sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitra rahoitti kolmea hajautettuihin lääketutkimuksiin liittyvää valmisteluhanketta Suomessa. Hajautetuissa lääketutkimuksissa hyödynnetään digitaalisia menetelmiä, jotka helpottavat tutkijoiden työtä ja potilaiden osallistumista.
Hankkeet osoittivat, että hajautetuille menetelmille on tarvetta. Potilaiden matkustamista ja manuaalista kirjaamista halutaan vähentää sekä datan laatua parantaa ja osallistujien rekrytointia helpottaa. Suomessa tarjolla olevat sovellukset eivät kuitenkaan aina tue kokonaisvaltaisten ratkaisujen hyödyntämistä, koska ne kattavat pienempiä kokonaisuuksia kuten potilaan digitaalisesti antama tutkimuslupa (etäsuostumus). Kokeilujen perusteella kaikkiin lääketutkimuksiin tarvittaviin toiminallisuuksiin ei löydy Suomesta yksittäistä ratkaisua.
Hankkeissa kävi ilmi, että lääketutkimusten toimintatapojen muuttaminen on vaikeaa. Rahoitus on usein kiven alla ja lisäksi lääketutkimukset ovat isoja investointeja ja vaativat merkittävästi resursseja, joten toimintamalleilla pyritään ensisijaisesti minimoimaan toteutuksen liittyviä riskejä. Uudet menetelmät lisäävät riskejä esimerkiksi viranomaisilta haettavien tutkimuslupien ja toteutuksen vaatiman osaamisen osalta. Tämä nostaa kynnystä ottaa käyttöön uusia työkaluja tai toimintamalleja.
Lääketutkimuksissa voidaan hyödyntää valmiita toimintamalleja ja ilmaisia sovelluksia.
Hajautetut menetelmät muuttavat usein tutkimusten taustalla olevaa toimintamallia. Sen sijaan, että potilaat raportoivat määrätyin aikavälein oireistaan, he voivat ilmoittaa niistä tuoreeltaan. Tällaista mallia päätettiin hyödyntää HUSin kokeilussa. Toimintamalli muokattiin Terveyskylän valmiista digihoitopolusta, joka näyttää soveltuvan myös lääketutkimuksiin. Tutkimuksen lopputuloksena saadaan myöhemmin tietoa toimintamallin käytöstä myös muihin tutkimuksiin.
Lääketutkimusten hajauttaminen ei vaadi aina merkittäviä tietoteknisiä investointeja, vaan usein voidaan käyttää hyvinkin yksinkertaisia työkaluja. Jyväskylän yliopiston kokeilussa tuotettiin oirekysely, joka voidaan toteuttaa monella eri alustalla. Digitaalista sovellusta tärkeämpää ovat potilaille esitettävät kysymykset ja niiden hyväksyminen osaksi tutkimusta. Tässä hankkeessa kyselyyn käytettiin ilmaista sovellusta, josta potilaiden vastaukset siirtyvät tietosuojaltaan sopivaan ympäristöön yliopiston palvelimille. Jyväskylän yliopisto tarjoaa tämän kyselyn maksutta myös muiden toimijoiden käyttöön.
Lääketutkimukset ovat riippuvaisia viranomaisten ohjeista ja lainsäädännöstä. Tällä hetkellä hajautettuihin menetelmiin liittyvä lainsäädäntö ja käytännöt eivät ole yhtenäisiä Euroopan unionin alueella. Maiden vaatimukset esimerkiksi etänä annettavaan suostumukseen vaihtelevat, joten myös ratkaisut joudutaan räätälöimään maittain. Tällä tavoin menetetään tutkimuksen hajauttamisen tärkeä hyöty eli skaalautuvuus. Yhteen maahan kohdistuvissa tutkimuksissa hajautettuihin työkaluihin investointi saattaa olla kannattamaton.
Hajautetut menetelmät vaikuttavat soveltuvan paremmin lääketutkimusten myöhempiin vaiheisiin. Alkuvaiheissa potilaiden määrä on pieni, joten skaalautuvien ratkaisujen hyödyt eivät toteudu. Tämä haaste ulottuu myös pienempiin toimijoihin ja johtuu rajallisesta budjetista.
Sitran rahoitusta käytettiin myös kouluttautumiseen ja uusien tutkimusta tukevien sovellusten kartoittamiseen, kuten kilpailutuksiin ja neuvotteluihin järjestelmätoimittajien kanssa. Lääketutkimusten tavanomainen rahoitus ei usein tue uusiin menetelmiin liittyvää selvitystyötä.
Valmisteluhankkeet toteutettiin vuosina 2022–2023 osana Sitran Terveysdata 2030 -projektia, jossa rakennetaan ratkaisuja ja pelisääntöjä maiden rajat ylittävälle terveysdatan hyödyntämiselle Euroopassa ja tuetaan Suomen terveysalan kilpailukykyä.
Suosittelemme
Tästä lisää.
