Työ päivittyy: Kun osa-aikatyö tarjoaa vaihtoehdon tehdä tovin toisin

Leila Räsänen aloitti elokuussa osa-aikatyön enemmän kuin mielellään, koska työnantaja jousti pienen lapsen takia monessa kohdin. Räsänen tietää jo nyt, että kun työaikaa on vähän, se tulee käytettyä järkevästi ja tehokkaasti.

Osa-aikatyötä tehdään Suomessa kahdesta aivan eri lähtökohdasta: halusta ja pakosta.

Pienen lapsen vanhempi voi haluta osa-aikatyötä perhevapaan päättyessä. Se voi olla toimiva ratkaisu, kun hoidetaan omaista, pohditaan eläkkeelle siirtymistä tai kun terveydelliset syyt vaikuttavat työssä jaksamiseen. Moni opiskelija rahoittaa osa-aikatöillä elämäänsä.

Pakoksi osa-aikatyö muuttuu, jos kokoaikatyötä ei ole tarjolla, vaikka työntekijä haluaisi sitä. Eniten osa-aikatyötä teetetään ja tehdään Suomessa palvelualoilla.

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan viime heinäkuussa palkansaajista 13,6 prosenttia (296 000) teki joko jatkuvaa tai määräaikaista osa-aikatyötä. Edellisestä heinäkuusta osa-aikaisten osuus kasvoi 1,6 prosenttiyksikköä.

Sitran selvityksen mukaan kolme neljästä teki osa-aikatöitä vapaaehtoisesti 2014. Selvitys paljasti lisäksi, että osa-aikaisesti työtä tekevät ovat elämäänsä tyytyväisempiä kuin kokopäiväisesti työskentelevät.

Helsinkiläinen Leila Räsänen, 32, on työskennellyt elokuusta alkaen osa-aikaisena toiminnan koordinaattorina vastuullisen sijoittamisen yhdistyksessä Finsif:ssä. Hän on organisaation ainoa palkattu työntekijä. Alle yksivuotiaan tyttären äitinä Räsänen haluaa tehdä osa-aikatyötä, sillä juuri nyt tärkeintä hänelle on perhe.

Räsänen tekee töitä 16 tuntia viikossa etänä kotoa – tiistaisin toimistoaikana ja muut tunnit muina päivinä, kun lapsenhoidolta pystyy.  

–   Alun perin en ollut vielä ajatellut palaavani työelämään, mutta sitten sain täydellisen mahdollisuuden yhdistää perheen ja uuden mielenkiintoisen työtehtävän, Räsänen kertoo. Hän kiittelee työnantajaansa joustavuudesta työajan ja etätyönteon suhteen.

Räsänen on löytänyt monta muutakin osa-aikatyön etua. Työt saa hoitaa yrittäjämäisen itsenäisesti, ja vapaus kannustaa olemaan tehokas. Ammattitaito ei ruostu, ja työmatkaakin on nolla kilometriä.

–   Minulla on ollut paljon ideoita ja draivia. En ole uupunut työstä, vaan aivot käyvät koko ajan luovilla kierroksilla. Se on ollut tässä huikea juttu.

Toistaiseksi ainoa miinuspuoli löytyy siitä, että työasioissa omat ja muiden aikataulut eivät aina osu yksiin.

Räsänen toivoo, että osa-aikatyötä olisi saatavissa nykyistä enemmän erityisesti pienissä yrityksissä, kun äidit palaavat perhevapailta työelämään. Hän soisi myös julkisen sektorin etsivän uusia osa-aikakäytäntöjä.

Räsäsestä tuntuu, että tällä hetkellä yhteiskunta patistelee äitejä kokoaikatöihin heti vuoden jälkeen, jopa hieman syyllistää kotona olemisesta ja tuottamattomuudesta.

–   Minusta ei ole yhteiskunnallinen rasite, vaikka vähän aikaa tekisikin töitä osa-aikaisena. Kasvatustyö kotona on erittäin tärkeätä, Räsänen näkee.

Suomalaista työaikasäätelyn tilaa selvittänyt varatuomari, ekonomi Jukka Ahtela on pannut merkille, että ruotsalaisyrityksissä kehitetään monipuolisemmin työn teon muotoja kuin Suomessa.

–     Olisi tärkeää myös mahdollistaa enemmän osa-aikatyötä osatyökykyisille. Tämä on meillä yksi tulevaisuuden keskeisiä haasteita.

Suomen työ- ja sosiaalilainsäädäntö on mukautettu huomioimaan osa-aikatyötä varsin pitkälle, mutta se ei Ahtelan mielestä vielä riitä. Jos kunnollista osa-aikakulttuuria ei ole, ja jos osa-aikatyöhön ei suhtauduta yleisen myönteisesti, uhkana on työmarkkinoiden kahtiajaon syveneminen kokoaikaisiin ja muihin.

–    Ehkä nuori sukupolvi hoitaa tämän asian! Ahtela pohtii.

Faktoja ja linkkejä

• Heinäkuussa 2016 jatkuvaa kokoaikatyötä palkansaajista teki 71,6 prosenttia, jatkuvaa osa-aikatyötä 9,0 prosenttia. Määräaikaista kokopäivätyötä tekeviä palkansaajista oli 14,8 prosenttia ja määräaikaisia osa-aikatyöntekijöitä 4,5 prosenttia.
• Osa-aikatyötä tekevien osuus kasvoi 1,6 prosenttiyksikköä heinäkuusta 2015. Jatkuvan kokoaikatyön tekijöiden joukko väheni saman verran.  (Lähde: Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus)
• Vuonna 2015 naispuolisista palkansaajista oli osa-aikaisia 19 prosenttia ja miespuolisista 10 prosenttia.
• Nuorista, 15–24-vuotiaista, palkansaajista 42 prosenttia työskenteli osa-aikaisesti 2015, pääosin opiskelun takia. Vastaavasti 65–74 -vuotiaista palkansaajista 60 prosenttia teki osa-aikatyötä.
• Vuonna 2015 kokoaikatyön puute oli palkansaajien yleisin syy työskennellä osa-aikaisesti. (Lähde: Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus 2015)
• Tässä Sitran selvityksessä (2015) on analysoitu sitä, miten osa-aikatyötä tekevät kokevat oman hyvinvointinsa. Työryhmä: Harri Hietala, Timo Lindholm, Mikko Hyttinen, Matti Aistrich ja Taru Keltanen
• Tässä Sitralle tehdyssä selvityksessä (2015) selvitetään työaikasäätelyn nykytilaa ja kehitystarpeita. Tekijä: Jukka Ahtela.

Työ päivittyy -artikkelisarja pureutuu tarinoihin ilmiöiden takana ja herättelee suomalaisia kehittämään uuden työn markkinoilla ja uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia.

Toimittaja Eija Kallioniemi