Hajautetussa uusiutuvassa energiassa, rakennusten energiatehokkuudessa, älykkäissä sähköverkoissa ja energian varastoinnissa on merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kotimaisen energia-alan liiketaloudellista kasvupotentiaalia voidaan tarkastella mm. kauppataseen kautta. Suomeen tuotiin energiatuotteita 13,2 miljardilla eurolla vuonna 2011. Tuontiin käytetyt varat kannattaisi kuitenkin sijoittaa ennemmin kotimaiseen ja älykkääseen omavaraisenergiaan. Esimerkiksi 10 000 aurinkosähköjärjestelmän asennus toisi Suomeen työtä 60-90 miljoonan euron arvosta. Oma energiantuotanto kannustaa myös ihmisiä kuluttamaan energiaa järkevämmin. Kotitaloudet, maatilat ja palvelusektori on tärkeää ottaa mukaan puhtaan energian investointeihin.
Sähkön pientuotantoon liittyy monia haasteita. Alan yritystoimintaa pitäisi kasvattaa ja kestäviä elämäntapoja edistää. Minkä pitäisi muuttua, että asiat edistyisivät?
Sitra kokosi työryhmän laatimaan keskustelupaperin tämän aiheen tiimoilta. Keskustelupaperi kokoaa keskeisimmät uusiutuvan sähkön pientuotannon haasteet ja esittää niihin ratkaisuehdotuksia.
Työryhmään kuuluivat Sitrasta johtava asiantuntija Karoliina Auvinen, asiantuntija Johanna Kirkinen ja johtava asiantuntija Jarek Kurnitski sekä professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Smart Grids and Energy Markets -ohjelmapäällikkö Jani Valtari Cleen Oy:stä ja energianeuvoja Fredrik Ek ProAgriasta (Svenska lantbrukssällskapens förbund). Keskustelupaperin pohjaksi on haastateltu luottamuksellisesti lukuisia uusiutuvan energian, älykkäiden sähköverkkojen ja rakennusalan toimijoita.
Alla on kooste keskustelupaperin havainnoista ja ehdotuksista. Lue koko keskustelupaperi täältä.
Tiivistelmä
Haaste: Sähkön pientuotannon talous-, työllisyys- ja ympäristöhyötyjä ei tunneta Suomessa.
Ratkaisuehdotus: Selvitetään uusiutuvan energian pientuotannon potentiaalit ja sen edistämisestä aiheutuvat positiiviset vaikutukset uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja älykkäisiin sähköverkkoihin perustuvalle tuote- ja palveluteollisuudelle sekä Suomen taloudelle (kauppatase, työllisyys).
Haaste: Aurinkosähköjärjestelmien verkkoon liittämistä vaikeuttavat perusteettomat ja epäselvät tekniset vaatimukset. Tämä myös nostaa merkittävästi järjestelmien kustannuksia. Lisäksi pientuotannon rakentamisen lupaprosessit ovat epäselviä ja kunnittain vaihtelevia.
Ratkaisuehdotus: Annetaan sähkön pientuotannon verkkoon liittämisestä ja lupien myöntämisestä erittäin selkeät, yksiselitteiset ja kaikkia toimijoita velvoittavat ohjeistukset. Verkkoon liitännän tulee tapahtua yksinkertaisena ja automaattisena ilmoitusasiana lyhyen aikaikkunan rajoissa.
Haaste: Pientuottajan on vaikeaa löytää ostajaa ja saada reilu korvaus sähköntuotannolleen.
Ratkaisuehdotus: Otetaan käyttöön nettolaskutusmalli, jossa ylijäämäenergia hyvitetään pientuottajalle vuositasolla mukaan lukien sähkön siirtokustannukset ja verot. Tämä mahdollistaa myös netto¬nollaenergia-rakentamisen. Nettolaskutusrajaa suurempi tuotanto sisällytetään syöttötariffin piiriin.
Haaste: Nykyisen syöttötariffin piirissä ei ole ainuttakaan biokaasulaitosta tai puuhake-pienvoimalaa. Syöttötariffijärjestelmän hallintobyrokratia on toteutettu raskaasti ja tuettavien voimaloiden koon alaraja (100 kVA) on käytännössä sulkenut kaiken pientuotannon pois.
Ratkaisuehdotus: Syöttötariffin alarajaa madalletaan metsähake- ja biokaasuvoimaloiden osalta 100 kVA:sta 30 kVA:iin. Lisäksi aurinkosähkö sisällytetään syöttötariffin piiriin mahdollista nettolaskutusrajaa suuremman tuotannon osalta. Järjestelmän hallinnointia kevennetään selvittämällä ja ottamalla oppia EU-maiden parhaimmista ja kustannustehokkaimmista hallinnollisista prosesseista.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.