erityisryhmiin kohdistuvan valikoivan otannan kautta.

Perustulon elinkustannuslisä – ratkaisu asumistuen ongelmiin. Tiimi pyrki etsimään ratkaisua asumistuen tuomiin ongelmiin, kuten kannustinloukkuihin ja vuokrien jatkuvaan korottamiseen. Tiimin tavoitteena oli löytää sellainen sosiaaliturvan malli, joka säilyttäisi perustulon hyödyt poistaen kuitenkin asumistuen ongelmat.

Takuuverkko niminen tiimi keskittyi sekin tuloloukkuihin. Sen tarkoituksena oli luoda perustulomalli, joka takaisi riittävän toimeentulon koko maassa lisäten aktiivisuutta ja arvonlisää koko yhteiskunnassa.

Hyväkylä – ihmisiä ja yhteisöjä aktivoiva perustulokokeilu halusi muuttaa rahakeskeistä perustulon ajattelutapaa kohti yhteistyökeskeistä ajatustapaa. Keskiössä olivat yhteisö ja luottamus yksilöön.

Moodhack – Basic Income tavoitteli puolestaan visuaalista mallia, jossa havainnollistettaisiin perustulon aiheuttamia muutoksia ihmisten, organisaatioiden ja yhteiskunnan erilaisia skenaarioita käyttäytymisen muutoksista. 

Onneksi olkoon, sinut on valittu! Tiimissä keskityttiin perustulokokeilun viestinnälliseen puoleen. Se visioi ihmislähtöistä informaatiopakettia perustulon tuomista vaikutuksista ja mahdollisuuksista eri elämänvaiheissa. Tämä tietopaketti postitettaisiin perustulokokeiluun valituille henkilöille.

Taantuvasti progressiivinen veromalli on täysin uusi perustulomalli. Tiimi kehitti matemaattisen funktion, jolla voidaan yhdistää tuloverotus ja sosiaaliturva yksinkertaisesti. Malli voidaan nähdä myös sovellutuksena käänteisestä tuloverosta, mutta perustuu vahvasti matemaattiselle pohjalle. Mallilla tavoitellaan Pohjoismaille tyypillisen progressiivisen tuloveron sekä kuitenkin kannustavan sosiaaliturvan yhdistelmää.

Perustulolaskuri – Miten perustuloa vaikuttaa sinuun? Perustulon ymmärtäminen on vaikeaa. Perustulolaskuri tarjoaa kansalaisille helppokäyttöisen työvälineen, jonka avulla he voivat verrata nykyisiä ja perustulokokeilun aikaisia tulomuotojaan. Tiimi loi perustulon vaikutuksista visuaalisen simulaation, jossa pelaajat arvottavat ihmisryhmien valintoja ajankäytöstä ja ansaitsemisesta, ja näkevät valintojen taloudelliset vaikutukset.

Perustulopelissä simuloitiin elämänvalintojen vaikutuksia julkiseen talouteen, tavoitteenaan ohjata perustulokeskustelua kohti inhimillisiä elämänvalintoja yksinkertaisella tavalla.

Omat Palvelut – palvelupoluista palvelumaisemaan. Perustuloa kritisoidaan siitä, että se jättää ihmiset heitteille ja ei kannusta riittävästi. Yleisturva-mallissa ihmistä palkitaan aktiivisuudesta korotetuin etuuksin. Mallin kiitelty palvelukytkentä toteutetaan Omat Palvelut -sovelluksen profiloinnin ja itsearvioinnin avulla.

Kaikki ideat löytyvät hackathonin sivulta täältä.

—

Tulipa ideoista osa Kelan johtaman konsortion kokeiluehdotusta tai ei, on yksi asia varmaa: Suomessa ollaan askeleen lähempänä aitoa kokeilukulttuuria.

”On ihailtavaa, kuinka moni halusi uhrata viikonlopustaan suurimman osan vaikuttaakseen tärkeisiin, yhteiskunnallisiin kokeiluihin”, kommentoi Demos Helsigin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.

Kuten eräs toimittaja sen muotoili: on kaunista, että 40 ihmistä haluaa puhtaasti auttaa Kelaa. Se on ehdottomasti hyvä uutinen.

Perustulohackin järjestivät Sitra, Demos Helsinki ja Open Knowledge Finland osana Kelan johtamaa perustulokokeiluselvitystyötä. Perustulohack pohjautuu hackathon-menetelmään, jota mm. koodarit ovat käyttäneet ongelmanratkaisuissa ja jota on nyt enenevässä määrin ryhdytty soveltamaan myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja ideoiden sparraamiseen. Hackathon ei ole seminaari, kokous tai konferenssi. Se on lähempänä ideoiden ristiinpölyttämistä ja aivoriihtä.

Tallenne 8.3. lopputilaisuudesta tulee pian tänne.