Vuoden 2023 puheenaiheet ja mahdollisuudet

Jos pandemia laittoi tulevaisuusajatukset uusiksi vuosina 2020 ja 2021, niin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on määrittänyt näkymiä vuonna 2022. Sodan aiheuttama inhimillinen hätä, kerrannaisvaikutuksina puhjennut energiakriisi ja inflaatio sekä hämmennystä lietsovat yllätykset kuten Nord Stream -kaasuputkien räjähdykset tai ohjusten osuminen Puolaan ovat taanneet sen, että monella on kriisinsietokyky tapissa. Vuosi 2022 on myös merkinnyt Suomen Nato-jäsenyyshakemusta, ennen näkemättömiä pakotteita Venäjälle, lähes 50 asteen ennätyshelteitä Intiassa ja aborttikieltoa joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa – eli aikamoista yllätysten kavalkadia. Eikä koronakaan minnekään ole hävinnyt. Olemme ehkä vain oppineet elämään sen kanssa.

Mutta paljon hyvääkin tapahtui: länsi seisoi Ukrainan rinnalla rivit lähes suorassa, Suomi oli viidettä kertaa maailman onnellisin maa, YK:n luontokokouksessa saavutettiin 30 prosentin suojelutavoite ja suomalaiset onnistuivat pudottamaan sähkönkulutustaan. Vaikka elämme yllätysten ajassa, kaikki yllätykset eivät ole kielteisiä: määrätietoisella ja tulevaisuuteen katsovalla toiminnalla voimme saada paljon aikaan.

Tässä koosteessa kurkimme kohti vuotta 2023. Emme tietenkään osaa ennustaa, mitä kaikkea silloin tapahtuu, mutta voimme ennakoida, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota nykyisten muutosten perusteella. Ennakoimme ensi vuoden kuumimpia puheenaiheita Suomessa viiden teeman kautta, joita ovat 1) luonto, 2) valta ja demokratia, 3) ihminen ja hyvinvointi, 4) talous sekä 5) teknologia. Teemat ammentavat vuoden 2023 megatrendikatsauksesta, joka julkaistaan 2. tammikuuta. Vaikka megatrendit ovat pitkiä kehityksen kaaria, tässä kirjoituksessa suuntaamme katseemme vain ensi vuoteen. Lyhyt tähtäin on ennakoinnissa sekä etu että ansa. Etu siinä mielessä, että monet ensi vuoden ilmiöt ovat pinnalla jo nyt ja ne on helppo havaita. Ansa sen takia, että tulevaisuus on aina yllättävällä tavalla yllättävä. Jotain olennaista jää joka tapauksessa katveeseen, vaikka signaalit olisivat ilmassa.

“

Tulevaisuus on myös täynnä toivoa – jos niin päätämme.

Tulevaisuus on myös täynnä toivoa – jos niin päätämme. YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen entinen pääsihteeri Christina Figueres peräänkuuluttaa ”jääräpäistä optimismia”, futuristi Jane McGonigal ”kiireellistä optimismia”. Molemmissa kyse on siitä, että emme voi olla välinpitämättömiä tai toiveikkaita sen suhteen, että asiat järjestyvät, jos emme tee mitään. Optimismi voi olla realistista vain silloin, kun toimimme tässä hetkessä paremman tulevaisuuden eteen. Yhden ihmisen kohdalla teot voivat olla pieniä, valtion mittaluokassa isoja, kansainvälisen yhteisön kohdalla valtavia.

Olkoon vuosi 2023 pienten, isojen ja valtavien tulevaisuustekojen vuosi!

Luonto: oikeudenkäyntejä, pörriäisten pelastamista ja kaivoshankkeita

Ilmaston kuumeneminen säilyy keskustelujen kestoaiheena myös vuonna 2023. Loppuvuodesta 2022 Egyptissä pidetty YK:n ilmastokokous oli monessa mielessä pettymys. Nykyiset toimet uhkaavat nostaa maapallon lämpötilaa noin kolmella asteella vuosisadan loppuun mennessä ja kohtalokkaat keikahduspisteet lähestyvät. Pettymys ilmastopolitiikkaan saa aktivistit etsimään uusia, näkyvämpiä keinoja vaikuttaa. Mielenilmaukset kaduilla, taidemuseoissa ja kauppakeskuksissa jatkuvat ja saavat uusia muotoja. Moni on valmis pistämään itsensä likoon ja omaisuuden vahingoittaminen saatetaan nähdä pienenä pahana siitä saatavaan huomioarvoon verrattuna.

Huomiota ilmastokysymyksille haetaan myös muilla keinoilla. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen loppuvuodesta 2022 vireille panema, Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti valtioneuvoston riittämättömistä ilmastotoimista etenee korkeimman hallinto-oikeuden harkittavaksi. Millaiseen asentoon suomalainen oikeusjärjestelmä asettuu? Ilmastokanteet ovat viime vuosina yleistyneet eri puolilla Eurooppaa, ja poliittiset päättäjät halutaan tilille tehdyistä lupauksista. Millaisia vaikutuksia kehityksellä on politiikkaan pidemmällä aikavälillä?

Luonnon monimuotoisuus ja siihen liittyvät kysymykset korostuvat yhä enemmän niin politiikassa kuin yritysten toiminnassa. Joulun alla YK:n luontokokouksessa Montrealissa saatiin aikaan historiallinen päätös, jonka mukaan kaikki maat suojelevat maa- ja meripinta-alastaan kolmasosan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi päätettiin ennallistaa heikentyneitä alueita. Pallo on nyt valtioilla – millaisilla toimilla Suomi ja EU ryhtyvät suitsimaan luontokatoa käytännössä? EU:n ennallistamisasetus ja luonnonsuojelulain uudistus hiersivät jo syksyllä puolueiden välejä ja kuumensivat tunteita. Vaalikeväänä poliitikot joutuvat perustelemaan kantojaan vaalitenteissä, mutta myös kansalaisilta vaaditaan valppautta asian suhteen: kenen käsiin Suomen arvokas luonto ja sen vastuullinen hoitaminen annetaan tulevalla vaalikaudella?

Myös kansalaisten omat toimet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi nousevat esille. Arkiset havainnot lajiston muutoksista voivat hätkähdyttää. Pihoilla ja kesämökeillä nähdään luovia ratkaisuja pörriäisten pelastamiseksi ja luonnon monimuotoisuutta lisäävät vinkit ovat puskaradiossa kuumaa tavaraa. Luontopositiivinen puutarhanhoito haastaa totuttuja ihanteita ja ajattelumalleja: voisiko pihahommissa ottaa vähän rennommin, jos ruohonleikkuun ja haravoinnin vähentäminen ovat hyväksi myös luonnolle? Hoitaisiko hyvänä pidetty pölyttäjäkunta tehtävänsä terhakkaammin vai onko puutarhureiden turvauduttava pölytyssiveltimiin sadon varmistamiseksi?

Luontokato haastaa uudistamaan myös maataloutta ja monimuotoisuuden vahvistaminen on  arkipäivää monilla tiloilla, ja ilmastonmuutosta vastaan taistellaan esimerkiksi hiiliviljelyllä. Maataloustuottajille huolta aiheuttavat vuonna 2023 kuitenkin myös muut tekijät. Lannoitteiden hintaa ja saatavuutta vaikeuttavat niin energiakriisi ja Euroopan pysähdyksissä olevat lannoitetehtaat kuin Venäjän kaupan loppuminen. Karkaako kotimaisen ruoan hinta kuluttajien käsistä? Miten pidetään kiinni ruoantuotannon omavaraisuudesta tulevaisuudessa? Jyväskylän yliopiston tutkijat visioivat vaihtoehtoisia tulevaisuuksia: kuljetaanko kohti agroekologista ruuantuotantoa, jossa tuotanto olisi omavaraista ja paikallisempaa vai sähköregiimiä – high tech -järjestelmää, jossa ruokaa voidaan tuottaa vaikka laboratoriossa.

Energiakriisin jatkuessa hintatietoiset seuraavat sähkön hinnan muutoksia tunti tunnilta ja suunnittelevat elämäänsä sen mukaisesti. Uudenlaista varautumista edellyttäisivät myös suunnitellut sähkökatkokset. Energiansäästövinkit kiinnostavat, mistä vielä voisi nipistää. Voisiko energiansäästö kannustaa myös ruutupaastoon? Netin ja sitä tukevien järjestelmien hiilijalanjälki arvioidaan jo nyt lentoliikenteen päästöjä suuremmaksi, mutta kasvava kulutus ei kuitenkaan suoraan näy kuluttajan kukkarossa.

Yhteiskunnan toimien sähköistymisellä on kiire niin ilmastotoimien kuin geopoliittisten jännitteidenkin näkökulmasta. Sähköistymiseen tarvitaan akkuja, joihin tarvittavia mineraaleja on perinteisesti louhittu kehittyvissä maissa. Paine kasvaa etsiä niitä myös muualta. Suomi on ainoa EU-maa, jonka kallioperästä löytyy kaikkia akkuteollisuuden tarvitsemia raaka-aineita, ja niihin kohdistuu nyt kasvavaa kansainvälistä kiinnostusta.

Kansalaiset ovat monin paikoin asettuneet vastustamaan kaivosten perustamista omien asuinalueidensa ja herkkien ekosysteemien, kuten vesistöjen tai pohjavesialueiden läheisyyteen, mutta monet näkevät myös kaivoshankkeiden hyödyt kuntien elinkeinoelämälle: kaivokset tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Toisaalta ne voivat myös haitata olemassa olevia elinkeinoja, kuten matkailualaa tai Lapissa porotaloutta. Kaivosvaraukset ja -hankkeet jakavat ihmisiä paikoin voimakkaastikin eri leireihin.  Sähköistyminen on keskeinen osa energiamurrosta, mutta miten siirtymä voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti niin paikallisesti kuin globaalisti? Kiertotalouteen panostaminen on välttämätöntä, jotta arvokkaita metalleja saadaan entistä enemmän talteen elämänkaarensa lopussa olevista laitteista.

Seuraa myös näitä: 

• Suomen metsien hidastunut kasvu ja hiilinielujen romahdus
• Fuusioenergian läpimurto ja energiantuotannon uudet muodot
• Luonnon vaikutukset ihmisen hyvinvoinnille
• Jäävätkö ilmasto ja luonto sodan ja inflaation jalkoihin?

Valta ja demokratia: demokratian uudistamista, vaaleja ja geopolitiikkaa

Viime aikojen kriisit ovat laittaneet yhteiskuntien päätöksenteko- ja toimintakyvyn koville ja haastaneet avoimien, demokraattisten yhteiskuntien periaatteita. Demokratian uudistamistarpeeseen on herätty, ja vuonna 2023 voidaankin nähdä demokratian uudistustalkoita: Suomessa on tulossa kansalaispaneelikokeiluja toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla, ja EU lanseerasi hiljattain osallistuvan ja puntaroivan demokratian osaamiskeskuksen.

Tuleva vuosi on toki myös perinteisemmän demokratian vuosi, ja huhtikuun eduskuntavaalit värittävät kevään poliittista keskustelua Suomessa. Vaalikeskusteluissa tunteita kuumentaa julkisen talouden sopeuttaminen ja leikkauslistat. Päättäjien vaikea tehtävä on tasapainotella sen kanssa, miten varmistetaan nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointi. Uudet kansanedustajat pääsevätkin toteuttamaan valtioneuvoston kanslian loppuvuonna julkaisemia suosituksia siitä, miten ennakointia ja tulevia sukupolvia huomioitaisiin paremmin lainvalmistelun yhteydessä. 

Vaalikevään iso mahdollisuus on noin 240 000 uutta potentiaalista äänestäjää, jotka ovat tulleet täysi-ikäisiksi viime eduskuntavaalien jälkeen. Mikäli uudet äänestäjät innostuvat vaaliuurnille, vaikutus voi olla vaalituloksen kannalta merkittävä. Tulevissa vaaleissa voidaan nähdä myös ensimmäisten somevaikuttajien nousevan kansanedustajiksi. Sisältökysymysten lisäksi vaalien alla pulssia saattaa nostattaa lisääntyvä verkkohäirintä, disinformaation lisääntyminen ja hämmennyksen lietsominen. Mitkä some-alustat osoittautuvat merkittävimmiksi tulevissa vaaleissa? Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että ehdokkaat saisivat kampanjoida ilman häirintää niin somessa kuin toreilla. Ja eduskuntavaalien jälkeen alkaakin jo presidenttipeli lämmetä, sillä vaalit ovat jo tammikuun 2024 lopussa.

Vaalien lisäksi Suomessa seurataan Nato-lakiesityksen etenemistä sekä Turkin ja Unkarin ratifiointipäätöksien tilannetta. Keskustelua syntynee siitä, miten Natoon liittyminen vaikuttaa Suomen puolustusmäärärahoihin ja onko Suomeen suunnitteilla sijoittaa Nato-esikunta. Nato-keskustelussa on myös tarve laajentaa perspektiiviä siihen, millainen puolustusliitto on demokratia- ja arvoyhteisönä. Tulevana Nato-jäsenenä voimme olla puolustusyhteisön sisällä vahvistamassa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvoja. Tärkeää on ennakoiden miettiä, millaista tulevaisuuden Natoa haluamme olla rakentamassa ja kuinka aktiivisen roolin otamme.

Myös EU:ssa keskustellaan pitkästä aikaa vakavasti laajenemisesta. Tähän on vaikuttanut etenkin Kiinan ja Venäjän kasvanut vaikutusvalta Balkanilla. Vaikka EU on laittanut uuden vaihteen silmään ja vaikka ovi on taas aidosti auki, uusien jäsenien liittyminen ei ole vielä lähellä. Ukraina taistelee asein demokratian puolesta Venäjän hyökkäystä vastaan, ja demokratioiden ja autoritaaristen voimien välinen kamppailu jatkuu muuallakin. Kiina vahvistaa vaikutusvaltaansa ja säilyy epävarmuutta luovana voimana. Yksi ensi vuoden iso kysymys onkin Kiinan liikkeet Taiwanin suhteen, ja toisaalta Kiinan ja Intian väliset jännitteet Himalajalla. Mielenosoitukset vapauden puolesta jatkuvat niin Kiinassa kuin Iranissakin.

Seuraa myös näitä:

• Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa: Emme saa unohtaa sotaa. Päivittäisen seurannan lisäksi on hyvä tarkastella sodan pidempiaikaisia vaikutuksia ja pohtia, mitä vaikuttamisen paikkoja meillä on tässä hetkessä.
• Demokratiakokous: Yhdysvaltain presidentti Joe Biden järjestää maaliskuussa toisen kansainvälisen demokratiakokouksen yhdessä Hollannin, Korean, Sambian ja Costa Rican johtajien kanssa. Ensimmäinen kokous vuonna 2021 sai ristiriitaisen vastaanoton, sillä kutsulistalla oli myös maita, joiden demokratian tasossa ei ole kehumista.
• Kosovo: Kosovossa serbien ja albaanien välit ovat kiristyneet entisestään.
• Polarisaatiokehityksen syveneminen Yhdysvalloissa: Marraskuun välivaaleissa Trumpin tukemien ehdokkaiden menestys ei ollut kummoista, mutta pidemmällä aikavälillä demokratiaa on rapautettu esimerkiksi vaikeuttamalla mahdollisuuksia äänestää. Miten maassa sujuu valmistautuminen vuoden 2024 presidentivaaleihin?
• Demokratian uudistaminen ja kokeilut: Kannattaa seurata esimerkiksi Demokratia-innovaatio Polista ja siihen liittyviä kokeiluja.​
• Afganistan ja naisten oikeudet: Vuoden 2021 elokuussa valtaan noussut Taleban on romuttanut naisten ja tyttöjen aseman Afganistanissa. Mihin suuntaan tilanne kehittyy vuonna 2023?

Hyvinvointi ja ihminen: hyvinvointialueita ja monimuotoistuvaa Suomea

Historiallinen sote-uudistus astuu vihdoin vuoden alussa voimaan: 21 hyvinvointialuetta aloittaa toimintansa ja yli 170 000 työntekijää siirtyy kunnista hyvinvointialueille. Jännitystä voi liittyä esimerkiksi siihen, saavatko työntekijät palkkansa ajoissa ja saavuttavatko palvelut niitä tarvitsevat ihmiset. Sote-palveluiden sujuvuus alkuvuonna heijastuu varmasti siihen, millä kärjellä hyvinvointipalveluista keskustellaan kevään vaalipaneeleissa ja millaisia vaalilupauksia kuullaan hoitajapulaan, varhaiskasvatukseen ja vanhustenhuoltoon liittyen. 

Myös demokratian näkökulmasta hyvinvointialueet ovat uuden edessä, sillä niille avautuu nyt ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa myös päätöksenteon rakenteita ja kokeilla uudenlaisia osallistumismahdollisuuksia. Vaikka kiinnostus sote-uudistuksen tuloksiin on suurta, voi vuoden 2023 aikana olla vielä liian varhaista arvioida, saavutetaanko uudistuksella sille asettuja tasavertaisuuteen ja palveluiden turvaamiseen liittyviä tavoitteita.

Jos viimeiset kolme vuotta kriiseineen ovat koetelleet aikuisten henkistä kestävyyttä, on myös monille lapsille ja nuorille ehtinyt kasautua liian paljon kuormaa kannettavaksi. Lasten ja nuorten mielenterveyttä haastaa vielä tulevanakin vuonna niin kutsuttu kolmoiskriisi, jonka muodostaa ympäristökriisi, pandemia ja Venäjän hyökkäyssota. Toimenpiteiden lykkäämiselle ei ole varaa, ja kuten Mieli ry toteaa hyvinvointiohjelmassaan, on kaikki politiikka mielenterveyspolitiikkaa. Ohjelma esittää toimenpiteet nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi. 

Loppuvuosi on antanut esimakua yhdestä tulevien vaalien polttavasta puheenaiheesta: maahanmuutosta. Tunteita herättävät ainakin työperäisen maahanmuuton kankeus ja solidaarisuus pakolaisia kohtaan. EK:n laskelmien mukaan Suomi tarvitsee vähintään 200 000 työntekijää ulkomailta. Muutos on valtava ja edellyttää moniäänistä ja rakentavaa keskustelua niin käytännön ratkaisuista kuin tulevaisuuden Suomen visioista: millainen on tulevaisuuden Suomi, jossa hyvinvointipalvelut on turvattu ja joka on myös kansainvälisten osaajien kannalta houkutteleva paikka hyvälle elämälle? Miten tämän päivän päätökset rakentavat sinne polkua? 

Samaan aikaan, kun maahanmuuttokeskustelu vilkastuu, iso joukko ukrainalaisia pyrkii löytämään oman paikkansa uudessa asuinmaassaan. Venäjän hyökkäyssota on tuonut  Suomeen 44 000 ukrainalaista ja vuodelle 2023 sisäministeriö arvioi lähes yhtä suurta määrää. Heidän ennakoidaan keskittyvän jatkossa yhä enemmän pääkaupunkiseudulle. Sodan pitkittyessä korostuu tarve tukea integraatiota ja työllistymistä. Entä miten suhtaudumme ja kohtelemme toista suurta vähemmistöämme eli Suomen venäjänkielisiä? Cultura-säätiön selvityksen mukaan liki viidennes on kokenut vihapuhetta ja syrjintää, suurin osa ei. Kiristääkö pitkittynyt sota ja energiakriisi tuntojamme vai jatkuuko sopuisa yhdessäelo? Entä minkälaisia vaikutuksia kiireen vilkkaa alkavalla raja-aidan rakentamisella on ihmisten asenteisiin?

Ensi vuonna jatkuu myös keskustelu saamelaisten asemasta. Poliittinen kiista saamelaiskäräjälaista on hyvä esimerkki siitä, kuinka vähemmistöjen kohtelu liittyy aina myös vallankäyttöön: kuka saa päättää saamelaisten asioista ja kuka ylipäätään voidaan määritellä saamelaiseksi? Alkuvuodesta nähdään, saadaanko laki maaliin ja miten kiistelystä päästään eteenpäin. Ainakin suomalaisten tietämys saamelaisten asioista on lisääntynyt tämän myötä roimasti.

Erilaisten vähemmistöjen kokema kohtelu nostaa pinnalle myös keskustelun monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden vahvistamisesta työelämässä. Yritysvastuuverkosto FIBSin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että suurissa suomalaisissa yrityksissä on jo tehty joitakin organisaation monimuotoisuuteen ja inklusiivisuuteen liittyviä toimia, mutta asioiden systemaattisempi hallinta vielä uupuu. Ehkä vuonna 2023 näemme tässäkin uusia askelia?

Seuraa myös näitä:

• Globaali väestönkehitys: Intia ohittaa väestömäärässä Kiinan ensi vuoden aikana. Molemmissa maissa on ensi vuonna 1,4 miljardia asukasta ja näin ollen ne edustavat kolmannesta maailman väestöstä.
• Tasa-arvo ja perhemyönteisyys: Vuonna 2022 astui voimaan perhevapaauudistus, jonka tavoitteena on lisätä perhevapaiden tasaista jakautumista molempien vanhempien kesken, vahvistaa työelämän tasa-arvoa ja tasata sukupuolten välisiä palkkaeroja. Nähdäänkö jo vuonna 2023 merkkejä muutoksista kohti tasa-arvoisempaa työelämää?
• Maahanmuuttajien työllisyys: Saavuttaako maaliskuussa päättyvä Työelämän monimuotoisuushanke tavoitteet, jotka liittyvät maahanmuuttajien parempaan sijoittumiseen osaamistaan vastaaviin töihin. Nouseeko teema laajempaan keskusteluun osa hyvinvointiyhteiskunnan työvoima- ja rahoituskysymyksiä?
• Huumekuolemat: Kääntyykö huolestuttava kehityssuunta vai jatkaako Suomi nuorten huumekuolemien kärkimaana Euroopassa?

Talous: taantumaa, hyvinvointivaltion kantokykyä ja talouden uudistumista

Pitkään jatkunut epävarmuus ja turvattomuus (eli vuoden 2022 sanaksi valittu permakriisii) on myllertänyt taloutta, eikä vuosi 2023 näytä tuovan muutosta tilanteeseen: Suomen Pankki arvioi Suomen talouden ajautuvan lievään ja melko lyhytkestoiseen taantumaan energiakriisin ja elinkustannusten nopean nousun seurauksena, myös euroalueen vajoaminen taantumaan on yhä todennäköisempää. Taantumaa uumoiltiin jo vuodelle 2022, mutta sitä ei tullut muun muassa hyvän työllisyystilanteen vuoksi. Euroopan keskuspankki jatkanee tuntuvia korononnostojaan inflaatiota hillitäkseen. Koronnostot tuntuvat niin asuntovelallisten kukkaroissa kuin velallisilla tai lainaa hakevilla yrityksillä. Konkurssienkin määrä saattaa kasvaa.

Vaikea taloustilanne näkyy varmasti jollain tapaa jokaisen suomalaisen arjessa. Sähkökatkot, kallis ruoka ja jo viime vuonna uumoillut erilaiset pulat tulevat ihmisille tutuiksi. Silti toiset kärsivät esimerkiksi energianhinnannoususta asumis- ja lämmitysmuotonsa sekä sähkösopimustensa vuoksi enemmän kuin toiset. Tämäkään kriisi ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Monet joutuvat nyt pakon edessä muuttamaan elintapojaan ja kulutustottumuksiaan. Mutta onko kaikilla useiden kriisivuosien jälkeen vielä kapasiteettia opetella uusia taitoja ja jatkuvaa sopeutumista: seurata reaaliaikaisesti sähkönhintaa ja sopeuttaa toimintaa sen mukaisesti, etsiä uusia lämmitys- ja sähköntuotantomuotoja, muokata ruokavaliota kulloinkin halvempien raaka-aineiden suuntaan? Jos katsomme rohkeasti pidemmälle, kriisi on myös mahdollisuus muuttaa elämäntapojamme pysyvästi kestävämmiksi.

Kevään eduskuntavaalikeskusteluissa yksi kärkiaiheista lienee hyvinvointivaltion tilanne: mistä saadaan työvoimaa työvoimapulasta kärsiville aloille, mikä on työperäisen maahanmuuton rooli ja miten sitä voidaan helpottaa, mihin palveluihin satsataan ja mistä ollaan valmiita karsimaan, mistä ylipäätään leikata ja minkä verran? Valtiovarainministeriö on ehdottanut kulukuuria ja ”niukkuuden vuosikymmentä”. Samalla olisi hyvä pohtia pidempää aikaväliä: minkälaista tulevaisuuden hyvinvointivaltiota oikein haluamme rakentaa tuleville sukupolville? Mitä haluamme säilyttää, mitä uudistaa? Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan suomalaiset haluavat elää myös tulevaisuudessa hyvinvointivaltiossa – ja tämä on pysynyt samana niin vuosien 2019 ja 2021 kuin vielä julkaisemattomassa kyselyssä.

Myös yritysten vastuullisuus noussee entistäkin vahvemmin esille, kun yritysvastuulainsäädäntö kehittyy EU:ssa ja esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivi laajentaa suuryritysten raportointivelvollisuuksia alkuvuodesta 2024 lähtien. Mielenkiintoista on nähdä, miten yritykset hyödyntävät dataa vastuullisuutta osoittaessaan ja toisaalta, alkavatko sijoittajat painottaa sijoituspäätöksissään muiden vastuullisuusnäkökulmien lisäksi myös vastuullista ja avointa datankäyttöä. Ja mitä käy kryptomarkkinoille, joilta katosi reilussa vuodessa yli 2 000 miljardia dollaria? Alaan liittyvä ennakoimattomuus jatkunee myös ensi vuonna.

Perinteisempien talousaiheiden lisäksi vuonna 2023 keskustellaan toivottavasti yhä enemmän myös talouden uudistamistarpeesta. Nykyinen talousjärjestelmä ei ole ihmisen ja luonnon kannalta kestävä, mutta talouden tulevaisuudesta käydään Suomessa kapea-alaista, lyhytnäköistä ja kriisien sävyttämää keskustelua. Ehkä onnistumme rikastamaan talouskeskustelua erilaisilla reilun ja kestävän talouden aloitteilla. Ja ehkä toimiamme ohjaa yhä vahvemmin näkemys luonnosta varallisuutena ja pääomana? Tammikuun lopulla pitäisi valmistua ympäristöministeriön tilaama selvitys Suomen talouden ja luonnon monimuotoisuuden kytköksistä. Työssä selvitetään, mitkä vuonna 2021 julkaistun Dasguptan raportin toimenpide-ehdotukset ovat Suomelle oleellisia ja millaisia muutoksia esimerkiksi valtion taloudenhoitoon tarvittaisiin, jotta luontovaikutukset tulisivat huomioitua paremmin.

Seuraa myös näitä:

• Ekosysteemitilinpito: Ekosysteemitilinpito etenee EU:ssa. Tällä hetkellä neuvotellaan EU:n ympäristötilinpitoa koskevan asetuksen muuttamista niin, että ekosysteemitilinpito tulisi asetuksen piiriin.
• EU:n hiilitullit: EU pääsi joulukuussa sopuun hiilirajamekanismista eli käytännössä hiilitulleista. Mekanismi on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain jo ensi vuoden lokakuusta lähtien.
• Kiertotalous: Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen on täydessä vauhdissa. Kehitystä vauhdittavat Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja kansalliset tavoitteet. Kiertotalous muuttaa myös työtä ja työelämää. Kiertotalouteen paneudutaan myös maailman kiertotalousfoorumi WCEF:ssä, joka palaa Suomeen 30.5.-1.6. Helsingin foorumissa etsitään ratkaisuja, joilla talousjärjestelmämme voidaan sovittaa luonnon kantokyvyn rajoihin.
• Kaupungit: Miten kaupungit ja niiden keskustat kehittyvät? Jatkuuko Helsingin keskustan näivettyminen ja Tampereen nousukiito vai nouseeko uusia elinvoimaisia yllättäjiä? Pääkaupunkiseudun asuntojen hintojen arvioidaan laskevan roimasti ja muuta maata enemmän.
• Kiinan talous: jatkuuko hitaahko kasvu? Taloustilannetta ovat heikentäneet muun muassa tiukka koronapolitiikka, geopoliittiset jännitteet sekä vientinäkymien synkistyminen maailmantalouden tilan heikkenemisen myötä.

Teknologia: tekoälyä, metaversumipöhinää ja kriittisiä äänenpainoja

Jos teknologian saralta pitäisi veikata yksi kuuma peruna vuodelle 2023, niin se olkoon tekoäly. Erilaisia ääntä, visuaalista materiaalia ja kieltä prosessoivia ja yhdisteleviä tekoälysovelluksia päätyy ensi vuonna kokeilemaan moni, sillä ilmaiset testiversiot ja palvelut kuten Chat GPT:ta ja DALLE-2 ovat kaikkien ulottuvilla. Samaan aikaan kun tekoälyn mahdollisuudet konkretisoituvat, lisääntyy myös keskustelu tekoälyn vaikutuksista: mitä tapahtuu tiedolle ja käsityksellemme tiedosta, oppimiselle, eri ammateille ja työpaikoille, taiteelle ja luoville aloille, ihmisten ja koneiden väliselle vuorovaikutukselle tai arjellemme ylipäätään.

Suomalaiset suhtautuvat tekoälyn tuomiin muutoksiin positiivisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin, mutta mahdollisuuksien horisontti täytyy myös tummista pilvistä: kun yhä suuremmat massat ryhtyvät hyödyntämään tekoälypohjaisia palveluita, nousevat myös ongelmat pintaan. Miksi tekoälyn tarjoama tieto on valheellista, miksi tumma iho muuttuu valkoiseksi tai miksi tekoälytaide seksualisoi lasten kuvia? Keskustelu etiikasta ja valinnoista tekoälyn kehittämisen taustalla kiihtyy vuonna 2023.

Myös lainsäätäjillä on hoppu pysyä teknologisen kehityksen kyydissä. Esimerkiksi neuro-oikeudet eli tarve luoda sääntelyn kautta suojaa ihmisaivoille ja -mielelle herättää pohdintoja samaan aikaan, kun tekoälyteknologia kehittyy harppauksin eteenpäin. Vaikka kehitys lupaa hyvää aivovammojen ja muiden neurologisten ongelmien hoitoon, ajatuksia lukevat implantit tietävät ongelmia. Chile näytti jo suuntaa neuro-oikeuksia suojaavalla lainsäädännöllä vuonna 2021 ja aihe on ollut pöydällä ainakin EU:n komissiossa.

Ensi vuonna astuu voimaan myös uusia digimaailman pelisääntöjä – kiitos Euroopan unionin. Jos GDPR soittaa jotain kelloja, niin viimeistään nyt kannattaa ottaa haltuun DA eli Data Act, sillä kyseessä on yhtä merkittävä edistysaskel kuin GDPR. Uudet datasäännökset vahvistavat ihmisten oikeuksia ja asettavat uusia pelisääntöjä digijäteille. Joudumme myös pohtimaan, miten uudet oikeudet konkretisoituvat meille yksilöinä ja miten vihapuheen ja sananvapauden raja hahmottuu. Esimakua on jo saatu Twitterin omistajavaihdoksesta seuranneista sotkuista, kun esimerkiksi Elon Muskia kritisoineiden toimittajien tilejä ensin suljettiin, ja sitten taas avattiin.

Varmaa on, että sosiaalisen median murros jatkuu myös vuonna 2023: toisilta alustoilta väki kaikkoaa tai passivoituu, uusia alustoja syntyy ja kohuja on taatusti luvassa. Somen tulevaisuutta muovaa varmuudella älypuhelin kourassa kasvanut sukupolvi, joka tulee teini-ikään: iPhonen ilmestymisestä tulee ensi vuonna 16 vuotta. Siirtyykö tämä sukupolvi Twitchiin, Discordiin, BeRealiin, vai pitääkö TikTok yhä pintansa?

Pöhinä metaversumin ympärillä jatkuu ja jäämme odottamaan näkyvätkö metaversumin mahdollisuudet myös työpaikoilla. Teknologiafuturistit lupaavat jo ainakin immersiivisempiä etäkokouksia, työntekijäavattaria ja virtuaalisia toimistovaatteita. Hybridityö ei katoa minnekään, vaikka moni pomo yrittääkin palauttaa tekijät konttoreihin. Työntekijöiden puntarissa joustavuus, monipaikkaisuus ja työn ja vapaa-ajan tasapaino painavat kuitenkin enemmän.  Teams-, Zoom- ja Skype-putkien lomassa pohdituttaa, mitä tapahtuu työpaikkojen yhteisöllisyydelle ja kulttuurille? Samaan aikaan, kun työpaikoilla mietitään, millaisia tiloja metaversumiin pitäisi rakentaa, fyysisten toimistotilojen tarve vähenee. Sama trendi näkyy myös kaupungeissa eli keskustelussa pinnalle nousevat autioituvat keskustat ja kaupunkien digikaksoset metaversumissa. Jälkimmäisiä ovat luoneet ainakin jo Dubai, Singapore, Shanghai ja Seoul – tullaanko Euroopassa perästä? Metaversumiin siirrytään myös ei-niin-toiveikkaissa tunnelmissa, kuten valtamereen ilmastokriisin seurauksena katoava Tuvalun saarivaltio on tekemässä.

Entä millä metaversumissa maksetaan? Kryptoilla tietysti. Vaikka kryptovaluutat ovat vuonna 2022 näkyneet mediassa lähinnä lopun alkua enteilevissä uutisissa, yli 10 prosenttia internetin käyttäjistä omistaa kryptovaluuttaa. Kenties heikko signaali heikko signaali ? Kryptovaluuttoja vielä merkittävämpi kehitys saattaa piillä digitaalisten rahakkeiden digitaalisten rahakkeiden (tokens) yleistymisessä.

Usko teknologian avaamiin mahdollisuuksiin ei vuonna 2023 katoa, mutta pöhinän rinnalla kuuluvat myös kriittiset äänenpainot. Teknologinen valta ei tule ilman vastuuta ja tämän aikaisemmin sankarinviittoihin kietoutuneet tech-tähdet kuten Mark Zuckerberg (Meta), Jeff Bezoz (Amazon) ja Elon Musk (Tesla, Twitter jne.) saavat tulevanakin vuonna tuntea. Kun kamppailu digivallasta kiihtyy, herää myös laajempi kiinnostus reiluun datatalouteen. Kevään eduskuntavaalien alla viritellään varmasti keskusteluja digivallasta ja -vastuusta ja datan liikkuvuuden mahdollisuuksista uusilla hyvinvointialueilla.

Seuraa myös näitä

• Vety: Tuoko vety avun energiakriisiin?
• Terveysdata: Kuinka paljon terveysdatan käyttö lisääntyy ja sujuvoittaa terveydenhoitoa? Lisääntyvätkö digitaaliset hoitomuodot, etämittaukset ja tiedolla johtaminen?
• Älyoptiikka: Disruptoiko älyoptiikka markkinat? Ensimmäisiä lisätyn todellisuuden piilolinssejä testattiin vuonna 2022.
• Elektroniikkalaitteiden elinkaari: EU:ssa on vireillä lakiehdotus, joka takaisi kuluttajille oikeuden korjauttaa laitteensa myös takuuajan umpeuduttua.
• Keinoliha: Näkyykö teknologia pian myös kansalaisten lautasilla? Kiinan maatalouden viisivuotissuunnitelmassa pyritään keinolihan tuotannon kehittämiseen,  Singapore tähtää keinotekoisten merenantimien myyntiin ja USA hyväksyi juuri eläinsoluista tuotetun keinolihan myynnin kuluttajille.  

Uudenvuoden keskustelunaloitukset

Mietitkö, miten oikein aloittaa tulevaisuuskeskustelu? Voit herättää keskustelua vaikka kysymällä kavereilta, kollegoilta tai sukulaisilta vuoden 2023 sanaa, tapahtumaa tai lööppiä.

Syvemmälle vuoden 2023 mahdollisiin tapahtumiin ja kehityskulkuihin pääset näiden artikkeleiden ja raporttien siivittämänä:

• The Economist: The World Ahead: https://www.economist.com/the-world-ahead
• Economist intelligence: Risk outlook 2023 https://www.eiu.com/n/campaigns/risk-outlook-2023/
• SAXO: Outrageous predictions 2023: The War Economy https://www.home.saxo/insights/news-and-research/thought-leadership/outrageous-predictions
• Forrester predictions 2023: https://www.forrester.com/bold
• The Future Laboratory: Trend Reports: https://www.thefuturelaboratory.com/reports
• Trendwathching 2023: https://www.trendwatching.com/
• Institute for the future: Facing the Desicive Decade: https://www.iftf.org/projects/map-of-the-decade-2022/
• Quanturum: Predictions for 2023: https://www.quantumrun.com/future-timeline/2023

Tätä kirjoitusta ovat olleet koostamassa useat Sitran asiantuntijat kaikilta teemoilta. Jos haluat tutkailla, mitkä vuoden 2022 puheenaiheista ja mahdollisuuksista nousi lopulta pinnalle, lue edellinen vuodenvaihdeblogimme:  Vuoden 2022 puheenaiheet, yllätykset ja mahdollisuudet. Tai kurkista kauemmas taaksepäin ja lue Vuoden 2021 puheenaiheet ja mahdollisuudet -kirjoitus.