Uraauurtava hanke tuo luontokadon pysäyttämisen kuntien maankäytön ytimeen

Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yksi Sitran uuden strategian painopisteistä. Osana tätä avausta Sitra on päättänyt ryhtyä päärahoittajaksi Jyväskylän yliopiston vetämälle No Net Loss City –hankkeelle. Hankkeen tarkoituksena on kehittää kuntien käyttöön välineet, joilla yhdistää luontokadon pysäyttäminen kunnan jokaiseen maankäyttöratkaisuun niin, että kunnan maankäytön nettovaikutus luontoon kääntyy miinusmerkkisestä neutraaliksi – tai jopa plussalle.

Rakentaminen ja muu maankäyttö on yksi keskeisistä luontokatoa aiheuttavista paineista Suomen luonnolle. Iso osa rakentamisen ja muun maankäytön aiheuttamasta luontoarvojen katoamisesta muodostuu pieni pala kerrallaan: kuntien yksittäisten maankäyttöpäätösten kertautuvana vaikutuksena.

No Net Loss City -hanke tarttuu tähän olennaiseen kysymykseen. Hankkeen tavoitteena on luoda käytännön toimintamalli ja työkalu, joiden avulla kunta pystyy laskemaan eri maankäyttöratkaisujen heikentävät vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä punnitsemaan, miten ne voidaan ensinnäkin välttää, toiseksi minimoida ja (siltä osin kuin heikennyksiä kuitenkin aiheutuu) hyvittää vaikutukset niin kutsutulla ekologisella kompensaatiolla. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa sitä, että heikentyneet luontoarvot hyvitetään toteuttamalla luontoa vahvistavia toimia toisaalla.

Kunta pystyisi näin maankäyttöä suunnitellessaan arvioimaan, kuinka kohdistaa maankäyttö siten, että luontohaitta jää mahdollisimman pieneksi. Samalla kunta pystyisi laskemaan tarvittavien hyvitysten määrän.

Tämä auttaisi maankäyttöön liittyvien hankkeiden suunnittelijoita niin kunnassa kuin yrityksissä kohdentamaan hankkeet jo alkuvaiheessa sellaisiin kohteisiin ja toteutustapoihin, joista aiheutuu pienin luontohaitta – ja siten pienin hyvitysvelvoite.

Luontohaittojen hyvittämisen rinnalle hanke tuo mukaan oleellisen sosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulman: hankkeessa kehitetään menetelmää, jolla voidaan määrittää kaavoitus- ja muiden maankäyttöratkaisujen luontohaittojen ohella myös kuntalaisten kokemiin virkistysarvoihin kohdistuvat haitat – ja näiden hyvittämiseen tarvittavat kompensaatiot.

Kun asukkaiden kokemus lähiluonnon merkityksestä otetaan huomioon, hanke samalla vahvistaa ihmisten osallisuutta ja auttaa osaltaan lieventämään maankäyttöratkaisuihin liittyviä ristiriitoja.

Hanke nostaa siis esiin uudenlaisia luontoratkaisuja ja onnistuessaan vie eteenpäin systeemistä muutosta, jossa luontokadon pysäyttäminen valtavirtaistuu osaksi kaikkea ihmisen toimintaa.

Sitra rahoittaa hankkeen ensimmäistä vaihetta 1.4.2021-31.8.2022. Tässä vaiheessa toteutetaan kaksi pilottia, Jyväskylässä ja Lahdessa, ja näiden kokemusten perusteella valmistellaan kuntien yleiseen käyttöön tarkoitettu toimintamalli.

Hankkeen toteuttaa Jyväskylän yliopiston, Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuskonsortio. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Jyväskylän, Lahden ja Helsingin kaupungit sekä Kuntaliitto.