Biopankit – ”hypetyksen” takana aitoja mahdollisuuksia

Suomen johtavia biopankkiasiantuntijoita haastatellut kauppatieteiden maisteri Heta Hytönen on selvittänyt opinnäytetyössään biopankkien liiketoimintamahdollisuuksia. Potentiaalia on, mutta suomalaisten biopankkien pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää tiiviimpää yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa ja aiempaa avoimempaa kansalaisviestintää.    

Biopankit ovat vuoden aikana tupsahdelleet vähän väliä otsikoissa sekä ammattikirjallisuudessa että päivälehdissä. Monille biopankit ovat kuitenkin lähes tuntemattomia organisaatioita, tai niiden nähdään olevan vain ihmisperäisten näytteiden kirjasto tai kokoelma. Toiminnan tarkoituksena ei ole kuitenkaan jättää näytteitä hyllyille pölyttymään, vaan niistä saatuja tietoja jalostetaan ja pyritään yhdistämään olemassa oleviin tietovarantoihin – ja tulevaisuudessa toivottavasti potilaan omiin elämäntapatietoihinkin.

Biopankkien liiketoimintamallien muodostaminen on noussut toiminnan yleisen kehittymisen myötä yhä tärkeämmäksi teemaksi. Samalla potilaat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, missä heidän näytteensä liikkuvat ja kuka niistä hyötyy. Haasteena nykyisille ja tuleville biopankeille onkin löytää oikeat toimintamallit eettiseen ja sidosryhmiä hyödyntävään liiketoimintaan.

Tällä hetkellä suurin osa biopankeista ei aktiivisesti – ainakaan isolla mittakaavalla – tee suunnitelmallista liiketoimintaa. Mahdollisuuksia tälle täyttämättömälle lokerolle on kuitenkin useampia.

Tulevaisuuden trendi: kumppanuuksiin perustuva liiketoiminta 

Yksinkertaisimmillaan biopankkien liiketoiminta tapahtuu yksittäisten näytteiden myynnistä kumppanille, joka mitä todennäköisimmin on varakkaampi lääketehdas. Tällainen transaktiopohjainen, hajanainen liiketoimintamalli koetaan kuitenkin jo nyt, ennen toiminnan varsinaista alkua, hieman lyhytnäköisenä toimintamallina ja sen luoma arvo vähäpätöisenä. Näytteistä saadun tiedon tärkeys ja kauaskantoisemmat liiketoimintamallit ovat sen sijaan saaneet vahvempaa sijaa keskustelussa: jatkuva arvon luominen erityisesti kumppanuuspohjaisten liiketoimintamallien muodossa tuntuu olevan tulevaisuuden trendi. Tästä esimerkkinä Auria Biopankki ja lääketehdas Bayer, jotka aloittivat huhtikuussa vastaavanlaisen sopimustutkimuksen tehokkaampien syöpähoitojen kehittämiseen.

Muita mahdollisuuksia yhteistyölle on muun muassa rekisteritutkimus, jossa lääketehtaalle annetaan mahdollisuus tutkia laajoja anonyymeja aineistoja, ilman sen aktiivisempaa osallistumista biopankeilta. Monet biopankkien asiantuntijat kokevatkin, että toiminnan tulisi keskittyä ydinosaamiseen, ja näytteiden ja tiedon analysoinnin voisi ulkoistaa genomiikka-alan yrityksille. Tulevaisuuden toiminnassa myös diagnostiikkaan keskittyneiden pk- ja start-up yritysten ja biopankkien väliset kumppanuudet nähdään potentiaalisina vaihtoehtoina. Kumppanuuspohjaisen liiketoiminnan ylivoimaisuudesta huolimatta transaktiopohjaista liiketoimintaa ei tarvitse poissulkea: pidempiaikaisten tutkimusten ohella voi projektiluontaisesti myydä yksittäisiä näytteitä tai niistä saatua tietoa kumppanille.

Tietojärjestelmät ja kansalaisviestintä kuntoon

Jotta biopankkien liiketoimintaa saataisiin kehitettyä, pitäisi ensimmäisenä keskittyä rakentamaan yhteistä ICT-infrastruktuuria ja tuottamaan läpinäkyvämpää markkinointiviestintää.

Biopankkien toiminta perustuu potilaiden luottamukseen. Siihen, että ihmiset haluavat luovuttaa omia näytteitään ja tarjota niitä yhteiseen hyvään. Siksi on olennaisen tärkeää, että kansalaisille voidaan tiedottaa avoimesti biopankkitoiminnasta. Toinen jo pidempään ongelmaksi havaittu asia on yhteinen tietojärjestelmäpohja. Ilman yhteistä ICT-infrastruktuuria biopankit toimivat pirstaleisina elementteinä hyödyntämättä toistensa tietoja ja osaamista parhaimmalla tavalla. Tämä on tärkeää myös liiketoiminnan kannalta, sillä ulkomaalaiset yhteistyökumppanit eivät ole kiinnostuneita hajanaisesta kokonaisuudesta, vaan heitä kiinnostaa kansallisesti yhtenäinen kumppani, jonka hallussa on laaja ja yhtenäinen näytekokoelma.

Asiantuntijat arvioivat biopankkien liiketoimintaa erittäin potentiaalisena alueena, mutta josta on myös paljon niin sanottua ”hypetystä”. Ison konkreettisen askeleen oikeaan suuntaan ovat ottaneet kuitenkin Auria Biopankki ja Tampereen biopankki, jotka kartoittavat parhaillaan mahdollisuuksia yhdistää liiketoimintaansa ja ICT-infrastruktuuria. Vastaavanlaista aloitetta kaivattaisiin muidenkin biopankkien osalta heti toiminnan alkuvaiheesta lähtien. Näillä toiminnoilla päästään lähemmäksi korkeiden odotusten täyttämistä.

Lähde: Hytönen, Heta (2015) Business models for Finnish biobanks. Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.