Aurinkoenergian esteet on raivattava

Aurinkosähkön pientuotanto kukoistaisi Suomessakin, ellei siitä olisi tehty niin hankalaa

Suomessa aurinko paistaa suunnilleen yhtä paljon kuin Tanskassa ja Pohjois-Saksassa. Kesällä meillä on jopa enemmän aurinkotunteja kuin Madridissa. Vaikka matkailumainoksissa esittelemme Suomea keskiyön auringon maana, meillä ei ole koskaan suhtauduttu aurinkoon vakavasti otettavana energianlähteenä. Viimeistään nyt kannattaa ajatella toisin.

Sitran kokeiluhankkeiden ansiosta tiedämme, että aurinkoon perustuva pientuotanto voi tulevaisuudessa olla Suomessa tärkeä kotitalouksien energianlähde, jonka kansantaloudellinenkin merkitys kasvaa. Vielä harvalukuiset aurinkoenergian hyödyntäjät kertovat saavansa sitä käyttöönsä jo helmikuusta lähtien, ja asunnoissa esimerkiksi käyttövesi voidaan lämmittää auringon avulla peräti puolen vuoden ajan.

Tampereen asuntomessuille rakennettu nollaenergiatalo Lantti tuottaa aurinkosähköä aamukuuden ja iltakymmenen välillä parhaimmillaan kahdeksan kilowattia tunnissa eli enemmän kuin pystyy kuluttamaan. Kesällä Lantti tuotti 1 470 kilowattituntia yhdessä kuukaudessa. Kolmihenkisen perheen kerrostalokodin keskimääräinen sähkönkulutus on noin 2 500 kilowattituntia vuodessa. Yhden asukkaan talous kuluttaa vuodessa 1 250 kilowattituntia, joten kerrostalossa asuva sinkku voisi periaatteessa ostaa Lantista vuoden sähköt.

Maailmalla aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuudet on jo huomattu. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet, fossiilisten polttoaineiden hupeneminen ja tekniikan kehittyminen ovat yhdessä vaikuttaneet siihen, että kymmenen viime vuoden aikana aurinkoenergian tuotanto on kasvanut globaalisti huikeat 42 prosenttia – ja kasvun ennustetaan vain kiihtyvän.

Vielä merkittävämpää on, että samaan aikaan aurinkoenergian keräysjärjestelmien hinnat ovat laskeneet 75 prosenttia. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan hintojen halpeneminen ja aurinkoteknologian yleistyminen kertovat siitä, että nopea muutos energiataloudessa on mahdollista.

Energiatehokkuuteen, hajautettuun uusiutuvaan energiaan, älykkäisiin sähköverkkoihin ja energian varastointiin liittyy Suomessakin merkittäviä bisnesmahdollisuuksia. Uusiutuvan energian lisääminen EU:n tavoitteiden mukaisesti synnyttäisi uusia työpaikkoja ja avaisi markkinoita asennustarvikkeille ja laitevalmistajille.

Aurinkoenergian kotimaisuusaste töineen ja tarvikkeineen voi nousta yli 50 prosenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreiden arvioiden mukaan puhtaan teknologian alalle syntyy yhteensä noin 40.000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Uusiutuvilla energianlähteillä voitaisiin jo lähivuosina myös vähentää merkittävästi tuontienergian tarvetta. Esimerkiksi viime vuonna Suomeen ostettiin ulkomailta lähinnä fossiilisia energiatuotteita 13,2 miljardilla eurolla.

Siirtymä uusiutuviin polttoaineisiin ja keskitetystä hajautettuun energiantuotantoon ei kuitenkaan ole helppo. Energiayhtiöt ovat maailman vahvimpia yrityksiä, joiden liiketoiminta on ollut varmaa, tasaista, kannattavaa ja suojeltua. Yritysten toiminta on vaatinut jättimäisiä, keskitettyjä investointeja ja varmuutta tulevaisuuden suunnasta.

Suomessa energialaitokset ovat olleet kuntien rahasampoja, ja siksi niiden on ollut helppo ummistaa silmänsä energiakentän muutoksilta. Olemme olleet jähmeitä luomaan kysyntää hajautetulle tuotannolle.

Pientuotannon merkitystä energiapaletissa ei kuitenkaan enää kannata vähätellä. Yksityisten ihmisten, maatilojen ja palvelujen rooli voi olla energiakentän murroksessa iso. Esimerkiksi Saksassa yksityiset ihmiset ovat useana vuonna investoineet uuteen sähköntuotantokapasiteettiin enemmän kuin sähköyhtiöt yhteensä.

Jos aurinkosähkön markkinaympäristö saadaan Suomessa kuntoon, vastedes aurinkopaneelit voisivat meilläkin koristaa talojen kattoja sekä lisätä omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kiinnostusta aurinkosähkön tuotantoon on jo valtavasti.

Sitran teettämässä Taloustutkimuksen kyselyssä joka neljäs asunnonomistaja piti energiaan liittyvää uudistusta ajankohtaisena kahden vuoden kuluessa. Aurinkopaneelit ja -lämpökeräimet olivat maalämmön jälkeen toiseksi suosituimpia energiantuotantoratkaisuja. Syyskuussa järjestetyn aurinkosähköseminaarin ennakkosuosio ylitti odotukset: sille varattua paikkaa oli vaihdettava kahdesti, jotta kaikki halukkaat mahtuivat mukaan.

Aurinkoenergian hyödyntämisessä tekniikka ei enää ole tuotannon este. Muita esteitä sen sijaan riittää.

Toistaiseksi Suomessa ei ole yhdenmukaista, toimivaa ja selvää mallia siitä, miten pientuottajat liitetään sähköverkkoon ja kuinka ylituotanto hyvitetään.

Korvaus verkkoon syötetystä sähköstä on niin olematon, ettei se tunnu reilulta eikä motivoivalta. Sähköntuotannon lupien hakeminen on monimutkaista ja hidasta, eikä kaikkien sähköyhtiöiden verkkoon voi liittyä suositusten mukaisesti. Myös tukikäytännöistä on Suomessa vaikea ottaa selvää. Pientuottajaksi ryhtymisen hankaluus pidättää monia tekemästä hankintapäätöksiä.

Nämä haasteet on Suomessa ratkaistava pikimmiten. Sähkön pientuotannon rakentamisesta ja liittämisestä sähköverkkoon on annettava selvät ohjeet, ja verkkoon pitää voida liittyä yksinkertaisella ilmoituksella. Lisäksi on otettava käyttöön nettolaskutusmalli, jossa ylijäämäenergia siirtokustannuksineen ja veroineen hyvitetään oikeudenmukaisesti.

Energiavallankumous on tosiasia – ja jos haluamme selättää tulevaisuuden haasteet, meidän on lähdettävä siihen mukaan. Nyt ei kannata jarrutella.