Vähähiilisyys myy paremmin kuin häkä

Energiatehokas ja vähähiilinen talous ovat hyväksi ympäristölle, mutta myös asian oikein oivaltaville yrityksille. Energiasäästölamppujen vaihtamisesta olisi kuitenkin päästävä siirtymään suurempiin kokonaisuuksiin. Systeemisessä maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten vähähiilistä ajattelua tarvitaan joka puolella yhteiskuntaa.

Demos Helsingin käytännössä toteuttama ja Sitran rahoittama Peloton-hanke haluaa auttaa eri alojen organisaatioita luomaan ilmastoystävällisiä tuotteita, palveluita ja sosiaalisia innovaatioita. Ilmastoystävällisistä valinnoista on tarkoitus tehdä suomalaisille mahdollisimman helppoja, mielenkiintoisia ja haluttavia.

– Suomalaiset ihmiset ja yhteisöt tekevät jatkuvasti joko energiaviisaita tai vähemmän viisaita päätöksiä. Pieniä päätöksiä on usein helppo tehdä. Suurempiakin voitaisiin tehdä, jos vaan oltaisiin rohkeampia. Vähähiilisillä tuotteilla ja palveluilla on kysyntää niin Suomessa kuin maailmallakin, vakuuttaa Outi Kuittinen Demos Helsingistä.

Maistuisiko Ilmastolounas?

Peloton-hanke tuo saman pöydän ääreen eri toimialojen yrityksiä, yhteisöjä ja ihmisiä. Saman toimialan kilpailijatkin istuvat kahden päivän työpajoissa vaihtamassa ajatuksia ja kehittämässä uusia vähähiilisiä ideoita. Pelkän puheen sijaan ideoista halutaan synnyttää myös oikeita tuotteita ja palveluja.

– Eräs konkreettinen esimerkki työpajassa syntyneestä vähähiilisestä ideasta, joka muuttuu myös todellisuudeksi, on Fazerin Amica-ravintoloihin syyskuussa tuleva vähähiilinen lounas. Tarjolla olevista lounasvaihtoehdoista vähiten päästöjä tuottava lounasannos nimetään Ilmastolounaaksi. Ilmastoystävällisen vaihtoehdon valinta on näin jokaiselle hyvin helppoa, Kuittinen sanoo.

Eräs toinen Peloton-hankkeessa aktiivinen yritys on ollut Rautakesko. Asuminen muodostaa noin kolmasosan jokaisen suomalaisen hiilijalanjäljestä, joten ei ole yhdentekevää minkälaisia tavaroita ja palveluja ihmiset rautakaupasta ostavat.

– Etsimme eri alojen portinvartijoita, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka haluavat ottaa ilmastoystävällisen ajattelun osaksi omaa toimintaansa. Heidän kauttaan ajattelu leviää laajemmalle ja muuttuu myös käytännöiksi.

Vähähiilisyys on kaikkien toimialojen asia

Vuonna 2009 vauhtiin päässyt hanke on järjestänyt tähän mennessä työpajoja henkilöstö- ja lounasravintoloille, rautakaupoille, elämäntapalehtiä ja -ohjelmia toteuttaville mediataloille sekä pienten lasten vanhemmille. Vuoden 2011 loppuun mennessä järjestetään vielä työpajat pankki- ja vakuutusalalle, isännöinti- ja kiinteistöalalle, kotimaan matkailuyrityksille, henkilöstöhallinnolle, kotitalousopettajille, ruokatoimittajille sekä ruokakaupoille.

– Joillakin aloilla vähähiilinen ajattelu on jo otettu osaksi yritysten toimintaa. Toisilla aloilla, kuten vaikka pankki- ja vakuutusmaailmasssa, on ilmastoajattelu vasta heräämässä. Usein luullaan, että vähähiilinen toimintatapa on vain energia-alan ja autofirmojen asia. Se on suuri harhaluulo. Sparraamme yrityksiä kehittämään tuotteita ja palveluita, jotka saavat ihmiset elämään energiafiksumpaa ja vähähiilisempää elämää. Niitä edistäviä tuotteita ja palveluita voidaan tarjota alalla kuin alalla, kunhan kehitystyössä osataan katsoa tulevaisuuteen, Kuittinen muistuttaa.

– Systeemisessä maailmassamme kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten vain yhdellä alueella eteneminen ei ratkaise energia- ja ilmastokysymystä.

Hyvinvointivaltio 2.0 on hyvä paikka se ihmiselle että ympäristölle

Kuittisen mielestä Suomen ei pidä seurata vähähiilisyydessä muita maita orjallisesti. Olisi etsittävä ja löydettävä oma tie sekä omat vahvuudet.

– Osaako joku mainita länsimaan, joka ei haluaisi olla ”cleantechin” eli ympäristöteknologian edelläkävijä? Kaikkihan sitä haluavat. Mitäpä jos me juuri sen vuoksi keskittyisimme esimerkiksi vähähiilisten palvelujen kehittämiseen oikein tosissaan? Siinä voisi olla meille sopiva markkinarako, Kuittinen pohtii.

Vähähiilisyys ei sellaisenaan ole yhteiskuntatieteilijä Kuittisen mielestä riittävä kansallinen tavoite. Pitää rakentaa yhteiskunta, jonka päämäärä on ympäristön ja ihmisten kestävä hyvinvointi. Todellisuudessa nämä kulkevat käsi kädessä.

– Järkevän ja toimivan Hyvinvointivaltio 2.0:n kehittäminen on pitkä prosessi. Vuonna 2020 siinä ollaan toivottavasti jo hyvin pitkällä. Sitra voi sitoutumattomana tahona rohkaista yhteiskunnan eri toimijoita rohkeisiin kokeiluihin ja rajoja ylittävään yhteistyöhön, jotta tavoitteet saavutetaan, uskoo Kuittinen.