Yhdeksän askelta ekoteollisuuspuiston perustamiseen

Mikä on ekoteollisuuspuisto?

Ekoteollisuuspuisto on maantieteellisesti rajattu alue, jossa materiaalit, energia ja tieto kiertävät yritysten välillä. Se tähtää kannattavaan liiketoimintaan ennen kaikkea ympäristöarvot huomioiden. Ekoteollisuuspuistot tuottavat siihen kuuluville yrityksille lisäarvoa yhteistyön kautta. Suomessa toimii parikymmentä suuren kokoluokan ekoteollisuuspuistoa, jotka edistävät alueellista kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa.

Puistot voivat olla ympäristöteknologian edelläkävijöiden keskittymä tai ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaavien tuotteiden ja palveluiden lähde. Usein myös puiston energiantuotanto on suunniteltu ympäristön kannalta mahdollisimman kestävästi. Energia- ja resurssitehokkuus ovat ekoteollisuuspuistoissa arkipäivää, ja yritysten fyysinen läheisyys tuottaa niille tärkeää luottamuspääomaa. Yritysten verkostossa syntyy huomattavia kustannussäästöjä esimerkiksi tukipalveluiden ja yhteishankintojen kautta.

Osa ekoteollisuuspuistoista on syntynyt kuin itsekseen pitkän ajan kuluessa hioutuneen yhteistyön pohjalta, osa on puolestaan rakennettu määrätietoisella työllä.

Maankäyttö ohjaa sijoittumista

Maankäytön suunnittelulla voidaan pitkällä tähtäimellä luoda alueellista kilpailuetua. Profiloimalla alueita saadaan myös paremmat valmiudet markkinointiin ja helpotetaan uusien yritysten liittymistä alueen kiertotalous kiertotalous -ekosysteemiin.

Maankäytön näkökulmasta ekoteollisuuspuistojen lähtötilanne voi olla erilainen. Tyypillisiä lähtötilanteita ovat:

• Maantieteellisesti laaja alue, missä yritykset hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, vaikka eivät sijaitse samalla tehdasalueella (Kemi-Tornio)
• Uudet bio- ja kiertotalouspuistoalueet (Kemijärvi)
• Entiset kaatopaikat ja muut jätteiden käsittelyalueet, joiden toimintaa ollaan muuttamassa kierrätys-/kiertotalouspuistoksi
• Teollisuuspuisto, jossa jonkin keskeisen teollisuuslaitoksen (esimerkiksi biotuotetehtaan) tai useamman toimijan ympärille rakentuu bio- ja kiertotalouteen perustuvia teollisia symbiooseja (Äänekoski)
• Alueellisesta tahtotilasta lähtevä julkisen ja yksityisen sektorin yhdessä käynnistämä uusi teollisuusalue ja sen kehittäminen (Eco3, Nokia)
• Akateemiseen tutkimukseen pohjautuva, teollisia kiertotalousratkaisuja kehittävä keskittymä (Turku Smart Chemistry Park).

Mitä ekoteollisuuspuisto tarjoaa yrityksille?

Ekoteollisuuspuiston infrastruktuuri tarjoaa yrityksille merkittäviä säästöjä raaka-aine-, hyödyke-, energia-, jätehuolto-, tuotanto- ja logistiikkakustannuksissa. Lisäksi kustannussäästöjä syntyy esimerkiksi yhteisten tilojen, palvelujen kuten kiinteistöhuollon, tiedon ja koulutuksen käytöstä sekä hankinnasta. Synergiat toimijoiden välillä lisäävät myös materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähentävät ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Ekoteollisuuspuiston yritykset myös rakentavat yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita ja tekevät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Askelmerkit ekoteollisuuspuiston perustamiseen

1.Visioi ja suunnittele

Pohdi, millaisia yrityksiä ekoteollisuuspuisto palvelee. Ota jo perustamisvaiheessa huomioon puiston laajeneminen esimerkiksi infran suunnittelussa ja kaavoituksessa. Mieti eri rahoitusvaihtoehdot jo alussa.

2.Muista välitavoitteet

Palastele hanke tarpeeksi pieniin osiin. Välietapit auttavat etenemistä. Muista nauttia onnistumisista, pienistäkin. Käynnistyminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

3.Valitse omistautunut koordinaattori

Toimintaa pitää markkinoida ja koordinoida. Tätä varten tarvitaan verkostolle omistautunut, luotettava koordinaattori, tyypillisesti kunnallinen tai alueellinen kehitysyhtiö, alueella toimiva yritys tai yhdistys.

4.Valmistele puiston liiketoimintamalli hyvin

Varmista, että puistoon sijoittuvien yritysten odotukset ovat realistisia ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Uudet hankkeet voivat sisältää yrityksille uusia taloudellisia riskejä. Toisaalta täysin uudenlainen ajattelu ja alueelle keskittynyt osaaminen voivat myös tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen tuo selkeän kilpailuedun.

Jotta yritysten välinen yhteistyö sujuisi saumattomasti, valitse puolueeton, julkinen, neutraali ja voittoa tavoittelematon koordinaattori. Muista liiketoimintamallia mietittäessä myös huomioida, että prosessi- ja kemianteollisuudessa matka ideasta tuotteeksi on pitkä ja kehitystyö vaatii suuria pääomia. Alan kasvuyritykset herättävät kiinnostusta isommissa yrityksissä, jotka etsivät uutta osaamista ja teknologioita kierto- ja biotalouden saralla.

5.Pidä verkostoja yllä

Toimiva ekoteollisuuspuisto tarvitsee profiiliinsa sopivat tekijät. Nämä niin sanotut ankkuriyritykset pitää saada sitoutumaan tiiviisti mukaan toimintaan. Ne turvaavat riittävät taloudelliset resurssit sekä tarpeeksi suuret ja jatkuvat sivutuotteiden virrat. Ankkuriyritykset myös rakentavat organisaatioiden välistä luottamusta ja ylläpitävät puiston verkostoa.

Ekoteollisuuspuisto toimii parhaiten, kun alueella toimii sekä suuria että pieniä yrityksiä. Alueen kehittymiselle on tärkeää, että sinne sijoittuu myös täysin uusia, usein akateemisen tutkimuksen tuloksena syntyneitä, teknologisia ratkaisuja tarjoavia pieniä ja startup-yrityksiä.

6.Tiedota ja kouluta

Menestyäkseen ekoteollisuuspuiston yritykset tarvitsevat paljon tietoa ja taitoa verkostoissa toimimiseen. Verkoston koordinaattori voi auttaa yhteistyömahdollisuuksien arvioinnissa, rahoittajien mukaan saamisessa, tiedon välityksessä sekä yritysten ja viranomaisten välisen keskustelun ylläpitämisessä.

7.Kasvata ja kehitä

Kun ekoteollisuuspuiston toiminta vakiintuu, mieti miten voit hyödyntää yritysten verkostoja, että saat kehitettyä yhteistä innovointitoimintaa sekä jaettua tietoa ja palveluja toimijoiden kesken. Etsi aktiivisesti uusia toimijoita ja toimintatapoja alueelle.

8.Rakenna ja ylläpidä luottamusta

Luottamus on elintärkeä edellytys menestyvän ekoteollisuuspuiston toiminnalle. Luottamuksen vallitessa tietotaidon ja erilaisten ideoiden jakaminen yritysten kesken onnistuu parhaiten. Onnistuneet keskinäiset liiketoimet ja sosiaalinen kanssakäyminen myös ruokkivat tätä ilmapiiriä.

9.Kerro onnistumisista

Tehokas sisäinen viestintä kaipaa tuekseen onnistumistarinoita. Kun ekoteollisuuspuiston yritykset menestyvät ja kasvavat, on myös koordinaattorin vastuulla, että viesti onnistumisista ja saavutuksista leviää puiston ulkopuolellekin. Yhteiset viestintäresurssit on hyvä laittaa kuntoon jo alkutaipaleella, jotta alueen tunnettuus kasvaa ja vahvuudet kuuluvat ja näkyvät. Mitä kauemmas sana kiirii, sitä vetovoimaisempi puisto on asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Verkosto auttaa myös hahmottamaan sopivimmat kanavat ja kohderyhmät sekä rakentamaan sopivia mielikuvia. Unohda turha vaatimattomuus, kun kuvailet menestystarinoita.

Ekoteollisuuspuistoja Suomessa

Digipolis, Kemi-Tornio

Kemi-Tornio on vahva, erikoistunut seutu, jossa on kemiallisen ja mekaanisen puunjalostuksen, paperi-, metalli- ja terästeollisuuden, puutaloteollisuuden sekä metalli- ja konepajojen keskittymä ja myös merkittävää kaivostoimintaa. Hyödyntämiseen sopivia teollisia sivuvirtoja tulee noin 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa, ja alueella tuotetaan noin kahdeksan prosenttia koko Suomen viennin arvosta.

Forestin Ekoteollisuuspuisto, Kemijärvi

Forestin Ekoteollisuuspuisto sijaitsee Kemijärvellä, pitkän puunjalostuksen historian omaavalla Patokankaan tehdas alueella. Puiston alueella sijaitsevat Keitele Groupin saha, liimapuu- ja pellettitehdas, Suomen suurin raakapuuterminaali sekä tuleva Boreal Bioref -biojalostamo. Alueella on sähköistetty junarata ja teollisuuskäyttöön kaavoitettuja tontteja. Puistossa hyödynnetään alueen luonnollisia materiaalivirtoja ja yritysten välisiä synergiaetuja uusien bio- ja kiertotaloustuotteiden valmistamisessa.

Kokkola Industrial Park, Kokkola

Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden ekosysteemi. Alueella toimii 17 kansainvälistä kemian- ja metallienjalostus-teollisuuden huippuyritystä, joiden tuotannosta suurin osa menee vientiin. Lisäksi alueelle on sijoittunut noin 60 palveluyritystä, jotka puolestaan tukevat teollisuusyritysten ydintoimintoja.

Smart Chemistry Park, Turku

Smart Chemistry Park on innovaatioalusta ja verkosto startupeille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tuovat uusia ratkaisuja bio- ja kiertotalouteen. Yritysten liiketoiminnan ytimessä ovat teollisten sivuvirtojen ja biomassan jalostaminen uusiksi tuotteiksi ja materiaaleiksi, joita konsultoivat yritykset täydentävät palveluillaan.

Kiertotalouskylä, Riihimäki

Kiertotalouskylä on Riihimäen kaupungin ja Fortumin yhteistyöhanke, jossa yhdyskuntajäte kiertää eteenpäin automatisoidun lajittelulaitoksen kautta. Jätteestä erotellaan bio-, muovi-, metalli- ja teollisuuden käyttöön sopiva kierrätyspolttoaine, ja loppu käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon.

ECO3, Nokia

ECO3 on bio- ja kiertotalouden edelläkävijä. Puistossa on mukana monenlaisia yrityksiä, jotka liittyvät ravinteiden, puuaineksen, energian ja polttoaineiden kiertotalouteen sekä teknisiin kiertoihin.

Kilpilahden teollisuusalue, Porvoo

Kilpilahden teollisuusalue Porvoossa keskittyy öljytuotteisiin, uusiutuviin polttoaineisiin ja tuotteisiin, kaasuun, muoveihin ja muovien raaka-aineisiin. Alue on rakentunut Nesteen öljynjalostamon ympärille, ja siellä muodostuu myös ylijäämälämpöä.

Metsäjaanu, Salo

Metsäjaanu on kehittyvä cleantech-yritysten keskittymä Salossa, hyvien liikenneyhteyksien päässä Turusta, Helsingistä ja Hangosta. Sadan hehtaarin alue muodostaa 10 yrityksen ja lähes 100 työntekijän klusterin.

Pori-Harjavallan ekoteollisuuspuisto, Pori ja Harjavalta

Lounais-Suomessa sijaitseva ekoteollisuuspuisto keskittyy sähköistymisessä tarvittavien teknologiametallien ja -kemikaalien jalostukseen sekä teknologiametallituotteisiin. Ekoteollisuuspuistoa täydentää Porissa sijaitseva massiivinen Peittoon kierrätyspuisto, joka tarjoaa teollisuudelle mahdollisuuden laajamittaiseen sivuvirtojen käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen.

Envi Grow Park, Forssa

Envi Grow ekoteollisuuspuisto kierrättää materiaaleja, energiaa, kokemusta ja tietotaitoa liittyen jätehuoltoon sekä ruoka- ja rakennusteollisuuteen. Suljettuihin kiertoihin pohjautuva järjestelmä hyödyttää sekä ympäristöä että paikallistaloutta.