Voiko satunnaisotanta pelastaa demokratian moniäänisyyden?

Artikkeli on osa kirjoitussarjaa, joka käsittelee puntaroivia kansalaispaneeleja ja niiden työvaiheita.

Perinteisen osallistujavalinnan haasteet

Edustuksellista demokratiaa on pyritty tukemaan erilaisilla vaalien välillä tapahtuvilla osallistumisen menetelmillä. Demokratian kehittäjien haasteena on kuitenkin ollut löytää osallistujien rekrytoinnin tapoja, joilla tavoitettaisiin kansalaisia monipuolisesti ja reilusti eri väestöryhmistä sekä varmistettaisiin osallistumisen moniäänisyys. Kun yksittäisiä kansalaisia kuullaan – oli kyse sitten läsnä- tai verkkokuulemisista, lausuntokierroksista, kyläkäräjistä tai vaikkapa osallistuvasta budjetoinnista – osallistumaan pyydetään tyypillisesti avoimella tai kohdennetulla kutsulla.

Kohdennetun, rajattuun kohderyhmään tai tahoihin keskittyvän kutsumisen ongelmana on osallistujajoukon painottuminen kapeasti kokemuksen, meriittien tai yhteiskunnallisen aseman perusteella. Avoimella, kaikille halukkaille suunnatulla kutsulla onkin mahdollista lisätä osallistujien määrää ja moninaisuutta. Monikanavaisella markkinoinnilla, erilaisia verkostoja ja kontakteja hyödyntäen voidaan tavoittaa ainakin asioista kiinnostuneita ja usein niihin myös vihkiytyneitä kansalaisia erilaisista taustoista. Kunnissa ja alueilla on onnistuttu rakentamaan laajojakin osallistujapooleja, joita voidaan hyödyntää kansalaiskuulemiseen eri yhteyksissä.

Ongelmana niin kohdennetussa kuin avoimessakin kutsutavassa yksin käytettynä on kuitenkin se, että ne usein synnyttävät osallistujajoukon, joka ei ole riittävän moniääninen eikä edusta väestöä sosiodemografisten ominaisuuksien kuten sukupuolen, iän, tulo- ja koulutustason ja asuinpaikan mukaan. Avoimeen kutsuun perustuvassa osallistumisessa yliedustettuina ovat säännöllisesti hyvätuloiset, korkeasti koulutetut ja politiikasta kiinnostuneet. Osallistujajoukon vinoutuminen heikentää sekä osallistumisen tuloksina syntyvien ehdotusten laatua että koko prosessin legitimiteettiä eli oikeutusta.

Satunnaisotannan hyödyt

Osallistujavalinnan haasteiden ratkaisemiseksi on esitetty satunnaisotantaa. Useammassa osallistujien rekrytoinnin vaiheessa toteutetun satunnaistamisen avulla on mahdollista minimoida perinteisen osallistujavalinnan ongelmia. Ensinnäkin satunnaisotanta on rekrytointimenetelmänä tasapuolinen: sitä käyttämällä kaikilla tietyn alueen väestöön kuuluvilla on yhtäläinen mahdollisuus ja todennäköisyys tulla kutsutuksi osallistumaan. Koska kaikki asukkaat ovat ”samalla viivalla”, satunnaisotantaa hyödyntävä valintaprosessi on reilu ja johdonmukainen. Toiseksi sen avulla on mahdollista varmistaa osallistujajoukon mahdollisimman hyvä edustavuus ja moniäänisyys.

Satunnaisotantaan perustuva kutsu tavoittaa myös ne kansalaiset, jotka eivät koe perinteisiä osallistumiskanavia tai vaaleissa äänestämistä mielekkäinä tapoina vaikuttaa. Koska satunnaisotannassa kutsuttavalta ei edellytetä omaa aktiivisuutta, nopeutta tai aiempaa perehtymistä aiheeseen, se aktivoi myös ihmisiä, jotka eivät muuten lähtisi mukaan. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi nuorten kohdalla. Satunnaisotannalla valittavilla osallistujilla onkin hyvin erilaiset taustat, he ovat esimerkiksi eri-ikäisiä ja asuvat eri alueilla. Tästä syystä he tuovat samaan pöytään erilaisia kokemuksia ja näkökulmia.

“

Satunnaisotanta suojelee osallistumisprosessia kapeasti omaa etua ajavien intressiryhmien suhteettomalta vallalta.

Satunnaisotannassa ihminen kutsutaan omana itsenään, ei tietyn ryhmän tai intressin edustajana. Kutsumistapa suojeleekin osallistumisprosessia kapeasti omaa etua ajavien intressiryhmien suhteettomalta vaikutusvallalta, joihin esimerkiksi avoin kutsuminen tai järjestöjen kuuleminen helposti johtavat. Moniäänisen ja edustavan osallistujajoukon tuottamien ratkaisuehdotusten vahvuutena on niiden laaja hyväksyttävyys yhteiskunnassa. Hyödyntämällä erilaisten kansalaisten ymmärrystä, osaamista ja näkökulmia voidaan myös laajentaa päätöksenteon tietopohjaa, ja näin parantaa päätösten laatua.

Satunnaisotantaan perustuvien kansalaispaneelien on todettu vahvistavan päätöksentekijöiden luottamusta kansalaisten kykyyn keskustella ja osallistua päätöksentekoon. Usein poliitikot ja viranhaltijat joutuvat kohtaamaan tai saavat verkossa palautetta pettyneeltä, huolestuneelta tai vihaiselta kansalaiselta, joka on jo muodostanut kantansa tiettyyn kysymykseen.

Kansalaispaneeleissa keskustelua käydään kuitenkin asenteiltaan ja arvoiltaan moniäänisen joukon kesken, jolloin vastakkainasettelu vähenee ja osallistujat joutuvat pohtimaan rauhassa myös muita näkökulmia. Satunnaisotantaan perustuva osallistuminen voikin toimia välineenä vahvistaa päättäjien ja viranhaltijoiden heikkoa uskoa kansalaisten kykyyn keskustella monimutkaisista poliittisista kysymyksistä.

Mutta minä en saanut kutsua!

Satunnaisotanta on tärkeä menetelmä myös luottamuksen rakentamisessa puntaroivien kansalaispaneelin osallistujajoukon ja laajemman yleisön välillä. Satunnaisotannalla kansalaispaneeleihin valitut ja niiden työskentelyyn osallistuneet pitävät osallistumiskokemusta erittäin myönteisenä, ja ovat tyytyväisiä menetelmään.

Samalla kun osallistujat valitaan paneeliin, jää laaja joukko kansalaisia tai jonkin alueen asukkaita myös tämän ulkopuolelle. Sama koskee kuitenkin myös muita kansalaisosallistumisen muotoja, joissa vapaaehtoiseksi ilmoittautuneet tai muilla tavoilla rekrytoidut vääjäämättä edustavat myös niitä, jotka eivät osallistu.

Puntaroivan demokratian menetelmien yleistyessä maailmanlaajuisesti olisi ongelmallista, jos laajempi yleisö ei kokisi kansalaispaneelia oikeudenmukaiseksi ja päteväksi tavaksi muodostaa valistunut kansalaismielipide päätöksenteon tueksi. Tätä pelkoa ei uusimman tutkimuksen valossa ole, sillä myös paneelien ulkopuolelle jäävät suhtautuvat niihin myönteisesti ja pitävät satunnaisotannalla valittuja osallistujia kyvykkäinä puntaroimaan poliittisia kysymyksiä. Tämä luottamussuhde rakentuu etenkin sille havainnolle, että kansalaispaneelin osallistujat ovat kuten sinä tai minä. Laajempi yleisö kokee voivansa samaistua heihin. Onkin tärkeää viestiä kansalaispaneelin osallistujavalinnasta julkisesti, jotta myös ne, jotka eivät saaneet kutsua, voivat kokea äänensä kuuluvan paneelin keskusteluissa.

“

Satunnaisotannan ideaa kehiteltiin ratkaisuksi demokraattisen osallistumisen ongelmiin jo antiikin Kreikassa. Moderneissa yhteiskunnissa se on tullut tutuksi esimerkiksi maallikoista koottujen valamiehistöjen valintamenetelmänä.

Satunnaisotanta ei ole sattumanvaraista

On tärkeää huomata, ettei satunnaisotanta ole sattumanvaraista, vaan se perustuu yksinkertaiseen ja johdonmukaiseen prosessiin. Siinä missä sattuma ihmisten arjessa tai keittolautasella viittaa usein johonkin yllättävään, ennalta-arvaamattomaan tapahtumaan, satunnaisotos on tilastotieteen termein jonkin laajemman perusjoukon (kuten kansalaiset) osa, joka kuvaa mahdollisimman tarkasti tätä perusjoukkoa. Satunnaisotannan ideaa kehiteltiin ratkaisuksi demokraattisen osallistumisen ongelmiin jo antiikin Kreikassa, ja moderneissa yhteiskunnissa se on tullut tutuksi esimerkiksi maallikoista koottujen valamiehistöjen valintamenetelmänä. Nykypäivänä demokratiakehittäjät ja monitieteinen tiedeyhteisö ovat tehneet satunnaisotantaan perustuvista valintamenettelyistä aiempaa reilumpia ja helpommin toteutettavia algoritmeja hyödyntäen.

Kaksivaiheisella kutsuprosessilla ehkäistään vinoumia

Jotta osallistujajoukosta saadaan mahdollisimman hyvin väestöä edustava ja moniääninen, käytetään satunnaisotannassa kaksivaiheista rekrytointiprosessia. Ensimmäisessä vaiheessa kutsut kansalaispaneeliin lähetetään satunnaisotokselle koko väestöstä, kuten hyvinvointialueen, kunnan tai valtion asukkaista.

Satunnaisotoksen voi tilata esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastosta, jolloin taustatietoina saadaan yhteystietojen lisäksi henkilöiden ikä, sukupuoli ja asuinpaikka. Muita osallistujien valintaan vaikuttavia taustatietoja voivat olla esimerkiksi koulutustaso, ammatti, kotitalouden tulot, kansallisuus ja keskustelun aiheeseen liittyvät asenteet. Näitä tietoja on mahdollista selvittää kutsujen yhteydessä lähetettävällä lisäkyselyllä. Tyypillisin kutsumiskeino on postitse jaettava kutsukirje, mutta satunnaisotannalla poimittuja voidaan saaduista yhteystiedoista riippuen tavoitella myös esimerkiksi puhelimitse.

Osallistujien rekrytoinnin toisessa vaiheessa valitaan lopullinen, mahdollisimman edustava osallistujajoukko kutsuun vastanneista ja halukkuutensa ilmoittaneista kiintiöimällä. Ennalta määriteltyjen kiintiöiden avulla varmistetaan, että paneelissa on osallistujia esimerkiksi iän, asuinpaikan ja koulutustason mukaan väestörakennetta mahdollisimman hyvin vastaten. Kiintiöinti voidaan toteuttaa niin Excelillä kuin kiintiöintialgoritmeihin perustuvilla ohjelmilla, kuten Sortition Foundationin avoimen lähdekoodin StratifySelectillä.

“

On tärkeää huomata, ettei satunnaisotanta ole sattumanvaraista, vaan se perustuu yksinkertaiseen ja ja johdonmukaiseen prosessin.

Kiintiöiden avulla voidaan myös pyrkiä varmistamaan joidenkin usein osallistumisesta syrjään jäävien ryhmien – kuten matalasti koulutettujen miesten – edustus. Erittäin pienten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien – kuten alkuperäiskansat – edustus voidaan turvata yliotannalla, eli kutsumalla heitä suhteessa enemmän kansalaispaneeliin. Lopullista osallistujajoukkoa voidaan vielä täydentää mahdollisten poisjääntien seurauksena kutsumalla tilalle mahdollisimman monilta osin samankaltaisia henkilöitä.

Satunnaisotannasta on hyötyä silloin, kun halutaan muodostaa tarkka pienoismalli jostakin laajemmasta joukosta, ja puntaroivan kansalaispaneelin tapauksessa satunnaisotannalla saadaan kansa pienoiskoossa. Mikään ei kuitenkaan estä rekrytoimasta satunnaisotannalla myös esimerkiksi asiakasraatien osallistujia tai asukaskyselyjen vastaajia.

Satunnaisotanta ei ole vielä tehnyt lopullista läpimurtoa Suomessa, vaikka sitä onkin hyödynnetty kansainvälistä demokratiakehitystä läheisesti seuraavien tutkijoiden toteuttamissa kansalaispaneeleissa. Satunnaisotanta vaatiikin pientä ajattelutavan muutosta. Maailmalla on ymmärretty, että jos satunnaisotannalla valituille valamiehille voidaan uskoa tehtäväksi päättää elinkautisista vankeusrangaistuksista, voidaan samankaltaisella menetelmällä rekrytoiduille joukolle antaa mahdollisuus neuvoa ja tukea vaalein valittuja edustajia.

Suomessa päätöksenteolle on haettu tukea edustavalla kansalaisotoksella toteutetuista mielipidemittauksista esimerkiksi NATO-jäsenhakuprosessissa. Ehkä jatkossa luottamusta voidaan antaa myös satunnaisotannalla valituille kansalaispaneeleille, joiden keskeinen elementti on huolellisesti eri näkökulmia ja perusteluja puntaroiva keskustelu.