Uudistuminen vaatii rajojen ylittämistä

Tulevaisuuden menestys edellyttää uusiutumiskykyä, yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Ilman niitä myös suomalainen terveydenhuolto putoaa huipulta.

Tällä ajatuksella Sitra ja Tekes (nykyinen Business Finland) ryhtyivät reilut kymmenen vuotta sitten aktivoimaan suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita: niiden täytyi oppia yhteistyötä sekä Suomen sisällä että kansallisten rajojen yli.

Ensimmäisen askeleen ne ottivat vuonna 2006, jolloin alkoi suomalaisille terveydenhuoltoalan yrityksille suunnattu, Yhdysvaltoihin tähtäävä kansainvälistymisohjelma. Sen yhtenä kohteena oli yhdysvaltalainen terveydenhuollon tietojärjestelmätoimijoiden jättimäinen järjestö HIMSS.

HIMSS on globaali, voittoa tavoittelematon toimija, jolla on yli 70 000 henkilö-, 630 yritys- ja 450 järjestöjäsentä.  Sen vuosittainen päätapahtuma on maailmanlaajuinen HealthTech -alan konferenssi Orlandossa, jossa käy noin 45 000 vierasta noin 80 maasta.

Kaikki viisaus ei asu Suomessa

Vuoden 2006 jälkeen Sitra on herätellyt suomalaisia myös tuomalla tänne maailman johtavia ajattelijoita, esimerkiksi professori vuonna 2008 Michael E. Porterin Harvard Business Schoolista ja vuonna 2013 amerikkalaisen sähköisen terveydenhuollon pioneerin Eric Topolin.

Tuoreita ideoita on haluttu etsiä ja levittää niin Suomen rajojen sisä- kuin ulkopuolella, sillä vastedes nimenomaan ideat, sosiaalinen pääoma ja yhteistyökyky ovat yhä olennaisempia menestyksen kulmakiviä niin yksilöille kuin organisaatioillekin.

Topol kehotti puheenvuorossaan suomalaisia uudistumaan ja valmistautumaan lääketieteen historian suurimpaan murrokseen, jonka saa aikaan digitalisaation laaja hyödyntäminen terveydenhuollossa. Hänen näkemyksensä mukaan sairaaloiden ja lääkäreiden tarve vähenee. Hän ennakoi, että rutiininomaiset terveydenhoidon toimenpiteet siirtyvät entistä enemmän potilaille ja ammattilaisten aikaa vapautuu asiantuntemusta vaativaan hoitotyöhön.

Topolin ajatukset ovat alkaneet myös toteutua. Vähitellen suuri osa lääkäreistä on alkanut ymmärtää, että terveydenhuoltoon tarvitaan uusi malli, jossa potilaat itse voivat osallistua omaan hoitoonsa.

Porterin viesti puolestaan oli, että paras tapa vähentää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä on parantaa potilaiden hoitotuloksia. Kaikkien toimijoiden tavoitteiden ja kannustimien pitää tähdätä mahdollisimman suuren arvon tuottamiseen potilaille.

Arvossa on kysymys siitä, paljonko terveydettä saadaan tuotettua tiettyyn, määriteltyyn yksikköhintaan. Terveydenhuollossa arvo on sen tuottama terveydentilan paraneminen.

Porterin ajatusten pohjalta syntyi Suomen terveydenhuollon kehittämisen kulmakivet paikantanut raportti The Finnish Health Care System: A Value-Based Perspective, joka kirjoitettiin sosiaali- ja terveysministeriön tuolloisen ohjelmapäällikön Juha Teperin johdolla. Se toi keskusteluihin uusia strategisia näkökulmia terveydenhuollon tulevaisuudesta.

Sitran tuella julkaistu raportti kytki Porterin arvoon perustuvan mallin Suomen olosuhteisiin. Sekä Topolin että Porterin näkemykset ovat vaikuttaneet suomalaisessa keskustelussa näihin päiviin asti. Aika ajoin nimet ovat nousseet esiin myös sote-uudistusta käsittelevässä keskustelussa.

HIMMS kokoaa yli 2 000 terveydenhuollon ammattilaista Helsinkiin

Tarvetta puheenvuoroille oli, sillä suomalaisen järjestelmän vahvuudet eli kustannustehokkuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus olivat alkaneet rapautua.

Vuosien ponnistelu on tuottanut tulosta. Suomalaiset ovat löytäneet HIMSSin kaltaiset verkostot ulkomailta ja päässeet tulokselliseen vuorovaikutukseen.

Siitä osoituksena arviolta 2 000 terveydenhuollon ammattilaista eri puolilta maailmaa kokoontuu Helsinkiin kesäkuussa 2019. Tuolloin digitaalisen terveydenhuollon tapahtuma HIMMS Europe ja Health 2.0 järjestetään ensimmäisen kerran Pohjoismaissa.

Entisen Tekesin ohjelmapäällikön, nykyisin konsulttina työskentelevän Kalevi Virran mukaan tapahtuman saaminen Suomeen on jo sinänsä merkittävä virstanpylväs ja saavutus. HIMSS kokoontuu Pohjoismaissa ensimmäisen kerran tänä vuonna, ja näillä näkymin se järjestetään myös ensi vuonna Suomessa.

”HIMSS on eurooppalainen, kansainvälinen tapahtuma. Se ei ole vain konferenssi, jossa on näyttely, vaan se antaa oikean mahdollisuuden luoda suhteita ja oppia muiden tekemisestä. Vielä vuonna 2006 puhuttiin viennistä, mutta nykyisin yritykset pyrkivät kansainvälistymään heti toimintansa alkuvaiheessa. Tämä edesauttaa sitä”, Virta sanoo.

Pohjoismainen innovatiivisuus arvossaan

Kansainvälisen organisaation kiinnostuminen Suomen kaltaisesta pienestä maasta ei ole itsestäänselvyys. Se on edellyttänyt paitsi suomalaisten toimijoiden keskinäistä yhteistyötä yli toimialarajojen, mutta samalla se on verkostoitumisen tulos.

Suomalaiset ovat pikkuhiljaa oppineet tuomaan osaamistaan uskottavasti esiin.

Myöskään Pohjoismaiden hyvästä maineesta ei ole ollut haittaa. HIMSS-organisaatio arvostaa Pohjoismaiden tietotekniikan edistyksellisyyttä, asenneilmapiiriä, innovatiivisuutta ja yritysten vahvaa roolia. Virran mukaan tämä käsitys vahvistui, kun HIMSSin ja Health 2.0:n johtajat vierailivat Suomessa viime vuonna.

Vierailun jälkeen Business Finland ja Sitra tekivät nopeasti päätöksen hakea tapahtumaa Suomeen, ja HIMSS valitsi Suomen lähes yhtä nopeasti.

Miksi HIMSS-tapahtuma sitten on merkittävä suomalaisten kannalta?

Keskeistä tapahtumassa on yritysten ja järjestäjien yhteistyö, verkostoituminen, tiedon välittäminen, arviointityökalujen rakentaminen ja asiantuntemus.

Suomalaisten on hyvä huomata, että ongelmat eivät välttämättä olekaan ainutlaatuisia, vaan haasteet ovat usein samanlaisia eri maissa. Lisäksi osallistujat saavat ideoita toiminnan kehittämiseen. Omaa toimintaa voi peilata muihin ja tutustua muiden tarpeisiin.

Jos ajan käyttää hyvin, pystyy muodostamaan näkemyksen terveydenhuollon tulevasta suunnasta.

”Suomi on kiistatta huipulla”

Kalevi Virran näkemyksen mukaan kansainvälisyydestä on kymmenessä vuodessa tullut kantava teema kaikkeen. Maailma on pienentynyt huimasti muun muassa internetin ansiosta.

Suomalainen terveydenhuolto käy parhaillaan läpi isoa murrosta. Sitran teema-asiantuntijan Pia Heikkurisen mukaan tulevaisuuden kannalta suomalaisten suurin haaste on uudistumiskyky.

”Uudistuminen on vaikeaa, koska Suomi on kiistatta huipulla. Meillä ei kuitenkaan ole kansallista kokemusta huipulla uudistumisesta. Meillä oli Nokia, joka ei kyennyt uudistumaan ja päätyi vauhdikkaaseen alamäkeen. Valittu taktiikka, jossa kuvitellaan, ettei mitään tarvitse korjata, jos se ei ole rikki, ei enää riitä tulevaisuuden menestykseen” Heikkurinen sanoo.

Jos yritykset ja järjestelmät eivät mukaudu digitalisaation mukanaan tuomaan muutokseen ja lähde aktiivisesti toimimaan, hakemaan ideoita ja toteuttamaan niitä, on suuri riski, että ne muuttuvat merkityksettömiksi.

Joku muu tulee ja tekee muutoksen.

Osa suomalaisista on valmis painamaan kaasua huipulla ollessaankin, mutta rohkeutta saisi olla enemmän.

Sitra on omalta osaltaan pyrkinyt puskemaan terveydenhuollon toimijoita eteenpäin. Ajatus on, että tulevaisuuden menestyjät etsivät ideoita, haastavat itsensä ja keräävät sosiaalista pääomaa.