archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

#2 Tavoite vie kohti tulosta

Ilman tavoitetta ei ole tulosta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus edellyttää rohkeutta ja kykyä paloitella haluamamme hyvä mitattaviksi tavoitteiksi.

Kirjoittaja

Anna Tonteri

Julkaistu

Sitra tiivisti tähänastiset oppinsa ja kokemuksensa vaikuttavuusinvestoimisesta Vaikuttavuusinvestoiminen Keino kanavoida yksityisiä pääomia yhteiskunnan kehittämiseeen.  Tuoton ohella tavoitellaan mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. Avaa termisivu Vaikuttavuusinvestoiminen viiteen teesiin. Tässä blogisarjassa asiantuntijamme avaavat teesien taustoja ja niitä mahdollisuuksia, joita suomalaiselle yhteiskunnalle, julkiselle sektorille, sijoittajille, yrityksille ja järjestöille tarjoutuu, kun asioita lähestytään yhteistyössä ja vaikuttavuuden kautta.

Teesi 2:
Vaikuttavuuden perusta on kirkas tulostavoite.

Kaupunginjohtaja saapuu kokoushuoneeseen huonosti nukutun yön jälkeen. Nuorten työllisyys on heikentynyt entisestään, ja tilanne alkaa olla kestämätön. Mielenterveysongelmat lisääntyvät, ja sakkomaksujen takia on karsittava palveluja. Hikikarpalot nousevat kaupunginjohtajan otsalle. Asiaan on pakko saada muutos: työttömien nuorten määrä pitää saada laskuun ja samalla tarjota nuorille eväitä hyvään elämään.

Meillä on usein visio asioiden paremmasta tolasta, paljon tekoja ja resursseja sen saavuttamiseksi. Silti hämmästykseksemme toteamme, etteivät asiat muutu. Tiedämme, millaisia haasteita yhteiskuntamme kohtaa ja osaamme kertoa, miten toivoisimme asioiden olevan. Ymmärrämme, ettei näin voi jatkua.

Globaalisti olemme määritelleet kestävän kehityksen tavoitteet, ja kansallisia, alueellisia ja paikallisia strategioita on ehtymätön määrä. Haluamme poistaa köyhyyden, estää syrjäytymisen ja tarjota ihmisille hyvää elämää.

Vaikuttavuus mielessämme ryhdymme toimeen. Kehitämme toimintamalleja, uudistamme rakenteita, jaamme avustuksia, kohdennamme resursseja, säädämme lakeja. Teemme paljon hyviä asioita, joiden kaiken järjen mukaan pitäisi tuottaa hyvinvointia ja korjata yhteiskuntamme viat.

Kaupunginjohtaja tuijottaa huolestuneena eteensä. Työllisyyspalveluiden johtaja on juuri esitellyt viimeisimmät tilastot: nuorten työllisyystilanne ei ole parantunut, vaikka hommia on painettu hiki hatussa. Mukana talkoissa ovat olleet järjestöt ja paikalliset yritykset. Pöydällä värisevä puhelin havahduttaa kaupunginjohtajan. Paikallislehden toimittaja soittaa: Mikä ihme tässä nyt mättää?

Puuttuva linkki on selkeästi muotoiltu, mitattava tulostavoite. Yhteiskunnalliset haasteet ovat lähes poikkeuksetta monimutkaisia ja edellyttävät muutoksia niin ihmisten käyttäytymisessä kuin yhteiskunnan rakenteissa. Näille muutoksille pitää asettaa tulostavoitteet. Vasta tavoitteet ja niiden seuranta paljastavat, olemmeko saavuttaneet sen, mitä lähdimme hakemaan.

Onko sillä, mitä saamme aikaan, merkitystä, jos maailma ei muutu paremmaksi?

Tulostavoitteiden asettaminen vaatii työtä ja rohkeutta. Mitattavan tavoitteen muotoileminen paljastaa, mitä toivomamme tulevaisuuden saavuttaminen vaatii. Uskallammeko poliittisen tai ammatillisen epäonnistumisen pelossa asettaa tulostavoitteita?

Voi olla, että visiomme osoittautuvat epärealistisiksi. Emme pystykään poistamaan nälkää tai tarjoamaan kaikille kuntalaisille turvallista kotona asumista. Voi myös olla, että huomaamme pystyvämme paljon suurempaan ja parempaan – säilyttämään maapallomme elinkelpoisena ja takaamaan lapsillemme turvallisen kasvuympäristön. Tätä emme kuitenkaan koskaan saa tietää, ellemme aseta kirkasta tulostavoitetta ja arvioi tekojamme sitä vasten.

Tilausta tulokselliselle tekemiselle on maailman joka kolkassa. Meillä on suorastaan huutava pula tulostavoitteiden muotoilusta ja seurannasta.

Vaikuttavuusinvestoiminen perustuu mitattavan yhteiskunnallisen hyvän saavuttamiseen ja pakottaa siten asettamaan tulostavoitteita ja seuraamaan niiden toteutumista. Yksityinen pääoma antaa resursseja tavoitteiden saavuttamiseen. Nuorten syrjäytymistä taklataan Lapset-SIBillä, johon kunnat voivat ilmoittautua mukaan maaliskuun loppuun asti.

Kaupunginjohtaja, haluatko huokaista helpotuksesta?

 

Lue myös blogisarjan aiemmat osat:

#1 Hyvinvointia pitkäjänteisesti!

Mistä on kyse?