sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Mennyt vuosi on tarjonnut monenmoisia käänteitä historiankirjoissa kerrottavaksi. Tarinat kuitenkin jatkuvat ja vuodenvaihde onkin otollista aikaa suuntautua tulevaisuuteen: millaisia käänteitä tuleva vuosi tuo tullessaan?
Tähän kirjoitukseen olemme koonneet kattauksen omasta mielestämme kiinnostavia nostoja aiheista, joiden arvelemme herättävän keskustelua tai nousevan pinnalle ensi vuoden aikana. Nostot pohjautuvat eri yhteyksissä käytyihin keskusteluihin kiinnostavista ilmiöistä, eivät laskennallisesti todennettuihin johtopäätelmiin tai vankkoihin analyyseihin. Nostojen lisäksi heitämme soppaan myös heikkoja signaaleja, jotka eivät vielä – tai välttämättä koskaan – ole valtavirtaa, mutta joilla voisi yleistyessään olla kiinnostavia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Koska haluamme herätellä pohtimaan tulevaisuutta eri näkökulmista, olemme hyödyntäneet tänäkin vuonna tarkastelussa Sitran megatrendejä: luonnon kantokyky murenee, demokratian kamppailu kovenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, kilpailu digivallasta kasvaa ja talouden perusta rakoilee.
Lopussa listaamme myös muita aiheita, joita kannattaa pitää silmällä.
Mitä sinä aiot pitää silmällä ensi vuonna?
1. Luontopuute hyvinvoinnin jarruna
Ihmisen arki on irtautunut luonnosta ja se tulee kalliiksi. Kun elämme yhdessä luonnon kanssa ja osana luontoa, olo virkistyy ja myös yhteys ravintoomme avautuu.
Vuonna 2025 on odotettavissa tarkempaa analyysiä siitä, miten voimme säästää jopa miljardeja, kun hakeudumme luontokosketukseen ja annamme luonnon tulla lähelle esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Tieto luo pohjaa kansalliselle luontoterveysohjelmalle. On aika herätä, sillä esimerkiksi lasten leikkipaikat kutistuvat kutistumistaan.
Myös kaupunkiluonnon merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta noussee tulevana vuonna keskusteluun. Tarvitsemme varjopuumme.
Globaali Nature positive -aloite julkaisee vuonna 2025 indikaattorit luontopositiivisuuden seurantaan, mikä lisää vauhtia ja mitattavuutta yritysten luontotyöhön.
Kansalliset lupaukset vuoden 2040 ilmastotavoitteille on esillä COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belemissä syksyllä 2025. Fossiilitaloudesta luopuminen palautunee jälleen agendalle, etenkin kun USA:n uusi presidentti lupaa päinvastoin kiihdyttää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Positiivista on se, että luonnon kantokyky otetaan huomioon uuden EU:n komission maatalouspolitiikassa. Vuonna 2025 on siten näkyvissä valoa kehitykselle, jossa luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ja niiden vahvistaminen tulevat selkeämmin osaksi maatalouden tulonmuodostusta. Lisäksi Luontokrediittien toimeenpano ja luontoarvokaupan kehittäminen vahvistavat talouden kasvua ja luontoa kunnioittavaa tulevaisuutta, joka luo pohjan hyvinvoinnillemme – myös ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
2. Puhelinkielloista kohti digipahoinvoinnin juurisyyn selvittämistä?
Australia kielsi hiljattain sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Myös Suomessa keskustelu puhelinten käytöstä kouluissa jatkunee ja kiihtynee, sillä hallitus on antanut esityksen kännyköiden käytön kieltämisestä oppitunneilla. Esityksen mukaan laki tulisi voimaan ensi vuoden elokuussa. Digiteknologiat kuitenkin näyttävät kehittyvän jatkuvasti: ennakointiraporttien mukaan ihminen ja teknologia kietoutuvat tulevaisuudessa yhä tiiviimmin yhteen. On myös arvioitu, että Z-sukupolvi (13–27-vuotiaat) pyrkii aktiivisesti irrottautumaan digilaitteiden käyttämisestä.
Somen ja digiteknologioiden käytöstä johtuva pahoinvoinnin taustalla on joukko tekijöitä ja ilmiöitä, jotka vaatisivat syvempää tarkastelua. Euroopan komissio onkin havahtunut tähän tarpeeseen ja hiljattain käynnistänyt selvityksen sosiaalisen median vaikutuksista lasten ja nuorten mielenterveyteen. Ensi vuonna voisi siis olla aika moninäkökulmaisemmalle analyysille siitä, mistä somen lieveilmiöt johtuvat ja mitä niille tulisi tehdä. Kieltoihin keskittymisen sijaan olisi tärkeää pohtia sitä, miten informaatiohyvinvointia voisi rakentaa tai digitaalisia ravintosuosituksia kehittää. Samalla on oleellista miettiä, millainen olisi toimiva, oikeudenmukainen ja hyvinvointia edistävä digitaalinen maailma. Ennen kaikkea olisi tärkeää käydä enemmän keskustelua lasten ja nuorten itsensä kanssa sekä hyödyntää esimerkiksi sosiologien ja psykologien asiantuntemusta digiteknologian kehittämisessä.
3. Trump 2.0: Miten Yhdysvaltoja johdetaan?
Donald Trump astuu Yhdysvaltain presidentin virkaan toista kertaa tammikuussa 2025. Toiseen kauteensa Trump on varautunut kuitenkin aiempaa vahvemmin. Trumpin valmistautumista on vauhdittanut oikeistolaisen ajatushautomon, Heritage Foundationin, johtama Project 2025. Vaikka kyseinen hanke on todennut olevansa Trumpista täysin itsenäinen, se kannatti Trumpin valintaa presidentiksi. Heritage Foundation on tuottanut viime vuosien aikana 900-sivuisen ohjelman, jonka on arvioitu vaikuttavan tulevan presidentin linjavetoihin. Project 2025:n ohjelman politiikkaehdotukset kattavat aiheita ulkopolitiikasta koulutukseen. Hanke puoltaa muun muassa ympäristösäädösten laajamittaista purkamista sekä vaatii presidentin vallan huomattavaa laajentamista lisäämällä poliittisia nimityksiä ja kasvattamalla presidentin vaikutusvaltaa oikeusministeriöön.
Vaikka Project 2025 on Trumpista itsenäinen liike, käytännössä kuitenkin monet Trumpin läheisimmistä neuvonantajista ja hänen hallintoonsa korkeisiin asemiin nousevista henkilöistä ovat olleet siinä mukana. Esimerkiksi Russ Voughtin, Trumpin tulevan hallinto- ja budjettitoimiston johtajan, kerrotaan auttaneen laatimaan toimeenpanomääräyksiä, jotka heikentäisivät virkamieskunnan suojeluja ja helpottaisivat Trumpin mahdollisuuksia erottaa tuhansia liittovaltion työntekijöitä. Yksi suunnitelman osa on ollut sellaisten liittovaltion työntekijöitä erottaminen, joiden uskotaan estävän oikeistolaisten politiikkatoimenpiteiden toimeenpanon.
Vallan vaihtuminen Yhdysvalloissa voi vaikuttaa esimerkiksi myös teknologian kehitykseen ja sen sääntelyyn vaikeasti ennakoitavilla tavoilla. Moni USA:n tulevan hallinnon edustajista sai vaalirahoitusta esimerkiksi kryptovaluuttatoimijoilta. Ensi vuonna kannattaakin seurata, saako aiemmin maineeltaan kyseenalainen ala ”virallisempaa” jalansijaa Yhdysvalloissa. Ja miten se vaikuttaa lohkoketjutekniikkojen kehittämiseen ja käyttöön globaalisti?
Ensi vuonna jääkin nähtäväksi, millaiseksi kääntyy Yhdysvaltojen sisäinen kehitys vuonna 2025 – saati, mitä tapahtuu sen seurauksena globaalisti. Mitä, jos maailman johtava demokratia siirtyy epädemokraattisempaan suuntaan? Millaiseksi silloin muuttuvat länsimaisen demokratian arvot?
4. Siirrytäänkö nousevissa teknologioissa hypestä tekoihin?
Tekoälyn kehittämiseen on sijoitettu maailmanlaajuisesti satoja miljardeja euroja viime vuosien aikana. Vuosi 2025 tulee olemaan tekoälylle vuosi, jolloin suuria lupauksia pitäisi alkaa lunastaa. Ellei näin tapahdu, kuinka pitkään sijoittajien hermot kestävät? Voisiko väkilukuun suhteutettuna tekoälykehityksen edelläkävijöihin kuuluva Suomi ja suomalaiset yritykset ottaa vuoden 2025 aikana entistä näkyvämpää roolia käytännön tekoälyratkaisujen kehittäjänä monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin?
Euroopassa vuoden 2025 iso kysymys tulee olemaan, kestääkö uuden EU-komission kantti pitää kiinni ihmis- ja demokratialähtöisestä sääntelystä niin sanottuihin murrosteknologioihin ja dataan liittyen vai houkuttavatko taloudelliset ja geopoliittiset paineet siirtymään kohti sääntelyn keventämistä? Ja olisiko sääntelyn keventäminen nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä uhka vai mahdollisuus? Eurooppalaiseen datatalouteen liittyen vuoden tapaus nähdään syyskuussa, kun datasäännöksen (Data act) siirtymäaika päättyy. Tällöin erilaisten laitteiden käyttäjillä – meillä kaikilla – on oikeus kaikkeen dataan, mitä laitteet heistä keräävät.
5. Kiinalaisen halpatavaran kohtalonhetket
Kiinalaisten halpaverkkokauppojen ja pikamuodin voittokulku on ollut huimaa. Joko ensi vuonna nähdään lakeja, jotka suitsivat kiinalaisen halpatavaran maailmanvalloitusta?
Tullin tilastot kertovat, että ulkomainen verkkokauppa Suomessa on kuusinkertaistunut verrattuna vuoteen 2023. Vuonna 2024 on Suomeen tullut marraskuuhun mennessä jo yli 25 miljoonaa lähetyserää ulkomailta, näistä lähes 90 prosenttia Kiinasta. EU:n alueella yksin Temulla on yli 97 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää, Sheinilla vielä enemmän. Kiinalaiset halpaverkkokaupat porskuttavat taloudellisesta ahdingosta huolimatta – tai ehkä juuri sen ansiosta. Kun raha on tiukalla, hinta ratkaisee.
Kiinasta lennätetyn tavaran hiilijalanjälki on hurja, tuotanto-olosuhteet arveluttavat, eikä eurooppalaisella lainsäädännöllä ole toistaiseksi voitu vaikuttaa arvoketjun epäkohtiin. Myös kiinalaisten halpatuotteiden turvallisuus puhututtaa. Temu on joutunut EU:n kuluttajaviranomaisten syyniin: sen epäillään rikkoneen EU:n digipalveluasetusta ja käyttäneen lainvastaisia keinoja kuluttajien harhauttamiseen. Kuvio kytkeytyy myös geotalouteen ja turvallisuuteen: olemme koukussa kiinalaiseen tavaraan samalla kun eurot karkaavat kaukomaille. Suomessakin keskusta ehdotti varjobudjetissaan ”krääsäveroa” kiinalaiselle halpatavaralle. Johtavatko tutkinnat ja poliittiset tahdonilmaukset toimintaan, vai hukummeko halpatavaraan?
Seuraa myös näitä!
Ukraina: Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat jatkuneet jo kolmatta vuotta. Nähdäänkö ensi vuonna askelia kohti rauhaa? Yhdysvaltojen presidentiksi tammikuussa astuva Trump on luvannut lopettaa sodan ensitöikseen. Millaisiin rauhanehtoihin osapuolet ovat valmiita?
Lähi-itä: Israelin sotatoimet Gazassa jatkuvat ja täyttävät monen tahon arvion mukaan kansanmurhan tunnusmerkit. Joulukuun alussa YK:n yleiskokous vaati Palestiinan valtion perustamista. Myös Syyriassa etsitään uutta, vallankumouksen jälkeistä suuntaa. Lähi-idän tilanne kietoutuu monisyisesti maailmanpolitiikan valtasuhteisiin. Mihin suuntaan tilanne kehittyy?
Nato: Suomi on ollut Naton jäsen jo pari vuotta. Naton merkitys turvallisuuspoliittisella näyttämöllä voi kuitenkin muuttua nopeasti, sillä Donald Trump on ilmoittanut, että Yhdysvallat voi harkita Natosta lähtemistä, jos eurooppalaiset jäsenmaat eivät nosta puolustusmenojaan.
Kunta- ja aluevaalit: Ensi kevään vaaleissa valitaan uudet luottamushenkilöt kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin. Ehdokasasettelussa on paikoin ollut haasteita ja ehdokkaita on ollut haastavaa haalia erityisesti hyvinvointialuevaaleihin. Osasyynä haasteisiin nähdään se, että tiedossa on taloudellista niukkuutta ja hankalia päätöksiä, mutta myös vihapuhe, joka voi vähentää halua osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Hallituskriisit Euroopan ytimessä: Sekä Ranska että Saksa ajautuivat loppuvuodesta 2024 hallituskriisiin. Poliittinen epävakaus EU:n isoissa maissa aiheuttaa harmaita hiuksia koko unionille: millaisia vaikutuksia sillä on pidemmällä aikavälillä Euroopan tulevaisuudelle esimerkiksi kansainvälisen politiikan, talouden tai turvallisuuden näkökulmasta?
Tekoälyagentit: Tekoälyagentit ovat tekoälypohjaisia palveluja, jotka pystyvät muodostamaan verkostoja ja toimimaan keskenään. Jos haluat vaikka varata lomamatkan, voit pyytää tekoälyagenttia etsimään toiveidesi mukaisen paketin ja tarvittaessa konsultoimaan matkan varrella myös puolisosi tekoälyagenttia. Myös työelämässä tekoälyagenteille voi antaa erilaisia tehtäviä, joita ne voivat toteuttaa joko itse tai yhdessä muiden agenttien kanssa.
Tekoälylukutaito: Elokuussa 2024 voimaan tullut AI Act eli tekoälysäädös velvoittaa alkuvuodesta 2025 alkaen työnantajat kouluttamaan kaikki tekoälyä käyttävät työntekijänsä ymmärtämään, miten tekoäly toimii. Jos tämä toteutuu, odotettavissa on merkittävä digisivistysloikka koko Euroopalle.
Aurinkomyrsky: Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyttä, mutta ei siinä vielä kaikki: Aurinko on vuonna 2025 11-vuotisen ”aktiivisuussyklinsä” aktiivisimmassa vaiheessa. Esimakua tästä saatiin jo 2024 aikana näyttävien revontulien muodossa. Revontulien lisäksi auringon energiapurkaukset voivat maahan osuessaan kuitenkin aiheuttaa myös geomagneettisen aurinkomyrskyn, joka voisi sekoittaa teknologiariippuvaisen maailman perusteellisesti (toisin kuin vuonna 1859, jolloin koettiin mittaushistorian voimakkain aurinkomyrsky toistaiseksi).
Kansalaisyhteiskunta: Suomi on perinteisesti ollut yhdistysten luvattu maa. Viime aikoina monet kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kuitenkin joutuneet supistamaan toimintaansa tai jopa lopettamaan sen, kun julkisia avustuksia leikataan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöjen julkisista avustuksista leikataan hallituskauden kuluessa kolmannes ja rauhanjärjestöjen avustukset päätettiin lakkauttaa. Millaisia vaikutuksia leikkauksilla on pidemmällä aikajänteellä?
Pirstaloituvat some-alustat: Onko suurten, globaalien somejättien valtakausi ohi? Nuoret ovat tunnetusti ketteriä siirtymään uusille some-alustoille, mutta nyt myös vanhemmat, Metan, X:n ja niiden omistajien toimintaan kyllästyneet, siirtyvät kasvavissa määrin muille somealustoille. Kiinalaista TikTokia puolestaan on epäilty tietojen vuotamisesta Kiinan turvallisuusviranomaisille. Yhdysvalloissa keskustelu sen kieltämisestä käy kuumana. Suomessa muun muassa kokoomuspoliitikot ovat esittäneet TikTokin kieltämistä. Intiassa TikTok kiellettiin jo vuonna 2020.
Pariisin ilmastosopimus: Donald Trumpin Yhdysvallan irtaantunee jälleen Pariisin ilmastosopimuksesta. Miten tempaus vaikuttaa maiden yhteisiin ilmastoponnisteluihin? Kannustaako se muita pontevampiin sitoumuksiin ja toimiin, vai alkavatko rintamat rakoilla laajemminkin?
Varautuminen: Suomi julkaisi loppuvuodesta kansalaisille suunnatun varautumisoppaan. Oppaaseen on koottu eri viranomaisten ohjeita erilaisiin kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin. Verkossa julkaistu opas on saanut osakseen kritiikkiä saavutettavuudestaan: löytyykö opas tosipaikan tullen verkosta vai olisiko se pitänyt postittaa kaikkiin kotitalouksiin. Toivoa toki sopii, ettei kriisejä tai poikkeusoloja ilmaannu.
Mitä pitää silmällä vuonna 2025? -koosteen ideointiin ja työstämiseen on osallistunut asiantuntijoita eri puolilta Sitraa. Kyseessä oli jo viides kerta, kun tähyilimme tulevaa vuotta. Jos haluat tutkailla, mitä ennakoimme vuodelle 2024 ja mikä lopulta nousi pinnalle, lue edellinen vuodenvaihdekirjoituksemme: Mitä pitää silmällä vuonna 2024? Tai kurkista vielä kauemmas taaksepäin ja lue Vuoden 2023 puheenaiheet ja mahdollisuudet, Vuoden 2022 puheenaiheet, yllätykset ja mahdollisuudet tai Vuoden 2021 puheenaiheet ja mahdollisuudet -kirjoitus.