Bastusta ideaa: Vuoden 2040 Turun hiilivapaa liikenne syntyy yritysten yhteistyöstä

Vuonna 2040 liikkuminen kaupungeissa on tyystin erilaista kuin nyt. Tuohon vuoteen mennessä Turku tähtää hiilineutraaliksi. Liikennejärjestelmä on uudistettava ja se voi olla esimerkki edelläkävijyydestä tilanteessa, jossa maailman kaupungit kamppailevat pahenevien ruuhkien, ilmastonmuutoksen ja kärjistyvien ympäristöongelmien kanssa. Suunnan on muututtava, ja ne, jotka luovat kestävän liikkumisen teknologiat ja palvelut, voivat olla voittajia. Uudenlaiseen yritysten ekosysteemiin mukaan lähteville on tarjolla maailmanluokan mahdollisuuksia.

Fiksu hiilivapaa liikenne on nyt läpimurtonsa kynnyksellä, ja Turku on hypännyt ennakkoluulottomasti muutoksen pyörteisiin. Tähytään hetki tulevaisuuteen: Millaista on fiksu ja hiilivapaa liikenne vuonna 2040?

Jo vuonna 2025 Norja kielsi polttomoottoriautot. Vuonna 2040 ne ovat kadonneet myös Turusta. Autot liikkuvat sähköllä ja muilla puhtailla käyttövoimilla. Latauspisteitä löytyy asuinrakennuksista, kadunvarsilta, huoltoasemilta ja joka parkkipaikalta. Yritykset ovat ymmärtäneet, että latauspiste on valtti, kun kilpaillaan kuluttajan kallisarvoisesta ajasta.

Autoilijat ovat oivaltaneet, että sähköauto on ylivoimaisesti edullisin vaihtoehto, kun huomioidaan halpa tankkaaminen, alhaiset verot ja vähäinen korjaustarve. Kaupunki on varautunut sähköautojen rynnistykseen. Rakentamisessa edellytetään sähköautojen latauspisteitä, kuten Skanssin alueella tehtiin jo 2010-luvun puolessavälissä. Latauspisteverkoston kehittäminen on suunnitelmallista ja lupaprosessit sujuvia.

Joukkoliikenne on täysin sähköistä. Kehitys alkoi, kun bussilinja 1 Turun Kauppatorilta satamaan ja lentokentälle sai ensimmäiset sähköbussinsa syksyllä 2016. Myöhemmin kaikista busseista tuli sähkökäyttöisiä. Samoihin aikoihin suunniteltiin vauhdilla funikulaaria Kakolanmäelle ja raitioteitä sekä sähköistettiin jokilautta Föriä. Sähköavusteisia pyöriä löytyy keskustasta ja bussipysäkeiltä. Käsitys joukkoliikenteestä myös laajenee: robottiautojen ja -lauttojen nopea kehitys tuo käsille uuden joukkoliikenteen muodon.

Sähkön avulla liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä on voitu laskea, samoin hiukkas- ja melupäästöjä. Vauhtisokeuden vaara ”ekoautojen” suosion nousussa oli ilmeinen 2020-lukua lähestyttäessä. Piti pitää mielessä, etteivät ne ratkaise ruuhkia, energiantuotannon ympäristöhaittoja tai luonnonvarojen kulutusta. Siksi kestävä liikkuminen on vuonna 2040 ennen kaikkea kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja ajoneuvojen yhteiskäyttöä.

2010-luvulla nähtiin, että suurin liikkumisen muutos tapahtuu digitalisaation myötä. Mobiiliteknologia toi kimppakyydit, kutsukyydit ja autojen yhteiskäyttöpalvelut kuluttajan puhelimeen. Yksityisautoja tarvittiin vähemmän ja kaupunkitilaa vapautui muuhun käyttöön. Liikenne palveluna -operaattorit (engl. Mobility as a Service, MaaS) paketoivat eri liikkumismuotoja sujuviksi matkaketjuiksi yhteen sovellukseen. MaaS-palvelujen kysyntä kasvoi, koska uudet sukupolvet halusivat eroon auton omistamisen vaivasta ja kustannuksista.

Tämä vuoden 2040 näkymä on jo kulman takana: Fiksu hiilivapaa liikkuminen on nyt, vuonna 2016, läpimurtonsa kynnyksellä, ja kaupungit ovat muutoksessa mukana. Älykäs sähköinen liikenne -hankkeessa Turku koordinoi monia sähköisen liikenteen aloitteitaan, käy vuoropuhelua yritysten kanssa sekä viestii aiheesta kaupunkilaisille. Huhtikuun Bastu-yritystyöpajassa ideoitiin hiilivapaan liikkumisen yritysekosysteemin luomista Turkuun. Syksyllä 2016 kaupungissa käynnistetään Suomen ensimmäinen Civitas-hanke yhdessä eurooppalaisten edelläkävijäkaupunkien, Tukholman, Münchenin, Madridin ja Rusen kanssa.

Nyt on tilaisuus luoda uudenlaista yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä, jolla Turkuun syntyy maailmanluokan älykäs ja päästötön liikkumisjärjestelmä. Varmaa on, että vuonna 2040 liikkuminen on hyvin toisenlaista kuin nyt. Myllerryksessä voittajia ovat ne, joilla on ideat, toimintatavat ja yhteistyöverkostot valmiina.