Viron mallilla parempia sähköisiä palveluita

Viron turvalliseksi ja käyttökelpoiseksi todettua X-road-ratkaisua käytetään mallina Suomen sähköisen asioinnin kehitystyössä.

”Keep it simple”, Sitran vanhemman neuvonantajan Mirjami Laitisen mukaan tämä on Suomen itämerentakaiselta naapurimaaltaan Virolta saama tärkein oppi eri tietojärjestelmien välisestä tiedonvälityksestä. Virossa toteutetun X-road-ratkaisun ansiosta julkisten ja yksityisten kansallisten sähköisten palveluiden tietokannat voidaan liittää toisiinsa ja niitä voidaan käyttää yhtenäisesti. Viron ratkaisu on todettu järkeväksi tavaksi kehittää Suomen tiedonvälitysympäristöä.

Viro on perustanut X-road-ratkaisun avulla kansallisen verkkoportaalin, jonne on keskitetty paljon erilaisia valtion virastojen sähköisiä palveluita aina terveyspalveluista sosiaalipalveluihin ja väestörekistereihin saakka. Kansalaiset, yrittäjät ja viranomaiset ohjataan portaalissa omiin osioihinsa.

”Sitran ja muiden yhteistyökumppaneiden on ollut tärkeää tutustua Viron X-road-ratkaisuun yhdessä valtiovarainministeriön ja kahden virolaisen asiantuntijan kanssa”, Laitinen selittää. ”Sitra on ollut mukana Suomessa toteutetussa projektissa ja auttanut osallistujia käynnistämään pilottiprojekteja X-road-ratkaisun avulla.”

”Suomessa tulisi suhtautua ennakkoluulottomammin julkisen sektorin uudistamiseen – ei ainoastaan palveluiden ja sähköisen asioinnin osalta, vaan myös hallinnon ja rakenteiden osalta”, hän jatkaa. ”Uudistaminen voidaan toteuttaa lisäämällä yhteistyötä ja kehittämällä uudenlaisia palveluita, jotka eivät ole yhtä pirstaloituneita kuin nykyiset palvelut. Sähköinen hallinto Suomessa on kokonaisuudessaan muodostettu liian monimutkaisesti, sillä kullakin erillisellä organisaatiolla on omat järjestelmänsä ja sovelluksensa.”

Säännelty ja turvallinen

”Lähes kaikilla yrityksillä ja valtion virastoilla on nykyisin vähintään yksi oma tietojärjestelmä”, toteaa Sitran neuvonantaja Riho Oks Virosta. ”Toimivan sähköisen palvelun tuottaminen kansalaisille tai yrityksille edellyttää hyvin monenlaista tietoa. Kansalaisen esitäytettyä veroilmoitusta varten on esimerkiksi tiedettävä henkilön asuinpaikka, työpaikka, omaisuus ja muut velvoitteet.

Kaikki edellä mainitut tiedot voidaan kerätä yhteen suureen tietokantaan, mutta sen ylläpitäminen on kallista eikä se ole kovin turvallinen ratkaisu. On järkevämpää hakea tiedot erillisistä tietokannoista säännellyllä ja turvallisella tavalla siten, että kaikki tapahtumat kirjautuvat muistiin.”

Oks ja Laitinen ovat yhtä mieltä siitä, että yksinkertainen X-road-ratkaisun mukainen lähestymistapa on Suomen kannalta edullisin oman tiedonvälitysportaalin kehitystyössä. Oks luettelee seikkoja, joissa Viron ratkaisu toimii hyvänä esimerkkinä.

Ensinnäkin hän suosittelee käytännön toimenpiteitä ja pilotointia konsultoinnin ja suunnittelun sijaan. Toiseksi hän huomauttaa, että hyvää viestintästrategiaa tarvitaan, jotta järjestelmä ja sen turvallisuusnäkökohdat voidaan selventää kansalaisille, yrittäjille ja valtion viranomaisille.

”Mitä enemmän tietokantojen tietoa käytetään, sitä jalostuneempaa siitä tulee laadullisesti”, Oks sanoo. ”X-road-ratkaisun mukaan luotujen tiedonvälitysratkaisujen on perustuttava kansalaisten päivittäisiin tarpeisiin eikä valtion viranomaisten tai palveluntarjoajien näkemyksiin. Tiedonvälityssäännöksiä ei saa painottaa liikaa, sillä ne on jo saatettu huomioida nykyisessä lainsäädännössä. Kannattaa myös harkita palveluväylän määrittämistä pakolliseksi julkisen sektorin tietojen tiedonvälityskanavaksi.”

Näkymättömien palvelujen toteutusmahdollisuus

Ajan myötä kansalaiset oppivat arvostamaan kansallisen palveluväylän tarjoamia monipuolisia ja toimivia sähköisiä palveluja. ”Kansalaiset voivat tehdä hakuja valtion tietokannoista ja tarkistaa julkisia tietoja”, Oks toteaa. ”Tiedonvälitys viranomaisten, yrittäjien ja kansalaisten välillä on nopeampaa ja täsmällisempää: kansalaisen ei tarvitse toimittaa samoja tietoja erikseen useille eri tahoille, kun tiedot välittyvät kansallisen palveluväylän kautta.”

Riho Oks uskoo, että kansallinen palveluväylä mahdollistaa myös niin sanotut näkymättömät palvelut. Suomessa tällaisia palveluita käytetään jo esimerkiksi silloin, kun vastasyntyneen lapsen tiedot lähetetään automaattisesti väestörekisteristä Kelaan. Näin tuoreet vanhemmat voivat keskittyä lapsen hoitamiseen lomakkeiden täyttämisen sijaan.

”Virossa ollaan valmiita testaamaan sähköistä asiointia valtioiden välillä pilottiprojektissa Suomen kanssa”, Oks toteaa. ”Voimme antaa muille Euroopan valtioille esimerkin digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisesta käytännössä. Suomi on teknologian saralla hyvin edistyksellinen valtio. Suomi on myös pieni maa, jossa on tarpeen säästää resursseja. Näin ollen on järkevämpää vaihtaa tietoja olemassa olevien järjestelmien välillä kuin koota yksi suuri tietokanta. Lopuksi on mainittava, että nykyinen byrokraattinen kulttuuri taipuu erinomaisesti X-road-ratkaisun kaltaiseen säänneltyyn ja läpinäkyvään tiedonvälitysjärjestelmään.”

www.eesti.ee – Gateway to eEstonia

Käännös Tim Birdin artikkelista.