Sitran Koronan vaikutukset -kirjoitussarjassa käydään läpi koronan pidemmän aikavälin vaikutuksia käyttäen megatrendejä karttana. Koska analyysissä voi kattaa vain osan kaikista muutoksista ja ilmiöistä, kannattaa asiasta kiinnostuneen tutustua myös muihin lähteisiin.
Tässä kokoelma kiinnostavia lähteitä, jotka ovat omaan haaviini tarttuneet. Kyseessä ei ole kattava koronakirjasto, vaan joukko esimerkkejä erilaisista tavoista pyrkiä ymmärtämään monin tavoin poikkeuksellista tilannetta ja sen vaikutuksia.
1. Kokonaiskuvat
Kukapa ei pitäisi kattavista katsauksista tilanteen eri puoliin? Koska koronakriisissä ei ole kyse vain viruksesta, vaan esimerkiksi taloudellisten poliittisten, yhteiskunnallisten ja hyvinvointiin liittyvien asioiden yhteenkietoutuneesta vuorovaikutuksesta, on usein tarpeen pyrkiä ymmärtämään kokonaiskuvaa. Sellaisia tarjoavat esimerkiksi nämä:
- Tulevaisuusvaliokunnan kokoama julkaisu “Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”
- World Economic Forumin COVID-19 Risks Outlook
- NESTAn katsaus ”There will be no back to normal”
- Koronakriisi postnormaalin ajan ilmiönä: ”The postnormal perfect storm”
- BIOS-tutkimusyksikön “Ekologinen jällenrakennus epävarmassa maailmassa”
2. Signaalikokoelmia ja nousevien ilmiöiden avaamista
Toisaalta juuri nyt voi olla hyödyllistä keskittyä tarkastelemaan, mitä uutta tilanteesta nousee. Tähän on tarjolla sekä tiettyyn teemaan sukeltavia lehtien erikoisnumeroita, että kokoelmia heikoista signaaleista ja kiinnostavista ilmiöistä. Tässä muutama lähde, joiden avulla voi avata ajatteluaan uusien mahdollisuuksien ja ilmiöiden suhteen:
- Kokoelma uusia mahdollisia asioita: The New Possible
- Forum for the Futuren Diary of Discontinuity ja Signals of change
- Rauhantutkimusyhdistyksen Kosmopolis-lehden teemanumero koronasta
3. Skenaarioita
Mahdollisia tulevaisuuksia on useita. Yksi tapa hahmottaa niitä on tehdä joukko skenaarioita, eli kuvauksia mahdollisista poluista kohti vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Myös koronan vaikutuksista on ehditty jo tekemään erilaisia skenaarioita, tässä muutamia:
- Fast Futuren toimittama kirja Aftershocks and Opportunities – Scenarios for a Post-Pandemic Future
- Business Finlandin koronapäivitys aiemmin keväällä julkaistuihin skenaarioihin
- Sohail Inayatullahin ja Peter Blackin hahmottelemat neljä skenaariota
4. Eri tapoja kerätä tietoa
Poikkeustilanteessa on nähty myös poikkeuksellisia tapoja pyrkiä ymmärtämään tilannetta. Kevään mittaan on tehty joukkoistusta, nopeiden itseorganisoituvien poikkisektoraalisten tiimien yhteiskehitystä ja hyödynnetty tekoälyä datamassan louhimiseen. Tässä muutama esimerkki erilaisista tiedon keräämisen ja analysoinnin tavoista:
- Yli sadan asiantuntijan Fast Expert Teams -verkosto
- Kokemusten keruuta, esimerkiksi Koronavastaus
- Kyselytutkimuksia, esimerkiksi Nuorten ääni: 10 kysymystä koronatilanteesta -selvitys
- Tekoälyn kokoama analyysi: Shaping Tomorrow Coronavirus update
- Antti Pelkosen blogissa hyvä listaus koronatutkimuksen tietolähteistä: Miten pysyä kartalla koronatutkimuksesta?
5. Työkalut
Valmiiden vastausten lisäksi tarjolla on myös työkaluja tilanteen vaikutusten hahmottamiseen ja yllätyksiin varautumiseen. Samalla voi harjoittaa omaa tulevaisuusajattelua. Tässä muutamia työkaluja:
- Elina Hiltusen Villi kortti -varautumismatriisi
- IFTF:n tulevaisuustarinointia tukeva After the Pandemic: Writing the Stories of the Future
- Leah Zaidin skenaariotyökalu Post COVID-19 Reorganization Scenarios
+1 Kuunneltavaa
Jos lukeminen ei innosta, on tarjolla myös runsaasti kuunneltavaa. Useissa podcasteissa on sivuttu koronan vaikutuksia ja aiheen ympäriltä löytyy myös omia ohjelmia. Tässä muutama:
- Futurepod: Foresight in a Time of Coronavirus
- Beyond COVID
- Kirjeitä karanteenista
- Kymmenen teesiä selviytymisestä
Näistä siis lukemista ja kuuntelemista riippukeinuun. Muista kesällä kuitenkin myös irrottaa ajatukset koronasta ja tehdä jotain ihan muuta – vaikka unelmoida toivottavista tulevaisuuksista.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.