Kestävää hyvinvointia luonnosta: toimenpiteitä vihreän hyvinvoinnin talouden vauhdittamiseksi
Suomalaiseen luontoon ja sen aineettomiin arvoihin liittyy paljon käyttämätöntä potentiaalia, jota voidaan hyödyntää kansalaisten arjen hyvinvoinnin, terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien sekä ikääntyvän väestön hoivan ratkaisemisessa. Green Wellbeing tarkoittaa laajalti toimintaa, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua luontolähtöisesti. Se voi liittyä arjen ympäristöihin ja hyvinvointiin, luontolähtöisiin matkailupalveluihin, luonto- ja ympäristökasvatukseen, mutta myös luontoa tavoitteellisesti ja tietoisesti hyödyntäviin Green care -palveluihin. Sitran ja MTT:n kokoama poikkisektorinen asiantuntijaryhmä laati keskustelupaperin ja tunnisti 10 teemaa toimenpide-ehdotuksineen, jotka tuovat luonnon osaksi ihmisten arjen hyvinvointia sekä edistävät luontolähtöisiä hyvinvointipalveluja ja liiketoimintaa.
Alan kehittämisen lähtökohtana on käyttäjälähtöisten palvelujen kehittäminen. Luontoon liittyvien hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa ja käyttäjäryhmät ovat tarpeineen yhä moninaisempia. Palvelumuotoilukokeilujen avulla erilaisia luontolähtöisiä hyvinvointipalvelukonsepteja voidaan kehittää ja testata. Luonnon aineettomista resursseista saadaan laatua ja lisäarvoa verkottamalla toimijoita yli sektori- ja liiketoimintayksikkörajojen tuetaan. Arjen ympäristöt, niin rakennetut ympäristöt kuin viheralueet saadaan tukemaan hyvinvointia luonto- ja ympäristönäkökohdat huomioivan suunnittelun kautta. Suunnittelun perustana ovat moniaistisuus, ekologisuus, esteettömyys, esteettisyys, kestävyys ja käytettävyys.
Hyvän luontosuhteen ja ympäristövastuun omaksuminen tapahtuu varhaislapsuudessa ja nuoruudessa. Siksi on tärkeää saada luontolähtöisyys kasvatuksen sisältöihin, luontoteema eri kouluasteiden opetussuunnitelmiin, sekä lasten ja nuorten järjestöjen toimintaan.
Luonnon tarjoamia mahdollisuuksia julkisissa palveluissa on viime vuosina pyritty tuomaan esiin Green Care -konseptin avulla. Luontolähtöisiä menetelmien, kuten eläinavusteisuuden, terapeuttisen puutarhatoiminnan ammatillista ja tavoitteellista käyttöä tulee lisätä tiedotuksen, koulutuksen ja tutkimuksen keinoin, sekä hyviä käytäntöjä kehittämällä ja levittämällä. Myös säädöksellisiä esteitä tulee poistaa.
Terveyttä ylläpitävien ja edistävien ympäristöjen suunnittelu ja käyttö edellyttävät teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita, joiden kehittämisessä tulee hyödyntää erityisesti luovan talouden ja luovien alojen osaaja, oppilaitosten laaja-alaista osaamista ja kansainvälisiä esimerkkejä. Innovaatiot voivat liittyä esimerkiksi palvelun teknisiin ratkaisuihin, muotoiluun, yritystoiminnan muotoon, kumppanuuksien järjestämiseen tai asiakkaiden osallistumistapoihin, mutta myös viestintään ja markkinointiin.
Luontolähtöinen hyvinvointiala on laaja ja siksi tarvitaan moniammatillista osaamista, jota tulee edistää uudenlaisen koulutustarjonnan, täydennyskoulutuksen, oppilaitosten yhteistyön, opinto-ohjauksen ja uudenlaisten oppimateriaalien avulla. Luonnon hyvinvointivaikutuksista ja vaikutusmekanismeista tarvitaan lisää moni- ja poikkitieteistä tutkimusta, jonka avulla voidaan kehittää palvelujen laatua sekä hoito- ja toimintakäytäntöjä yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Eri sektoreilla on toisiaan tukevia kehittämistavoitteita ja -resursseja luontolähtöiselle hyvinvointialalle. Alan edistämiseksi tarvitaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä yhteistä käsitteistöä ja viestintää.
Kirjoittajat
Katriina Soini ja Elina Vehmasto
FT erikoistutkija Katriina Soini (MTT/Taloustutkimus) on perehtynyt ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteisiin maaseutuympäristössä ja maaseudun elinkeinotoiminnassa.
MMM tutkija Elina Vehmaston (MTT/Taloustutkimus) erityisalaa on Green Care -toiminnan ja -palvelujen kehittäminen Suomessa.
Suosittelemme