Ammatil­linen kasvu oppimisen keskiössä

Opetuksen näkökulmasta ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli perustuu pitkälti siihen, että korkeakoulu tuottaa perustutkintoja tehokkaasti määräajassa.  Tutkintokoulutus on ydinosaamistamme. Järkevältä toimintatavalta näyttäisi, että käytämme tätä ydinosaamista jatkuvan oppimisen tarpeisiin.

Oman ammattikorkeakouluni pohdinnoissa olemme päätyneet siihen, että jatkuvan oppimisen edistäminen nivotaan mahdollisimman tiiviisti tutkintokoulutukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkintokoulutuksen rakenteiden pitää olla sellaisia, että niistä voi erottaa osia jatkuvan oppimisen tarpeisiin tai sellaisia, että tutkintokoulutuksen osallistujat ovat yhdessä oppimassa täydennysopiskelijoiden kanssa.

Meiltä tämä edellyttää joustavuutta, uudenlaista ajattelua ja muutoksia toimintatavoissamme. Haasteena on aina myös raha. Tämä tapa on taloudellisesti järkevä, kun suuria lisäpanostuksia jatkuvan oppimisen tukemiseen ei ole näkyvissä. Jos toteuttaisimme jatkuvaa oppimista jollakin toisella tavalla, olisi se tutkintokoulutuksen resursseista pois.

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi, meillä on suuri joukko avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita, joista suurin osa tavoittelee tutkinto-opiskelupaikkaa.  Avoimen väylän tukeminen ja erilaisten toiselta kolmannelle asteelle johtavien väylien tuen näemme ensiarvoisen tärkeänä.  Tämä on alue, jota on kehitettävä.

Usein osaamistaan täydentävä, jo työelämässä oleva opiskelija hakee avoimen opintojen kautta tuntumaa ja uutta suuntaa. On tärkeää, että opiskelija pystyy rakentamaan opinnoistaan jonkun kokonaisuuden. Tulevaisuudessa on tarvetta erilaisille sertifikaateille tai diplomeille, jotka eivät ole tutkintoja, vaan kertovat osaamisen täydennyksestä.

Yritysyhteistyö rikastuttaa kaikkien osaamista

Työelämän osaamistarpeet muuttuvat kovaa tahtia ja ovat osittain ennakoimattomia.  Tutkintokoulutuksen pitkät suunnittelusyklit ja moneksi vuodeksi lukkoon lyödyt opetussuunnitelmat eivät tällaisessa kontekstissa palvele osaamisen kasvattamista. Tutkintokoulutuksen tulisi tarjota rakenne, jonkinlainen laskeutumisalusta, jolla pedagogisesti pätevät opettajat kehittävät yhdessä opiskelijoiden ja työelämän kanssa osaamista työelämän tarpeita vastaaviksi.

Tämä tapahtuu parhaiten niin, että yritykset ja muut työelämän toimijat tekevät työtä yhdessä opettajakunnan ja opiskelijoiden kanssa esimerkiksi yritysprojektien tai toimeksiantojen parissa.  Tällainen toimintamalli on ammattikorkeakoulujen vahvuus ja käytössä useissa ammattikorkeakouluissa monilla eri aloilla.

Parhaimmillaan ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on kaikkien siihen osallistuvien osaamista rikastuttavaa toimintaa.  Iso osa yrityksistä tekee ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyöstä turvatakseen oman alansa osaavan työvoiman saatavuuden.  Opiskelija saa työelämäkontakteja ja usein myös työllistyy erilaisten yritysten ja korkeakoulun yhteishankkeiden kautta.  Opettajat pysyvät ajan tasalla työelämän muutoksista ja pystyvät uudistamaan myös omaa osaamistaan. Työelämän edustajat taas saavat pedagogiikan ammattilaiset ohjaamaan kehitysprojekteja, jotka opiskelijat toteuttavat.

Vaikka työelämän vaatiman osaamisen varmistaminen on tärkeää, korkeakouluyhteisön tehtävänä on tarjota myös sellaisia taitoja, jotka eivät aina liity varsinaisen ammattiosaamiseen.  Nämä ihmisten väliseen kanssakäymiseen, kuten vaikkapa esiintymis- ja neuvottelutaitoihin liittyvät kompetenssit ovat osa opiskelijan ammatillisen kasvun prosessia.  Myynti-, palvelu- ja yrittäjyystaidot ovat ammattikorkeakoulussamme integroitu kaikkeen opetukseen. Niin täydennysopiskelijan kuin tutkinto-opiskelijan ammatillisen kasvun on oltava oppimisen keskiössä.

Sitran Millä rahalla? -selvitys tarjoaa ensimäistä kertaa kokonaiskuvan koulutuksen ja oppimisen rahavirroista Suomessa. Se kertoo, mistä varat tulevat ja mihin ne käytetään tarjoten samalla eväitä sekä rahoitusjärjestelmän että oppimisen kannusteiden kehittämiseen.

Julkaisemme syksyn 2018 mittaan blogeja, jotka antavat puheenvuoron erilaisille rahoitusta myöntäville ja saaville tahoille. Blogit pyrkivät vastaamaan seuraavaan kysymykseen: Miten nykyinen järjestelmämme kannustaa elinikäiseen oppimiseen?