Vinkkejä kiertotalouskoulutuksen kehittämiseen

Suomesta on hyvää vauhtia tulossa kiertotalousosaajien kärkimaa. Kiertotalouskoulutus alkaa päiväkodista, missä lapset miettivät ruokahävikin vähentämistä ja opettelevat lajittelemaan jätteet oikein, ja jatkuu läpi peruskoulun aina yliopisto-opintoihin asti. Koulumatkan varrella oppia kertyy niin materiaaleista, liiketoiminnasta, taiteen merkityksestä muutoksessa kuin oman osaamisen hyödyntämisestä muutoksen teossa kohti kiertotalousyhteiskuntaa.

Lukuvuoden 2018-2019 aikana yli 70 000 lasta ja nuorta opiskelevat kiertotaloutta peruskoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa ympäri Suomen. Esimerkiksi kuudesluokkalaisista 75 % ja yhdeksäsluokkalaisista 40 % opiskeli kiertotaloutta.

Tulevaisuudessa jokainen on kiertotalouden ammattilainen ja osaa ottaa käyttöönsä kiertotalouden ratkaisut töissä ja arjessa. Tällä hetkellä tätä osaamista ei ole ja koulutusta kiertotaloudesta tarvitaan niin työelämätaitoihin kuin ihmisten arkeen.

Nyt haluamme auttaa muita jakamalla vinkkejä siitä, kuinka Suomessa käännettiin koulutusjärjestelmä Sitran johdolla kohti kiertotaloutta. Mistä kaikki siis alkoi?

Kiertotalous on meidän kaikkien asia

Palataan vuoteen 2015. Tulevaisuustalo Sitra aloitti kiertotalousprojektin, jonka tavoitteena oli käynnistää Suomen matka kiertotalouteen. Työn alussa pidimme kiertotalouskoulutusta sinnikkäästi asialistalla, mutta konkreettiset toimet jäivät lähinnä yksittäisiin pieniin kokeiluihin, kuten lyhytelokuvakilpailuun peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille.

Kiertotalouskoulutus oli mahdollista ottaa suuremmaksi teemaksi vasta, kun kaksivuotinen kiertotalousprojekti pidennettiin nelivuotiseksi. Syntyi kiertotalouskoulutuksen hankekokonaisuus: Kiertotalouskoulutusta kaikille koulutusasteille.

Kokonaisuuden tavoitteena oli tukea kiertotalousosaamisen ja -ymmärryksen syntymistä Suomeen, jotta suomalaiset eläisivät tulevaisuudessa maapallon kantokyvyn rajoissa. Kaikilla meistä pitää olla ymmärrystä ja osaamista siitä, miten omassa työssämme ja arjessamme voimme elää maapallon kantokyvyn mukaan, miten meidän päätöksemme vaikuttavat muutokseen ja miten voimme ottaa käyttöön kiertotalouden ratkaisut jokapäiväisessä päätöksenteossa.

Kiertotalousosaamista tarvitaan julkisen hallinnon eri aloilla ja yritysmaailmassa – niin kemiassa, lainsäädännössä, liiketoiminnassa, käyttäytymistieteissä, rakentamisessa kuin ruoantuotannossa. Lista on ääretön – kattaahan se kaikki ihmiskunnan toiminnan alueet. Koulutus on avainasemassa maailmantalouden muuttamisessa kiertotalouteen.

Eikä tässä vielä kaikki! Koulutuksen on reagoitava maailman muutoksiin – niin myös kiertotalouskoulutuksen. Yhteiskunnan muutoksessa kohti kiertotaloutta kohtaamme kaiken aikaa suurempia haasteita, joihin koulutuksen pitää vastata. Ei riitä, että koulutus saavuttaa tämän hetken koululaiset ja opiskelijat. Meidän pitää saada kaikki työssä olevat koulutuksen piiriin.

Elinikäisen oppimisen tulisi tukea sitä, että meistä kaikista tulee kiertotalouden ammattilaisia. Tässä koulutuskentän ulkopuolisilla organisaatioilla ja tiedotuskanavilla on suuri rooli.

Hei, tulkaa muuttamaan maailmaa meidän kanssa!

Sitra lähti edistämään kiertotalouskoulutusta kahta polkua pitkin – yhdessä koulujen kanssa ja kestäviä arjen ratkaisuja kehittäen esimerkiksi elämäntapatestin ja 100 fiksun arjen teon listauksen avulla. Oppilaitosten lisäksi yhteiskunnassa on paljon järjestöjä ja muita organisaatioita, jotka omalla työllään edistävät kiertotalousosaamista.

Keväällä 2017 käynnistimme kolme rahoitushakua, joiden avulla etsimme tekijöitä uusille yliopistojen sivuainekokonaisuuksille, ammattikorkeakoulujen opintokokonaisuuksiin ja ammattikoulujen opetuskokonaisuuksiin. Rahoitettavan hankkeen pääkumppaniksi halusimme oppilaitoksen, joka kerää ympärilleen konsortion muista oppilaitoksista, yrityksistä ja järjestöistä.

Olimme jo kiertotaloustyön alusta asti kiertäneet kouluissa ja oppilaitoksissa ahkerasti ja tavanneet opettajia eri koulutusasteilta. Kontaktiverkoston avulla saimme levitettyä tietoa tehokkaasti rahoitushauista. Teimme myös kohdennettua kontaktointia sellaisille aloille, jotka halusimme innostaa mukaan kehittämään kiertotalousopetusta, mutta epäilimme, että he eivät ohjelmaa muuten löytäisi.

Rahoitushaku eteni hakuvaiheen aiepapereista työpajan kautta hankesuunnitelmiin ja rahoituspäätöksiin ja -sopimuksiin. Aiempi pohjatyö maksoi itsensä takaisin: saimme heti aiepaperien tasolla erinomaisia ehdotuksia kiertotalouskurssien ja -opetusmateriaalien kehittämisestä.

Rahoitushakujen lisäksi neuvottelimme suoraan muutamien koulutusorganisaatioiden kanssa peruskouluun ja lukioon suunnatuista koulutushankkeista, joita lähdimme rahoittamaan.

Sitran riippumaton ja neutraali asema oli ratkaisevassa asemassa siinä, että koulut lähtivät avoimin mielin mukaan. Muissa maissa kiertotalouskoulutusta vauhdittava organisaatio voi olla esimerkiksi ministeriö, ajatushautomo tai rahoittaja – maasta ja toimintakulttuurista riippuen. Tärkeää on, ettei organisaatio edistä omaa agendaansa, vaan kansallisella tasolla kiertotalouskoulutuksen edistämistä.

Kokeilut starttasivat ympäri Suomen

Kiertotalouden koulutuskokonaisuuden muodosti aluksi 25 Sitran rahoittamaa koulutushanketta. Matkan varrella kokonaisuuteen liittyi myös muita kiertotalouskoulutusta kehittäviä hankkeita. Hankkeet edustavat eri näkökulmia laajasti: muun muassa taidetta, insinööritieteitä, käyttäytymistieteitä, liiketoimintaa ja designia.

Kokeilujen aikana sparrasimme hankkeita kiertotaloussisällöissä sekä toimimme hankkeiden ohjausryhmissä ja viestin viejinä hankkeista ministeriöihin sekä päättäjiin. Koulutuskokonaisuuden aikana pidimme myös lukuisia luentoja ja esityksiä aiheesta eri puolilla Suomea sekä järjestimme opettajien täydennyskoulutuksia ja osallistuimme niihin kouluttajina.

Koulutusorganisaatiot ovat kiitelleet pitkin matkaa Sitraa verkostoitumisen mahdollistamisesta, asiantuntijoiden sitoutumisesta ja matalasta byrokratiasta. Kannustimme koulutushankkeita yhteistyöhön Sitran muiden kiertotaloushankkeiden kanssa ja järjestimme työpajoja, joista oppilaitokset löysivät uusi yhteistyökumppaneita.

Kullakin rahoitushankkeella oli viestintävastuu omista opintokokonaisuuksistaan ja koulutusorganisaatiot käyttivätkin hyvin omia verkostojaan tiedon levittämiseksi kursseista ja materiaaleista sekä kiertotalousopetuksen merkityksestä. Monilta eri tekijöiltä ja eri kanavista tuleva viesti vahvisti mielikuvaa siitä, että oppilaitokset ovat ottaneet kiertotalouden edistämisen asiakseen.

Sitran ja hankkeiden välisissä sopimuksissa sovittiin, että Sitralla oli käyttöoikeus kaikkiin hankkeen tulosaineistoihin, mutta IPR oikeudet säilyivät aina toteuttajilla itsellään. Kaikki tuotetut materiaalit ovat ilmaisia ja avoimesti saatavia yhdessä sovitulla tavalla.

…joten miten meni?

Ulkopuolisen arvioijan tekemän vaikuttavuusarvioinnin mukaan Sitran rooli suomalaisen kiertotalouskoulutuksen kehityksessä on ollut suuri.  Sitran toiminnan myötä oppilaitosten verkostot ovat tiivistyneet ja yhteistyö eri oppilaitosten ja koulutusorganisaatioiden välillä on lisääntynyt.

Vaikuttavuusarviointia varten haastateltiin ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka arvioivat jo hankekokonaisuuden ensimmäisen vuoden perusteella, että kiertotalouskoulutus jää pysyväksi osaksi Suomen opetustarjontaa ja vielä laajenemaan tulevaisuudessa. Sitran rahoitus on mahdollistanut sen, ettei oppimateriaalien kehitystyötä ole tarvinnut tehdä muun työn lomassa vaan omana työkokonaisuutenaan. Tämä on tukenut kurssien juurruttamista oppilaitosten toimintaan.

Kiertotalouden koulutuskokonaisuuden onnistumisen taustalla arvioijat näkevät Sitran neuraalisuuden: Sitralla ei ole vahvoja poliittisia tai ammatillisia näkemyksiä koulutuksen osalta. Sitra nähdään arvostettuna ja tunnustettuna kiertotalouden edistäjänä, mikä on lisännyt Sitran uskottavuutta.

Suomen siirtymistä kiertotalouteen on edistänyt myös kiertotalouden tietoisuuden kasvu ja aiheen saama julkisuus, mihin Sitra on toiminnallaan jatkuvasti pyrkinyt. Arviointivuonna 2018 todettiin, että kiertotalous on jo valtavirtaistunut terminä Suomessa ja sen mahdollisuuksia on alettu ymmärtää laajemmin.

Hankkeiden loppupuolella pyysimme palautetta opetuskokonaisuuksien kehittäjiltä. Suurin osa nosti suurimmaksi opetuksen kehittämisen haasteeksi osaamispulan: opettajien ja sidosryhmien, kuten rahoittajien, julkisen hallinnon, päättäjien ja yritysten, osaaminen kiertotaloudesta oli heikko ja vaikeutti hankkeen läpiviemistä.

Toisena suurena haasteena nähtiin vallitsevat asenteet, joiden mukaan oma osaaminen ja ala eivät ole aivan kiertotalouden ytimessä. Myös olemassa olevat rakenteet koettiin haasteellisina, eikä uudenlaiseen monialaiseen yhteistyöhön lähtökohtaisesti kannustettu kouluissa.

”Koulun näkökulmasta kiertotalous näyttäytyy helposti aiheena, mikä ei ole minkään tiedonalan ydinsisältöä. Mutta kuten opetussuunnitelma-analyysi osoitti, kiertotalous on osa kaikkien oppiaineiden opetussuunnitelmaa”, kirjoitti eräs opetuksen kehittäjä.

Ratkaisuehdotuksena esitettiin täydennyskoulutuksen lisäämistä kaikilla aloilla. Opetuskokonaisuuksien kehittäjät näkivät koulut ja koulutuksen tärkeässä roolissa kiertotalouteen siirtymisessä ja kansalaisten roolin vahvistamisessa ilmastotoimissa. Oppimateriaaleille toivottiin yhteistä alustaa, jonne saisi kerättyä materiaalit kaikkien koulujen saataville.

Yhteistyön eri koulutusasteiden välillä toivottiin myös kasvavan jatkossa. Palautteissa nostettiin esille tärkeys tuoda kiertotalous mukaan strategioihin ja suunnitelmiin.

”Oppilaitosten strategiaan on kirjoitettava tavoite edistää kestävää kiertotalous- ja ilmastostrategiaa, jolloin se myös näkyy jokaisen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa ja ohjaa koko konsernin toimintaohjauksen prosesseja sekä menetelmiä laajemmin läpi koko organisaatioissa”, toteaa toinen opetuksen kehittäjä.

Entä mitä mieltä opiskelijat olivat kiertotalouden opetuksesta? Palautteiden perusteella monella oppilaalla on kiinnostus vaikuttaa kestävämpään tulevaisuuteen ja oppia lisää aiheesta. Oppilaat kokivat saaneensa kursseista paljon uusia ajatuksia ja näkemyksiä kiertotalouteen.

”On hienoa nähdä, millä kaikilla eri tavoilla voidaan vaikuttaa kiertotalouteen niin yrityksissä kuin omassa elämässäkin ja valinnoissa. On myös ollut mahtavaa päästä kertomaan tätä ilosanomaa eteenpäin alakoululaisille, koska jokaisen tulisi ottaa kiertotalousnäkökulma haltuun”, summaa opetuksen kehittäjä kokemuksiaan kiertotalouskoulutuksen kehittämisestä.

Tutustu valmiisiin kiertotalouden kursseihin ja oppimateriaaleihin: www.sitra.fi/kiertotalouskoulutus