sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Mitä yrityksissä kannattaisi muuttaa, jotta Suomi pääsee kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä?
Yritykset muuttavat tapaansa toimia ja ansaintamallejaan. Entisestä tavasta tehdä tulosta siirrytään kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin. Ne mahdollistavat materiaalien tarkemman hyödyntämisen ja syvemmät asiakassuhteet – rahanarvoinen liiketoiminta perustuu kiertotalouteen. Yritysten strategia saa uuden pohjan.
Tulevaisuudessa kolme keskeistä trendiä vaikuttavat siihen, että yritykset siirtyvät kohti kiertotalouden periaatteita. Asiakaskeskeisyys siirtää yrityksiä perinteisestä tuotteen myynnistä kohti asiakaskohtaista ratkaisujen tarjontaa, joka tehostaa resurssien käyttöä ja syventää asiakassuhdetta. Luonnonvarojen ylikulutus ja ilmastonmuutos suuntaavat sääntelyä, sijoituksia sekä kuluttajien käyttäytymistä kohti kiertotalouden mukaista toimintaa. Tämä näkyy muutoksena yritysten tavassa tehdä bisnestä. Teknologian kehitys ja digitalisaatio, kuten tekoäly, esineiden internet ja robotiikka, mahdollistavat kiertotalouden mukaisten arvoketjujen ja liiketoimintamallien toteutumisen.
Kiertotalouden mukainen liiketoiminta voidaan jaotella viiteen eri liiketoimintamalliin, jotka ovat: 1) uusiutuvuus, 2) jakamisalustat, 3) tuote palveluna, 4) tuote-elinkaaren pidentäminen sekä 5) resurssitehokkuus ja kierrätys. Siirtyminen kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin ei ole kaikilta osin helppoa, mutta tulevaisuudessa niitä soveltavat yritykset valtaavat markkinoita yrityksiltä, jotka eivät kykene uusiutumaan. Yhä suurempi osuus kansantalouden arvonlisästä syntyy kiertotalouden mukaisesta liiketoiminnasta. Ratkaisujen ja palveluiden vaikuttavuutta mitataan hiilikädenjäljen Hiilikädenjälki Tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle. Sitä voi luoda niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminen. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään. Korostaa myönteisiä päästövaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin päästövaikutuksiin nyt. Avaa termisivu Hiilikädenjälki avulla, joka kuvaa niiden tuottamia päästövähennysvaikutuksia kuluttajalle.
Omistajuuden sijasta siirrytään käyttöoikeuden hankkimiseen ja yhä useampia tuotteita käytetään palvelunomaisesti.
Tuote palveluna on keskeisimpiä kiertotalouden liiketoimintamalleja, sillä se kannustaa tekemään pitkäaikaisen ja laadukkaan tuotteen. Tuote palveluna mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuotteiden jälkimarkkinoiden ja syvemmän asiakassuhteen johdosta. Tuotteiden elinkaaret pitenevät kiertotalouden mukaisen suunnittelun myötä, mikä mahdollistaa myös kunnostamisen, korjaamisen ja osien vaihtamisen helposti.
Kiertotalouden mukainen liiketoiminta edellyttää uudenlaista yhteistyötä sekä yritysten että yritysten ja julkisen sektorin välillä. Eri toimijoiden yhteistyön tuloksena muodostuu jo nyt nähtävissä olevia alueellisia keskittymiä, joissa resursseja ja materiaaleja jaetaan tehokkaasti. Luonnonvarojen ja erityisesti kriittisten materiaalien niukkuus kannustaa raaka-aineiden ja sivuvirtojen mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Yritykset ovat tietoisia päämateriaaliensa ja sivuvirtojensa taloudellisesta arvosta, jonka seurauksena niille etsitään parhaan arvonlisäyksen tuottavat käyttökohteet. Vapaaehtoiset green deal -sopimukset julkisen sektorin ja yritysten välillä yleistyvät, kun yritykset haluavat omaehtoisesti tarttua yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.
Maalissa nautitaan kunnianhimosta
Kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä siirtynyt Suomi on määritellyt käsityksensä edistyksestä uudelleen. Pienet askeleet ja suuret harppaukset hiilineutraalin kiertotalouden mukaiseen yhteiskuntaan ovat aloittaneet kokonaan uudenlaisen talouden pelin, jossa voitot jaetaan aivan eri perustein kuin ylikulutuksen aikakaudella. Vanhan lineaarisen talouden tapaan peli hioutuu yhä saumattomammaksi ja tehokkaammaksi, vain lähtökohdat ovat muuttuneet täysin.
Kun Suomi hyödyntää hiilineutraalin kiertotalouden globaalin markkinapotentiaalin täysimääräisesti, perustana olevalla kunnianhimoisella kotimarkkinoilla yritykset synnyttävät ja hyödyntävät uusia ratkaisuja. Se houkuttelee ulkomaisia investointeja Suomeen. Kulutustavat ovat siirtyneet kestävälle pohjalle – hukkaa ei synny ja liikevoitot eivät synny enää ylikulutuksesta.
Eri alueiden taloudelle kiertotalous on luonut uutta yritystoimintaa sekä työpaikkoja. Kunnat ja kaupungit ovat tärkeitä kiertotalouden mahdollistajia. Kuntien rakennettu ja tietoinfrastruktuuri (energia, liikkuminen, rakennettu ympäristö, jäte- ja vesihuolto) sekä palvelut toimivat kehitysalustoina uusien ratkaisujen markkinoille pääsyssä ja skaalaamisessa. Kiertotalous on kilpailukyvyn ja elinvoiman keskiössä.
Suomi käyttää luonnonvaroja kestävästi.
Luonnonvarojen kestävästä käytöstä materiaalien kiertotalouden avulla on kehittynyt yksi ratkaisu myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ehkäisyyn. Elinympäristöjen häviäminen ja heikkeneminen on ollut keskeisin lajien ja luontotyyppien uhanalaisuutta aiheuttava tekijä. Kiertotalouteen siirtyminen on vaikuttanut tämän tekijän voimakkuuteen, kun neitseellisten luonnonvarojen käyttöönoton tarve on vähentynyt. Paine uusien maa-alueiden muokkaamiseen on vähentynyt, kun rakennettujen alueiden uusiokäyttö on yleistynyt tai rakentamisesta aiheutunut elinympäristöjen heikentyminen on korvattu parantamalla muiden elinympäristöjen tilaa toisaalla.
Kiertotalouden perustana on vähähiilisen energian käyttö. Energialähteinä hyödynnetään mahdollisimman paljon kestävästi tuotettua, uusiutuvaa energiaa (esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja geotermistä energiaa). Energia- ja muun teollisuuden ylijäämäenergia ja sivuvirrat hyödynnetään teollisissa symbiooseissa mahdollisimman tehokkaasti. Energian loppukäytössä kysyntäjoustoa (esimerkiksi sähkönkulutuksen ohjausta) sekä energiatehokkuutta on lisätty.
Tulosta taotaan yhä useammin palveluilla
Vuonna 2025 niin kuluttajan kuin yrityksen edustajan on luontevaa hankkia suorite tai palvelu fyysisen tuotteen sijaan. Palveluiden osuus on kasvanut suhteessa tuotteiden myyntiin. Yritysten kiertotalouteen liittyvän liikevaihdon osuus kaikesta liikevaihdosta on kasvanut huomattavasti ja yritysten yhä useammat tuotteet ja ratkaisut mahdollistavat osaltaan ilmastopäästöjen vähentämisen, eli niiden hiilikädenjälki kasvaa. Osa muutoksesta on tapahtunut yleistyneiden vapaaehtoisten kiertotaloutta edistävien sopimusten myötä.
YRITYSTEN TOIMENPITEITÄ
Osallistu tai keksi omasi!