Onko sinulla plan B?

Kolmasosalla meistä työ tulee muuttumaan radikaalisti seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Joko sinulla on plan B? Työelämän murrosta pohditaan tutkimustiimin Viikon varrelta -blogissa.

Työelämä on radikaalissa murroksessa, se on enemmän kuin selvää. Keskipalkkainen työ on vähenemässä ja uusia työpaikkoja syntyy kivuliaan hitaasti eri sektoreille kuin mistä niitä katoaa. Työelämästä ja -urista on tullut entistäkin pirstaleisempia ja epätyypilliset työsuhteet ovat arkipäivää.

”Foundation for Young Australians säätiön johtaja Jan Owen uskoo, että nuoret eivät ole valmistautuneita työelämään, joka voi sisältää viisi alanvaihtoa ja keskimäärin jopa 17 eri työpaikkaa”, kertoi Como Helsingin Kirsi Juva Kansallisen ennakointiverkoston Foresight Friday -tilaisuudessa perjantaina 28.8. Elämme maailmassa, jossa koulutus valmistaa tietynlaiseen työelämään, mutta todellisuus ei ole samalla tavalla lineaarinen. ”Tulevaisuudessa yhä useampi ei ole palkkatyöläinen tai yrittäjä vaan jotain siltä väliltä,” jatkoi Juva.

Suunnitelma A, B, C…

Työelämää ravistelevat tutut trendit teknologian kehitys yhtenä voimakkaimmista muutoksen ajureista. Etlan tutkimuksen mukaan trendi uhkaa jopa kolmannesta työpaikoista seuraavan 20 vuoden sisällä. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 30 prosentin meistä pitäisi ajatella vaihtoehtoja tämänhetkiselle työlleen.

Digitalisaation myötä mm. media-ala on jo myllerryksestä: tekoäly pystyy kirjoittamaan uutisia ihmisen tapaan eikä moneen muuhunkaan viestintäalan työhön tarvita enää ihmistä. Murroksesta silmiä avaavana merkkinä ovat Facebookiin ilmestyneet ”What’s your plan B?” -ryhmät. Ryhmässä voi jakaa omia kokemuksia ja ideoita siitä, miten työttömäksi jäätyään on onnistunut työllistämään itse itsensä tai löytänyt uutta työtä.

”Sosiaalisessa mediassa käytiin keskustelua taannoin siitä, pitäisikö entisille toimittajille perustaa vastaavanlainen ryhmä myös Suomessa. Heräsi kysymys: pitäisikö ryhmään päästää myös muita viestintäalan ammattilaisia? Entä muut alat? Lopulta joku keskustelussa totesi, että vastaavanlaiselle ryhmälle olisi tarvetta lähes joka sektorilla,” kertoi Juva.

Miten suunnitelmien A ja B pohdinnoista ja toteuttamisesta voitaisiin sitten tehdä mahdollisimman kivutonta ja luontevaa? ”Kysymys ensisijaisesta ja toissijaisesta suunnitelmasta on hieman harhaanjohtavaa”, kommentoi Juva. ”Pitäisi kysyä ennemminkin: mitä haluan tehdä seuraavat kolme vuotta?”

Lista tämän päivän (ja huomisen) työntekijän ydinkyvykkyyksistä on tuttu: on tärkeää osata tuotteistaa henkilökohtaista osaamista ja yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja pitäisi treenata. Näitä taitoja harjoittelemalla voi sektorilta toiselle hyppääminen onnistua paremmin.

Listaan voitaisiin vielä lisätä taidon kysyä oikeita kysymyksiä ja rohkeutta kokeilla uusia asioita käytännössä. Foresight Friday -tilaisuuden keskusteluissa esille nousi lisäksi kyky nähdä mahdollisuuksia siellä, missä avoimia työtilaisuuksia ei heti ensinäkemällä ole. Kriisitietoisuudesta pitäisi siirtyä kohti mahdollisuustietoisuutta.

Tukevatko rakenteet muutosta?

Kun tällä hetkellä suurin osa työvoimasta työskentelee joko palkkatyössä tai yrittäjänä, tulevaisuudessa mm. työn tekemisen joukkoistaminen tulee lisääntymään. Jo nyt on mahdollista ostaa milloin millekin työtehtävälle tekijän verkosta.

Työelämä näyttää tällaisessa maailmassa todella erilaiselta. Haasteellinen kysymys onkin: tukevatko yhteiskuntamme rakenteet työskentelyä tällaisessa maailmassa?

Kansallisen ennakointiverkoston syksyn ensimmäisessä Foresight Friday -tilaisuudessa joukko ennakoinnin ja työelämän asiantuntijoita kokoontui keskustelemaan työelämän tulevaisuudesta. Lisätietoja ennakointiverkoston työstä ja kuukausittaisista tilaisuuksista löydät foresight.fi-sivustolta. Ratkaisuja työelämän murrokseen pohditaan myös Sitran Työelämän taitekohdat -avainalueella.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.