Suomalaiset ovat valmiita ottamaan askeleita kohti kestävää arkea erityisesti asumisessa. Tämä selviää päästövähennyksiin tähtäävistä suunnitelmista, joita on tehty Sitran uudistetussa Elämäntapatestissä.
Elämäntapatestissä voi selvittää oman hiilijalanjälkensä, minkä jälkeen testi tarjoaa vastausten perusteella vinkkejä päästöjen vähentämiseen. Vinkkejä on tarjolla neljään kategoriaan: asumiseen, liikkumiseen, ruokaan sekä tavaroihin ja palveluihin. Vinkkien pohjalta testin tekijä voi koostaa itselleen suunnitelman oman ympäristökuormansa pienentämiseksi.
Suunnitelmia on laadittu tähän mennessä yli 9 000. Suunnitelmista selviää, että ihmiset ovat kiinnostuneita huomioimaan ympäristön erityisesti arkisissa kodinhoitoon liittyvissä töissä. Suosituimpia suunnitelmiin valittuja tekoja ovat esimerkiksi roskien lajittelu, täysien pyykkikoneellisten peseminen, pyykin kuivattaminen ulkona ja saunominen vain kerran viikossa.
”Tämä kertoo siitä, että useimmille suomalaisille kestävät elämäntapamuutokset on helpointa aloittaa pienistä, arkisista teoista, joita voi kokeilla lähes päivittäin”, Sitran Luonto ja arki -tiimin asiantuntija Alexander Kohl kertoo.
”Päästövaikutuksiltaan pienempien tekojen etu on siinä, että ne eivät vaadi suuria elämänmuutoksia ja ne on helppo ottaa osaksi arkirutiineja nopeastikin. Esimerkiksi kodin lämmitykseen liittyvät muutokset voivat olla haastavampia tai joissain tapauksissa mahdottomia toteuttaa, ja on ymmärrettävää, että niiden osuus suunnitelmissa on pienempi.”
Liikkumisen saralla eniten tiputettavaa
Vaikka asumiseen liittyviä vinkkejä valittiin suunnitelmiin eniten (47 000 kappaletta), suurimmat päästövähennykset syntyvät liikkumista koskevista teoista (20 000 kappaletta). Liikkumisessa suomalaisilla on eniten vähentämisen varaa, sillä se muodostaa keskimääräisestä hiilijalanjäljestämme (9610 kg) noin kolmasosan (3550 kg). Pelkästään liikkumisen päästöt ovat meillä suuremmat kuin ilmaston kannalta kestäväksi määritetty tavoitetaso (2500 kg) sallii koko hiilijalanjäljelle.
”Ihmiset valitsivat liikkumisen sektorilta päästöjen vähentämisen kannalta yllättävän suuria tekoja, kuten autoilun ja lentämisen vähentämisen ja lomailemisen kotikaupungissa”, Kohl kommentoi.
”Mikäli suunnitelman tekijät todella toteuttaisivat nämä teot, sillä olisi merkittävä vaikutus heidän henkilökohtaiselle hiilijalanjäljelleen.”
Jos suunnitelman laatijat toteuttaisivat listaamansa teot, hiilipäästöt pienenisivät yhteensä 19,7 miljoonaa kiloa. Tämä vastaa yli 72 000:ta edestakaista bensa- tai dieselautolla tehtyä matkaa Helsingistä Rovaniemelle.
Tehtyjen suunnitelmien perusteella ihmiset aikovat tiputtaa hiilijalanjälkeään noin kolmanneksen (2444 kg) nykyisestä tasosta, jonka he ovat testin vastausten perusteella saaneet (7397 kg). Mikäli näin kävisi, on mahdollista, että nämä ihmiset saavuttaisivat asetetun tavoitteen hiilijalanjäljelle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi heidän olisi kuitenkin laadittava joka toinen vuosi uusi suunnitelma, jonka pohjalta he voivat kartoittaa ja toteuttaa uusia tekoja päästöjen vähentämiseksi.
Korjattu valittujen tekojen määrä samalle päivälle infograafien kanssa 24.4.2024.