sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Elinvoimafoorumin luentopäivä pidettiin 31.3. Sitrassa. Luentopäivässä pyrittiin luomaan kattava katsaus siihen, miltä suomalainen yhteiskunta ja talous näyttävät tällä hetkellä uuden työn haasteiden näkölkulmasta.
Luentojen kalvot löytyvät osoitteesta www.slideshare.net/elinvoima
”Suomessa valtio on yksi kilpailuvaltion kilpailijoista”
Karl Erik Michelsen joka toimii johtajana Lappeenrannan yliopiston talouden ja yritysjuridiikan laitoksella puhui Suomen valtion transformaatioista. Michelsenin mukaan näitä ovat olleet valtion transformaatio kansallisvaltiosta sääntelyvaltion kautta kilpailuvaltioksi, maantieteellinen transformaatio maalta kaupunkiin ja Itä- ja Pohjois-Suomesta ruuhka-Suomeen. Kolmas muutos on ollut transformaatio alkutuotannosta teollisuuden kautta korkean osaamisen yhteiskunnaksi. Neljäntenä tulee sosiaalinen muutos luokkayhteiskunnasta hyvnvointivaltion kautta yksilöyhteiskunnaksi ja viidenneksi kulttuurinen transformaatio kansalaisesta yksilöksi.
”Arvo syntyy tulevaisuudessa globaaleissa verkostoissa”
Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila puhui Suomen talouden nykytilanteesta. Anttilan pohtii sitä, miten meneillään oleva kriisi poikkeaa aiemmista kriisestä ja miksi työllisyys ei ole seurannut tuotantoa. Anttila keskittyy erityisesti myös siihen, mistä kasvu ja arvo voivat syntyä tulevaisuudessa pitkällä aikavälillä. Anttilan mukaan menneisyyteen ei ole paluuta ja tulevaisuuden arvo luodaan globaaleissa verkostoissa. Arvo tulee jäämään asiantuntijoille, toimihenkilöille ja globaalien verkostojen portinvartijayrityksille. Kasvu ei tule siis enää työtuntien kasvusta vaan työn tuottavuudesta ja sen luomasta arvosta.
”Toimivat työmarkkinat ovat edellytys kasvulle”
Jaakko Kiander, eläkeyhtiö Ilmarisen talousjohtaja puhui suomalaisista työmarkkinoista ja talouden kasvusta. Kiander kävi läpi työmarkkinoiden merkitystä talouskasvulle ja niiden nykytilaa. Kianderin mukaan kaikesta huolimatta työmarkkinat toimivat Suomessa suhteellisen hyvin. Etuja ovat työpaikkojen syntyminen, joustavuus, suomalaisten korkea työpanos ja koulutus. Haasteita taas ovat korkea työttömyys ja vajaatyöllisyys, syrjäytyminen, lyhyet työurat, matala työllisyysaste ja kannustinloukut.
”Kysymyksen hyvästä elämästä pitäisi olla poliittisen keskustelun ytimessä”
Sitran tutkimuksesta vastaava Timo Hämäläinen puhui alustuksessaan koetun hyvinvoinnin merkityksestä. Hämäläisen mukaan keskustelussa taloudesta ja hyvinvoinnista unohdetaan niiden, ydin, eli mitä niillä halutaan saavuttaa. Hämäläisen mukaan hyvän elämän merkityksestä puhutaan liian vähän. Hämäläisen mukaan aikaisemmin hyvinvointi syntyi puhtaasti taloudellisesta kasvusta, olihan Suomi köyhä maa, jossa materiaalinen puute oli ilmeistä. Nyt kuitenkin talous on kasvanut ja siten myös hyvinvoinnin luonne on muuttunut. Nyt hyvinvointia olisi pohdittava , elämän merkityksellisyydestä käsin sekä henkisesä koherenssista, eli arjen hallinnasta ja ympäröivän maailman ymmärtämisestä.
”Monimutkaistuvassa maailmassa luottamus on menestymisen edellytys”
Tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist puhui luottamusjohtamisen merkityksellisyydestä tämän päivän ja tulevaisuuden työssä. Blomqvistin mukaan tämän päivän työ tehdään yhä enemmän erilaisissa verkostoissa ja projekteissa, joihin liittyy myös riskejä. Tällaisessa työskentelytavassa luottamus on yhä tärkeämmässä roolissa onnistumisen kannalta. Kuinka voidaan menestyksekkäästi johtaa osaamisverkostoja, siten että luottamus mahdollistaa menestymisen?
”Ylivertaisen insinöörikansan tie on kuljettu loppuun, nyt tarvitaan yrittäjyyttä”
Yrittäjäyyden asiantuntija Kari Aalto puhui yrittämisen haasteista ja mahdollisuuksista Suomessa. Aallon mukaan Suomi on ollut ylivertainen insinöörikansa mutta nyt ollaan uudenlaisessa tilanteessa jossa menneestä ei voida tehdä johtopäätöksiä tulevaan. Jotta katettaisiin se määrä veroja jota Nokia on Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana tuonut, tarvittaisiin yli 50 000 uutta yritystä, joiden liikevaihto on yli miljoonan. Viime vuonna Aalto yliopiston start-up -ohjelmassa kohtasivat viime vuonna parhaat rahoituslähteet, asiantuntijat ja rahoittajat ja tuloksena oli kuusi uutta yritystä. Eli paljon on tehtävää. Kari Aallon mukaan lääkkeitä kuitenkin on. Tämä vaatii vihdoin siirtymistä retoriikasta selkeään toimintaan.
