sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Alpakkaterapia on jo tullut jäädäkseen, samoin kuin monet muut luonnonläheiset hoivapalvelut. Nyt satsataan uudenlaisten vihreiden hyvinvointipalvelujen kehittämiseen, sillä kysyntää riittää.
Sanapari Green care, vihreä hoiva toistuu maaseudun kehittäjien huulilla. Se viittaa luonnosta ammennettaviin hyvinvointi- ja hoivapalveluihin, jotka ovat nyt kovassa nosteessa.
Aihe kiinnostaa myös mediaa: terapia-alpakat esiintyvät Aamu-tv:ssä ja uutisotsikoissa kerrotaan, kuinka metsäterapia auttaa päihdekuntoutujia.
Hyvinvoinnin johtava asiantuntija Lea Konttinen Sitrasta osaa kertoa, mistä Green care -ilmiössä on kysymys.
– Green care alkoi yritystoimintana 1990-luvulla eri puolilla Eurooppaa. Tuolloin esimerkiksi Alankomaissa ja Iso-Britanniassa alettiin tarjota maatiloilla hoivapalveluja lapsille ja ikäihmisille. 2000-luvulla toiminta on kasvanut entisestään ja laajenee uusille aloille.
Suomessa on satakunta Green care -yritystä. Ne tarjoavat luonnonläheisiä hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluja lapsille ja nuorille, ikäihmisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä kehitysvammaisille. Palveluita ostavat kunnat ja yksityiset asiakkaat.
Esimerkiksi ADHD-tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivä lapsi ei ehkä pysty keskittymään koulussa, mutta hevosterapiassa eläin vie huomion niin kokonaan, että lapsi keskittyy siihen. Alpakat taas tuovat muun muassa vanhainkoteihin uusia kokemuksia, ja niiden vierailulla sanotaan olevan ilahduttava ja rauhoittava vaikutus.
Luonto tervehdyttää
Suomalaiset rakastavat luonnossa liikkumista ja hakevat sieltä virkistystä. Luonnon positiivinen vaikutus pystytään nykyään osoittamaan myös tieteellisesti, kertoo Konttinen.
– Jo puolen tunnin luontoannos päivässä alentaa huomattavasti stressitasoa ja parantaa immuunivastetta.
Sen lisäksi että maaseutuympäristöä hyödynnetään hoiva-alalla, Konttinen muistuttaa, että luonnonläheisyys parantaa kaikkien elämänlaatua.
– Vihreän hoivan lisäksi voidaan puhua kokonaisvaltaisemmin vihreästä hyvinvoinnista, englanniksi Green health. Vihreä hyvinvointi kuvaa sitä, että luonnonläheisyydestä on hyötyä niillekin, jotka eivät ole varsinaisen hoivan tarpeessa.
Optimistiset tulevaisuudennäkymät
Konttinen näkee vihreässä hyvinvoinnissa huimaa potentiaalia uudelle liiketoiminnalle: luonnonläheisiä virkistys- ja hyvinvointipalveluja voidaan suunnata esimerkiksi yrityksille ja turisteille. Kysyntää löytyy.
– Luomu- ja lähiruoka ovat jo lyöneet läpi ja ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia hyvinvoinnista ja kestävistä arvoista. Maaseutu houkuttelee yhä useampia. Esimerkiksi suuret teknologiayritykset, kaupan alan yritykset sekä paperialan yritykset olisivat merkittäviä asiakkaita, kunhan palveluita saadaan kehitettyä ja tietoa leviämään, Konttinen sanoo.
Mallia voi hakea vaikkapa Japanista, jossa yritysjohtajat vetäytyvät hiljentymään sitä varten suunniteltuihin hotelleihin tai Italiasta, jonne brittinuoret perustivat luonnonläheisen joogakeskuksen. Konttisen mielestä kotimaisessa luontomatkailussa pitäisi nousta uudelle tasolle.
– Ei pelkästään mennä pöpelikköön, vaan tarjotaan muutakin. Voidaan hyödyntää uutta teknologiaa tai alueen tarinoita, luoda arjen luksusta. Lähimatkailu yhdistettynä korkeatasoisiin palveluihin herättää jo nyt kiinnostusta.
Vihreää hyvinvointia kampaamoon ja konttoriin
Green health -ajattelua voi liittää myös jo olemassa oleviin liiketoimintoihin, Konttinen kertoo.
– Esimerkiksi kampaamopalveluita voisi laajentaa niin, että pikaisen hiustenleikkuun sijaan asiakas saisi kokonaisvaltaisen kokemuksen: tarjolla olisi luomuruokaa ja erilaisia luonnonmukaisia hoitoja.
Myös kylpylöihin voi sisällyttää luonnonläheisiä hyvinvointipalveluja. Asiakaskuntaa löytyy kasvavassa määrin etenkin venäläisturisteista.
Konttinen luonnehtii, että samalla tavalla kuin missä tahansa toiminnassa voidaan ottaa huomioon ekologisuus tai energiatehokkuus, niin voidaan kiinnittää huomiota myös vihreään hyvinvointiin.
– Työympäristöissä, kodeissa, kouluissa, sairaaloissa voidaan huomioida luonnosta saatava positiivinen vaikutus. Keinoja on monia: luotomaisemakuvia seinille tai viherseiniä sisäilman parantamiseksi, hän kertoo. Myös rakennuksia ympäröivien viherympäristöjen ja puutarhojen suunnittelussa sekä kaupunkiviljelyssä voisi huomioida luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset.
Teksti: Maija Lielahti