sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Millainen on maailma jossa kaikki, etenkin mahdoton, on mahdollista? Tätä pohdittiin Tivoli Utopia -keskustelupelissä, joka kiersi ympäri Suomea osana Sitran ja Heurekan Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -projektia.
Tivoli Utopia on peli, jossa mielikuvitus vapautetaan ja heittäydytään tulevaisuuteen unohtaen kaikki tämän päivän tylsät säännöt ja rajoitukset. Keräsimme innostavimmat ja utooppisimmat ideat. Lue miltä tulevaisuus näyttää rohkeiden pelaajien – nuorisolaisten, asiantuntijoiden ja poliitikkojen mielestä.
7 haastetta – 7 ratkaisua
Tivoli Utopia ei ole mikään utooppinen onnela vaan sielläkin planeetan rajat sen kun paukkuvat; jäätiköt sulavat, ekosysteemit ovat häiriintyneitä, hirmumyrskyt aivan tavallisia ja ruoan viljelyssä on hankaluuksia. Osa eläimistä kikkailee sukupuuton partaalla ja ihmisten optimaaliset elinolosuhteet kapenevat. Elämälle olennaiset resurssit vähenevät hurjaa tahtia. Vaan onneksi on siirrytty kukoistuksen aikaan, joka ei enää vaadi hillitöntä luonnonvarojen hassaamista. Tivoli Utopiassa etsitään yhdessä kekseliäitä ratkaisuja siihen miten me kaikki voisimme kukoistaa yhdessä.
1. Planeetan rajat paukkuvat
Vaan ei hätää, sillä planeettaa autetaan monin keinoin; meret on tyhjennetty muovista, bensa ei enää saastuta kiitos sähköautojen ja aurinkokennokoptereiden, jotka tuottavat itse suurimman osan tarvitsemastaan energiasta. Talous on siirtynyt kiertotalouteen, jossa kaikki materia kiertää tarkoituksesta toiseen. Kaupunkien kattopuutarhat varastoivat hiiltä ja viherryttävät maisemaa. Sukupuuton partaalla kikkailevia lajeja valmennetaan pärjäämään muuttuneissa olosuhteissa. Niin, ja sitten viedään lisää jäätä sulaville jäätiköille.
2. Globaalit ongelmat eivät tunne rajoja
Tivoli Utopiassa globaalien ongelmien ratkaisemiseksi on perustettu yhteinen päätöksentekofoorumi: maailmanhallitus. Sen jäsenet on valittu arpomalla vaikuttamisesta kiinnostuneiden tivolilaisten joukosta. Jotta kukaan ei pääse ajamaan vain omaa etuaan, on käytössä kenno, joka tunnistaa valehtelun hengitystiheyttä ja kasvojen ilmeitä tarkkailemalla. Samalla toinen vekotin skannaa faktat kaikista maailman tietovarastoista. Maailmanhallituksen toimintaa eivät rajoita edes kielimuurit tai väärinymmärrykset – onhan jo kauan aikaa sitten keksitty laite, joka mahdollistaa kommunikoinnin yhteisellä kielellä.
On kehitetty synteettiset 3d-printatut hampurilaiset, joissa on hieman kuparinen jälkimaku.
3. Mitä tänään syödään?
Tivoli Utopiassa lihansyönti on historiaa reippaan verotuksen ja tietoisuuden nousun myötä. Tivolissa tarjoillaan korvaavia vaihtoehtoja kuten sienitäytteisiä hyönteispullia ja ilmastoystävällisiä, hiilidioksidista tehtyjä hodareita. Ravintoa saa myös materiasta, jota aiemmin kutsuttiin biojätteeksi, nykyisin uppopaistetuiksi herkuiksi. Tulevaisuuden ruoka on siis hieman outoa, siihen lienee meidän tottuminen?
4. Kerro, kerro kuvastin, ken on maassa uutterin?
Tivoli Utopiassa robotit ovat vieneet suurimman osan rutiinityöstä, vaan ei hätää! Uutta, mielekkäämpää työtä on syntynyt. 30 tunnin työviikko on uusi normi joten työtä riittää tasaisemmin kaikille. Lisäksi sen voi rytmittää itselle luontaisella tavalla. Ehdoitta saatava perustulo turvaa minimitoimeentulon.
Nyt kun ihmisillä on vapaus toteuttaa itseään, aikaa käytetään merkitykselliseen tekemiseen: vapaaehtoistyöhön, opiskeluun, itsensä kehittämiseen. Myös ihmissuhteille on enemmän aikaa kun työ ei määrää elämän tahtia.
Sellasta tarvetta ei oo että pitäis saada rahaa, mä haluun vaan elää tän elämän niin että voi pitää hauskaa!
5. Hyvinvointiyhteiskunnassa voidaan hyvin?
Tivoli Utopiassa riemuitaan ja kieputaan laitteissa – se on kivaa, mutta joskus alkaa huiputtamaan. Onneksi on taikametsä, jossa voi rauhoittaa mieltään ja pussauskoppi, jonne saa mennä kenen kanssa haluaa sillä tasa-arvo miesten ja naisten ja kaikkien muidenkin sukupuolien välillä on toteutunut. Sitten on tekoäly, jolla löytää ystäviä ja puuhaa ja vihdoin ja viimein on myös sosiaaliturva joka ei jätä syrjään vaan yhdistää ihmisiä. Hyvinvoinnin pääasiallisena mittarina ei toimi yksin BKT vaan nyt käytössä on hymymittari. Jos se ei rekisteröi päivittäistä hymyä, on jossain korjattavaa ja se myös korjataan.
Vois niinku katsoa augmented realityn kautta… jos sä meen koulun ohi niin siitä sä näät et tän vuoden kustannukset on näin ja näin ja täällä on näin monta oppilasta tai sit sä näkisit tiestä mikä sen korjaustarve on
6. Verotus 2.0.
Tivoli Utopiassa maksetaan veroja entistä suuremmalla ilolla, sillä verovirrat on tehty näkyviksi lisätyn todellisuuden kautta. Älypiilolinssien kautta näkee vaikkapa koulun seinästä kuinka paljon kouluvuosi maksaa ja jalkakäytävän yllä leijuvasta hintalapusta tiedot tien ylläpitokustannuksista.
Oman vero-balanssin, maksettujen verojen ja palveluina käytettyjen verolanttien suhteen voi tietenkin tarkistaa ihon alle asennetun sirun avulla. Jokaisen on myös mahdollista päättää mihin osan maksamistaan veroista kohdistaa.
7. Mistä tahto muutokseen syntyy?
Tivoli Utopian narunvetokojulla valittiin joka kerta “lietsot ihmisiä pelastamaan maailman”. Perusteluna valinnalle oli, että koska jos maailmaa ei vähän pelasta niin ei millään muullakaan ole merkitystä. Tivoli Utopiassa oman menestyksen sijaan yhteinen etu menee edelle. Tällaiset signaalit empatian ja altruismin noususta ovat varsin toivottavia, jotta uuden kukoistuksen aika on mahdollista ja kivaa.
Villejä ideoita, entäs sitten?
Se sävy, jolla tulevaisuudesta puhutaan saa toisinaan dystooppisia piirteitä: tulevaisuus on täynnä uhkia ja vastoinkäymisiä, joita vastaan tulee kaikin voimin kamppailla. Utopia-ajattelussa keskustelun pohjavire on positiivinen ja ratkaisukeskeinen.
Metodina utopia lisää keskusteluun vapauden nähdä mahdoton mahdollisena, antaen luvan ideoida maailmaa, joka olisi hieman parempi kuin tämä nykyinen. Se toimii apuvälineenä sellaisen maailman hahmottamisessa, jollaisessa toivomme elävämme, mutta jonka toteutumiseen on vaikea uskoa nykyisten rajoitusten ja toimintamallien valossa.
Parhaimmillaan villissä visioinnissa voi lymyillä oikeasti toteutettavissa olevia ratkaisuja. Vähintään sen avulla voidaan löytää täysin uutta näkökulmaa ongelmien ratkaisuun. Paremman tulevaisuuden rakentamisessa pieni utopiointi ei siis liene pahitteeksi.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.