Akut tehokäyttöön!

Käytämme akkuja päivittäisessä elämässämme usein tiedostamattamme ja yleensä huomaammekin akun olemassaolon vasta ongelmatilanteissa, pienemmissä tai suuremmissa. Pirkanmaan liiton ja Sitran Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hankkeessa selvitettiin, että Suomessa kannettavien akkujen ja paristojen keräysaste on vähän alle 50 prosenttia ja kierrätysaste vähän yli 50 prosenttia. Maailmanlaajuisesti muun muassa puhelimissa käytettyjen litiumioniakkujen keräys ja materiaalien talteenotto on paljon alhaisemmalla tasolla.

Vuonna 2016 arviolta jopa 95 prosenttia maailman litiumioniakuista päätyi vielä kaatopaikalle. Kierrätykseen löysi tiensä siis vain noin 5 prosenttia litiumioniakuista. Lainsäädäntö ei tähän saakka ole monessakaan maailman maassa edellyttänyt litiumioniakkujen kierrätystä. Esimerkiksi Kiina asetti vasta tämän vuoden alussa sähköautojen valmistajille velvollisuuden huolehtia niissä käytettyjen akkujen keräyksestä ja kierrätyksestä.

Ennen kuin akku päätyy uudelle omistajalleen täällä Suomessa vaikkapa puhelimen sisällä, ovat sen sisältämät materiaalit jo ehtineet todennäköisesti matkata maanosalta toiselle. Koboltti on todennäköisimmin kaivettu kaivoksesta Kongon tasavallassa ja kuljetettu jalostettavaksi Kiinaan tai Suomeen, joista se voi matkata vielä eteenpäin kennojen kokoonpanolaitokseen. Litiumsuola taas on voinut saapua jalostuslaitokseen Kiinasta tai Australiasta, jossa se on louhittu kivestä, tai Etelä-Amerikan litiumkeskittymästä, jossa se on kuivatettu suola-aavikoiden alta löytyvistä litiumpitoisista vesistä.

Materiaalien kaivamiseen, kuljetukseen ja jalostukseen on tarvittu paljon energiaa ja vaiheilla on ollut ympäristövaikutuksia. Olisikin järkevää pitää tällaisten prosessien tuloksena syntyneet tuotteet materiaaleineen mahdollisimman pitkään kierrossa eikä valmistaa nopealla syklillä uusia akkuja neitseellisistä raaka-aineista uusia laitteita varten. Kiertotalousajattelua siis tarvitaan!

Miten voisimme pitää akun käyttökelpoisena kauemmin?

Vuonna 2016 esimerkiksi puhelimissa käytettyjä litiumionikennoja myytiin jo 5.7 miljardia kappaletta. Tulevaisuudessa akkuja tarvitaan yhä useammissa laitteissa ja koneissa, jolloin akkuraaka-aineiden kysyntä kasvaa. Onkin tärkeää pitää akut ja niiden sisältämät materiaalit mahdollisimman pitkään kierrossa – kuluttajalla on tähän avaimet.

Kiinnittämällä huomiota akun käyttötapoihin arjessa, voimme itsekin vaikuttaa akun toimintaan ja käyttöikään. Akulliset laitteet kannattaa ladata juuri laitteelle tarkoitetulla laturilla, jolloin akku kykenee ottamaan energiaa vastaan laturin välittämällä virrantiheydellä ja latausnopeudella. Puhelimien ja tablettien laturit näyttävät usein samoilta, mutta tabletille tarkoitetut laturit lataavat puhelimeen liikaa virtaa. Tämän seurauksena akun elinikä heikentyy ja akku voi jopa pullistua.

Litiumioniakkua kannattaisi myös ladata ennen kuin sen lataustaso pääsee kovin alas eikä ladata täyteen – mahdollisten latauskertojen määrä ja siten akun kesto voi näin jopa moninkertaistua. Esimerkiksi 20-80% lataustasolla pysyminen on nykyisten litiumioniakkujen kestolle hyväksi.

Toisaalta akun toiminnan heikkeneminen ei liene nykypäivänä pääsyy esimerkiksi puhelimen vaihtamiseen. Useimmiten akku kyllä vielä palvelisi, mutta puhelimen prosessori tai muistikapasiteetti ei enää riitä käyttäjän tarpeisiin tai käyttöjärjestelmään ei enää saa päivityksiä, mikä lisää mm. tietoturvariskejä.

Puhelimen fyysisiä huoltopalveluita löytyy jo Suomesta – olisiko kuluttajalle mahdollista tarjota myös muistin ja prosessorin päivityspalveluita, jolloin puhelinta voisi hyödyntää pidempään käyttömukavuuden kärsimättä?

Toimiva kierrätysjärjestelmä edellyttää aktiivista kuluttajaa

Akkujen ja paristojen kierrättäminen kannattaa, sillä kierrätysprosesseista talteen saadut materiaalit vähentävät uusien raaka-aineiden tarvetta, ja siten näiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja energiankulutusta.

Kannettavien akkujen ja paristojen keräys- ja kierrätysjärjestelmä on jo vakiintunut hyvin Suomeen: käytettyjä akkuja ja paristoja ottavat vastaan kaikki niitä myyvät päivittäistavarakaupat, ja raaka-aineiden erottelu ja talteenotto tehdään myös pitkälti Suomessa.

Järjestelmät tai teknologiat eivät kuitenkaan toimi ilman ihmistä. Kuluttajan rooli myös akkuraaka-aineiden kierrätysprosessin alkuunpanijana on keskeinen: Suomessakaan akkujen ja paristojen sisältämiä materiaaleja ei saataisi talteen ilman aktiivisia kuluttajia, jotka palauttavat käytetyt tuotteet keräyspisteisiin.

Kotiisi kertyneet käytetyt akut, paristot sekä pienet sähkö- ja elektroniikkalaitteet voit palauttaa esimerkiksi pop up -akkukierrätyskahvilaan 11.-13.9. klo 8-15 Tampereen Keskustorilla. Pop up -piste on osa Tulevaisuuden akkuekosysteemi -hanketta. Lue lisää pisteestä täältä.