Applen HealthKit – terveystiedon tsunami?

Applen HealthKit kokoaa pirstaleisen terveys- ja hyvinvointitiedon helposti yhteen paikkaan. Onko tämä se odotettu kipinä uuden yksilölähtöisen terveydenhoidon aikakaudelle?

Apple lanseerasi kesäkuun alussa HealthKit-palvelun, joka kokoaa iPhone-käyttäjien kuntoilu- ja hyvinvointisovelluksista kertyvän tiedon yhteen paikkaan.

Askel on toimialalle erityisen merkittävä siksi, että suurin osa terveys- ja hyvinvointitietoa keräävistä sovelluksista sekä laitteista kuuluu Applen ekosysteemiin. HealthKit on myös nokkelasti nivottu osaksi iPhonen käyttöjärjestelmäpäivitystä, joten se löytää reittinsä miljoonien kuluttajien luokse kohtalaisen huomaamattomasti.

HealthKit luo lisäarvoa laajalle sidosryhmäverkostolle. Yksilön kannalta näkyvin hyöty on pirstaleisen terveystiedon kokoaminen yhteen paikkaan ja helpolla tavalla. Aiemmin yksilön keräämät tiedot ovat hajautuneet eri sovellusten alle: painoa, unen määrää, ruokailuvalintoja ja esimerkiksi liikkumisaktiivisuutta ei ole voinut seurata yhdellä vilkaisulla.

Terveys- ja hyvinvointidata on HealthKitin raaka-ainetta, jonka jalostamiseksi se odottaa ohjelmistokehittäjiltä kasoittain uusia sovelluksia.  Kun kaikki ”saman katon alta” löytyvä data on sovelluskehittäjien hyödynnettävissä – mikä toki edellyttää yksilön suostumusta – avaa se uudenlaisia mahdollisuuksia terveysalueen startupeillekin. Datan tuottamisesta siirrytään kohti datan jalostamista ja sen muuntamista tiedoksi. Algoritmit voivat yhdistää eri virroista kertyvää hyvinvointitietoa ja tuottaa räätälöityä sekä entistä laadukkaampaa palautetta käyttäjille, jopa geenitietoon pohjautuen.

Mielenkiintoista on myös se, että Apple aikoo tehdä yhteistyötä perinteisempien terveyspalveluita tarjoavien organisaatioiden kanssa. Kerääntynyt data olisi tällöin myös terveydenhuollon ammattilaisten hyödynnettävissä, yksilön niin halutessa. Toisaalta myös omat potilastiedot olisivat yksilön saatavilla, yhtenä osana terveyteen liittyvää HealthKit-tietohubia.

Helppous voi kannustaa entistä useampia keräämään hyvinvointitietoa itsestään. Jo iPhonen omat sisäänrakennetut sensorit mahdollistavat eri aktiviteettien, kuten askelmäärän seuraamista. Vaikka on hienoa, että erilaista tietoa syntyy ja sitä voidaan yhdistellä ennennäkemättömällä tavalla, on ajateltava pari askelta eteenpäin. Mitä voin tehdä tiedoillani, jos parin vuoden päästä haluan vaihtaa iPhone-puhelimeni ja tablettini esimerkiksi Android-käyttöjärjestelmällä toimiviin? Kuinka riippuvaista keräämäni terveystieto on Applen ekosysteemistä, sovelluksista ja laitteista? Entä minne saakka antamani tiedon käyttösuostumukset ulottuvat ja kuinka tietoni on salattu?

Vaikka HealthKit luo innostavia mahdollisuuksia terveystiedon hyödyntämiselle, ja tämä innostus tulee ehdottomasti kanavoida uusien palveluiden sekä innovaatioiden luomiseen, on oltava tarkkana tiedon omistajuudesta, yksityisyydestä ja sen hyödynnettävyydestä. Apple ei ole (ainakaan tietääkseni) ilmoittanut tarkemmin, mihin kaikki tiedot tallennetaan ja kuka on tietojen todellinen omistaja. Siksi esimerkiksi tietojen ”varmuuskopiointi” omalle, kaupallisista toimijoista irralliselle terveystilille ei olisi välttämättä huono ajatus.

Epäselvyyksistä huolimatta Applen aloite vahvistaa suuntaa, johon olemme vääjäämättä menossa. Terveys- ja hyvinvointitiedon määrä tulee lisääntymään lähivuosina merkittävästi. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin kykenemme hyödyntämään datamassassa piilevän potentiaalin. Onko tämä se odotettu kipinä uuden yksilölähtöisen ja henkilökohtaisemman terveydenhoidon aikakaudelle?