24 260 litraa vähemmän vettä

Jyväskyläläisen Köhniönrannan asukkaat osoittivat, että pienillä teoilla voidaan kerrostalossa säästää isoja määriä vettä, energiaa – ja rahaa. Kustannusten säästö oli taloyhtiölle keskeinen syy kokeilun toteuttamiseen.

Jyväskyläläisen asunto-osakeyhtiö Köhniönrannan asukkaat lähtivät innolla mukaan resurssiviisaaseen Vesipihi kerrostalo -kokeiluun ja säästivät pelkästään marraskuun aikana 24 260 litraa vettä. Lämpimän veden osuus tästä oli 695 litraa. Jo aiemmin 33 asunnon kerrostaloyhtiö oli pudottanut vedenkulutuksestaan kolmanneksen: putkiremontin ja huoneistokohtaisten vesimittarien asennuksen jälkeen vedenkulutus taloyhtiössä oli jo Motivan tavoitetasolla, eli 115 litraa vuorokaudessa per henkilö kohti. Suomalaisten keskimääräinen vedenkulutus on 155 litraa vuorokaudessa.

Kokeilun aikana asukkaat välttivät erityisesti juoksevan veden käyttöä. Taloyhtiössä toimivan päiväkodin väkikin löysi vielä parannettavaa; astioita ei enää esihuuhdella juoksevalla vedellä ja jokaisella vessakäynnillä ei pyttyä huuhdella.

Erityisesti lämpimän veden kulutuksessa on paljon säästöpotentiaalia. Suomen ympäristökeskuksen mukaan säästyneen 695 vesilitran lämmittäminen 5 asteesta 50 asteeseen olisi kuluttanut arviolta 40 kWh kaukolämpöä, mikä vastaa noin viittä 1,5 tunnin saunomiskertaa. Veden käsittely, pumppaaminen ja jäteveden puhdistaminen kuluttavat myös energiaa. Hiilidioksidipäästöjä syntyy erityisesti veden lämmityksestä.

Taloudellinen hyöty oli hallitukselle keskeinen syy lähteä mukaan. Asunto-osakeyhtiön hallitus ja isännöitsijä olivat alusta alkaen sitoutuneita asiaan, mikä oli olennaista kokeilun onnistumisen kannalta.

”Ilman muuta jatkamme kokeilua. Uskon, että saamme käyriä laskemaan vielä tästäkin alemmas”, sanoi asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Antero Westerlund kokeilun päätyttyä.

Asukas- ja mediatiedotteiden ja tilaisuuksien ohella asiasta kerrottiin sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä. Asukkaat olivat hallituksen ja isännöitsijän kanssa yksimielisiä siitä, että kokeilu on lisännyt tietoisuutta asiasta ja pistänyt miettimään omia toimintatapoja. Asukkaiden mukaan lumipalloefektiä ovat lisänneet aiheesta kirjoitetut lehtijutut. Kiinnostuneita kommentteja on asukkaille ja kokeilussa muuten mukana olleille tullut paljon.

Kokeilu osoitti, että ihmisillä on aito kiinnostus veden säästämiseen. Tarvitaan vain vähän tietoa vedensäästämisen talous- ja ympäristövaikutuksista sekä selkeät käytännön ohjeet, niin muutosta toimintatapoihin syntyy. Kokeilusta vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin Ympäristötiimi yhteistyössä Keski-Suomen Energiatoimiston KESTOn kanssa.

Kokeilun marraskuun vedenkulutusta verrattiin viiden aiemman kuukauden keskimääräiseen vedenkulutukseen. Kuukauden mittainen seuranta tuntui kaikista osapuolista liian lyhyeltä ja aiheutti kiirettä. Tarkempien säästö- ja päästöarvioiden varmistamiseksi olisi hyvä seurata kulutusta pidemmällä aikavälillä ja suhteuttaa kulutus taloyhtiön asukasmäärään.

Toimintamalli on sovellettavissa erityisesti kerrostaloihin. KESTOn kokeilua varten laatimat vedensäästämisen ohjeet ovat kaikkien käytettävissä.