Aluevaalit osoittavat, että demokratian kehittämiseen tarvitaan kunnianhimoa

1. Äänestysaktiivisuuteen suhtauduttava tarmokkaammin

Vaalien äänestysprosentti jäi odotetun alhaiseksi, 47,5 prosenttiin. Enemmistö äänioikeutetuista ei siis käyttänyt valtaansa. Demokratian kannalta tulos on surkea, vaikka sitä kuinka selittäisi vaalien uutuudella tai pandemialla. Monet asiantuntijat pitivät ensikommenteissaan äänestysaktiivisuutta silti jopa jonkinlaisena torjuntavoittona. On huolestuttavaa, jos suomalaisen demokratian kehittämisen kunnianhimo on näin matalalla ja tyydyttävän äänestysaktiivisuuden rima laskee vaali vaalilta alemmas.

Tuoreet aluevaltuustot ovat siis saaneet mandaattinsa äänioikeutettujen vähemmistöltä. Puolueiden ja valtuutettujen on syytä pitää tämä mielessä, kun he alkavat päättämään alueiden päätöksenteon rakenteista. Tavalla tai toisella hiljaisen enemmistön ääni tulisi saada kuuluviin.

2. Hyväosaiset puikoissa, kuuluuko huono-osaisten ääni valtuustoon asti?

Eduskuntavaaleja koskevista tutkimuksista tiedetään, että matala äänestysaktiivisuus tarkoittaa hyvin toimeentulevien äänen painottumista. Äänestämättömyys ja huono-osaisuus ovat vahvasti kytköksissä. Aluevaaleissa äänensä käyttäneiden sosioekonomiset taustat selviävät viimeistään oikeusministeriön vaalitutkimuksesta. Mikäli vanhat trendit pitävät paikkansa, vain hieman kärjistäen voi arvella, että ensimmäisten aluevaltuustojen kokoonpanoon vaikuttivat eniten hyvin toimeentulevat työterveyshuollon asiakkaat.

Kuten demokratiatutkija Hanna Wass on todennut, hyvinvointipalveluita koskevissa vaaleissa hyväosaisten äänen korostuminen olisi erityisen nurinkurista. Palveluita tulisi kehittää kaikkien tarpeet huomioiden. Tämä lähtökohta täytyy huomioida hyvinvointialueiden demokraattista rakennetta luotaessa, josta aluevaltuustot päättävät palveluiden järjestämisen ohella. Asiakas- ja asukaspalautejärjestelmät on luotava sellaisiksi, että palaute kuuluu kokonaisuudesta vastaavaan valtuustoon asti.

3. Vallan kasaantuminen jatkui

Selvä enemmistö aluevaltuutetuista toimii myös kunnanvaltuutettuina (77 prosenttia kunnanvaltuutettuja, 101 aluevaltuutettua toimii myös kolmannessa roolissa kansanedustajina). Tämä on jossain määrin luontevaa, koska hyvinvointialueilla päätetään palveluista, jotka aikaisemmin olivat kuntien päätösvallan alla. Monet roolit kuitenkin vahvistavat entisestään vallan kasautumista ja luovat politiikan seuraajalle vaikean tilanteen – ei voi olla varma missä roolissa valtuutettu kulloinkin puhuu. Iltalehti kommentoi pääkirjoituksessaan, että kansanedustajien ja ministereiden toimiminen valtuutettuina sisältää selkeän intressiristiriidan, koska eduskunta päättää viime kädessä alueiden rahoituksesta.

Alkuvaiheessa myös kuntien ja hyvinvointialueiden intressit voivat olla vastakkaiset. Kun saman ihmisen tehtäviin kuuluu puolustaa kuntaa ja kehittää hyvinvointialuetta joutuu hän silloin omaksumaan sekä myyjän että ostaja roolit. Olennaista olisi tietää mikä rooli korostuu milloinkin.

Ennen vaaleja julkaistussa Evan arvo- ja asennetutkimuksessa kävi selvästi ilmi, etteivät kansalaiset hyväksy luottamustehtävien kahmimista. Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista pitää kansanedustajan sekä kunnan- ja aluevaltuutetun kolmoisroolin kasaantumista ongelmallisena.

4. Alueiden demokratia eli asukkaiden osallistuminen jäi vaalikeskustelussa huomiotta

Vaalikeskusteluissa keskityttiin palveluihin, jotka lähes kaikki puolueet lupasivat tarjota yhtä kattavasti ja lähellä kuin aiemminkin. Kysymys siitä, miten uudesta hallinnon tasosta luodaan mahdollisimman asukaslähtöinen, sivuutettiin lähes täysin.

Perustuslaissa todetaan (PeL 14 § 4. mom.), että julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslain henkeä on korostettu myös hyvinvointialuelaissa (29 §), joka toteaa aluevaltuuston tehtäväksi pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen menetelmistä.

Vaalien yhteydessä olisikin ollut syytä keskustella puolueiden näkemyksistä demokratian kehittämisestä. Uudet valtuustot päättävät nopealla aikataululla uuden kansanvallan tason päätöksentekorakenteesta. Keskustelu lain hengen mukaisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä olisi ollut tärkeää etenkin siksi, että kansainvälisten vertailujen perusteella suomalaisten luotto omiin vaikutusmahdollisuuksiin on erittäin alhainen. Toivottavasti aihe nousee esiin vaalien jälkilöylyissä.

5. Otetaanko demokratian kehittäminen tosissaan?

Maailmalta löytyy lukuisia kiinnostavia malleja kansalaisosallistumisen kytkemisestä osaksi edustuksellista päätöksentekoa. Kokemukset ovat osoittaneet, että uusien osallistumisen muotojen istuttaminen olemassa oleviin rakenteisiin on erittäin haastavaa. Siksi näitä kansainvälisiä esimerkkejä kannattaisi tutkia ja hyödyntää juuri nyt kun hyvinvointialueilla päätöksenteon rakenteet ovat vasta muotoutumassa. Tämä antaa valtuutetuille historiallisen uudistamisen mahdollisuuden. Toivottavasti kiireellä valmistellussa uudistuksessa demokratia- ja osallisuuskysymykset eivät jää prioriteettilistalla mahdollisesti kiireellisemmältä tuntuvien asioiden jalkoihin.

Mikäli kunnat rakennettaisiin tänään alusta, niihin ei todennäköisesti luotaisi nykyisenkaltaista päätöksentekorakennetta. Siksi hyvinvointialueilla ei kannattaisi tyytyä kopioimaan nykyistä kuntamallia lautakuntineen, vaan ajatella rohkeasti uudella tavalla. Kun kerrankin on mahdollisuus rakentaa uusi demokratian taso puhtaalta pöydältä, olisi syytä varmistaa, että luotava rakenne edistää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia – eli demokratiaa – parhaalla mahdollisella tavalla.

Alusta alkaen avoimiksi ja läpinäkyviksi luodut rakenteet mahdollistaisivat kansainvälisessäkin mittakaavassa kiinnostavien kokeilujen tekemisen ja kansalaisosallistumisen tiiviimmän kytkemisen päätöksentekoon. Toivottavasti tätä ainutkertaista tilaisuutta ei jätetä hyödyntämättä.

+1 Miten eteenpäin? Autamme löytämään ratkaisuja demokratian ja osallistumisen kehittämiseksi

Uudet valtuustot aloittavat toimintansa ja tekevät alkuun henkilövalintojen lisäksi päätöksiä, jotka liittyvät muun muassa hallintosääntöön ja luottamustoimirakenteisiin. Olemme Sitrassa valmistautuneet tukemaan kaikkia alueita osallistumisen rakenteiden luomisessa. Viime syksynä käynnistetyn Uudet vaikuttamisen tavat -projektimme yksi tavoitteista on hyvinvointialueiden demokratian tukeminen sekä uusien, alueille sopivien vaikuttamisen tapojen luominen. Lue lisää ja tule mukaan päivittämään suomalaista demokratiaa ja osallistumisen keinoja!