Datan jakaminen kuuluu osaksi suuryritysten yhteiskuntavastuuta

Datan sanotaan olevan maailman arvokkain resurssi. Siksi keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta täytyy laajentaa koskemaan myös datan hyödyntämistä ja jakamista. Aihe on ajankohtainen, koska peräti 49 prosenttia yrityksistä jakaa jo dataa muiden yritysten kanssa. Siinä, miten ja kenelle dataa jaetaan, on vielä paljon kehitettävää. Huomionarvoista esimerkiksi on, että suuryritykset jakavat vähemmän dataa kuin pk-yritykset.

Pk-yritysten data kulkee suuryritysten suuntaan yleensä toimitusketjujen datavirtoina, mutta miksi data ei liiku toiseen suuntaan? Esimerkiksi kauhakuormaajan kauhan valmistamiseen tarvittavat metallilevyt toimittava yritys pystyisi toimittamaan entistä parempia metalliseoksia, jos se saisi dataa takaisin kauhan käyttötunneista, käyttölämpötiloista ja vaikkapa kauhan rasitustietoa. Datan jakaminen Datan jakaminen myös toiseen suuntaan hyödyttäisi siis molempia osapuolia. On oikea hetki keskustella datan jakamisen yhteiskunnallisesta vaikutuksesta laajemminkin.

“

Pienet edellä, suuret perässä – jakamaan dataa reiluin pelisäännöin!

Yritysmaailman kehitystä ajaa trendi, jossa kaikesta liiketoiminnasta tulee palveluliiketoimintaa. Yritysten ainoa keino menestyä markkinoilla on tarjota palveluita, jotka on räätälöity vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Tähän tarvitaan dataa eli tietoa asiakkaiden käyttäytymisestä ja tarpeista. Kun lupaus datan arvosta on suuri, pitävät yritykset kiinni kynsin hampain itse keräämästään datasta. Paradoksaalisesti juuri tämä estää datan hyötykäytön ja lupauksen toteutumisen.

Kuinka pienet tai vasta markkinoille pyrkivät yritykset voivat kilpailla isojen dataa hyödyntävien yritysten kanssa? Keskeistä on lisätä ja monipuolistaa kaikille saatavilla olevan datan määrää.

Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) tietosuoja-asetus (GDPR) on luonut turvallisen raamin datan hyödyntämiselle ja uudelleenkäytölle. Tällä hetkellä kuluttajilla on jo oikeus antaa itsestään yhdessä palvelussa kerätty data kuten ostostiedot toisen palvelun käyttöön. Käytännössä tämä ei vielä toimi, koska rajapinnat ja yhteiset toimintatavat puuttuvat. Jotta datan uudelleenkäyttö on mahdollista, ratkaisevaa on suuryritysten halu avata oma datansa pienempien pelureiden käyttöön. Toistaiseksi yksikään pk-yritys ei voi hyödyntää esimerkiksi päivittäisten ruokaostosten rivikohtaista tietoa tai pankkitietoja tai sähkön ja energiankäytön tietoja.

“

Halua, tietoa ja keinoja uudistamiseen on. Kuka ehtii ensin?

OP:n suuryritystutkimus 2020 paljastaa, että suuryritysten enemmistö haluaa toimia aloitteentekijänä toimialansa uudistumisessa. Peräti 69 prosenttia vastaajayrityksistä haluaa edistää kehitystä esimerkiksi hakeutumalla yhteistyöhön startup-yritysten kanssa.

Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan konkreettisia keinoja ja rohkeutta lähteä testaamaan, millaisia uusia palveluita voisi syntyä, jos yritykset alkaisivat avata dataansa muiden yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden käyttöön ja samalla hyödyntää muiden keräämää dataa. Haastammekin Keskon, S-ryhmän, Stockmannin, Elisan, Telian ja muut isot suomalaiset yritykset talkoisiin toimimaan eurooppalaisen datatalouden edelläkävijöinä.

Kuinka ottaa ensimmäiset askeleet kohti uutta toimintamallia?

Yritysten tulee ensin tunnistaa sisäiset ja ulkoiset datavirrat: dataa syntyy ensisijaisesti tuotteiden ja palveluiden tuotannossa ja näin syntynyttä dataa yritys voi käyttää joko itse tai jakaa muille.

Sitran rahoittama Etlan tutkimus avaa jaetun datan arvoa teollisuuden ja palveluiden arvoketjuissa. Tutkimuksen mukaan yrityksen tietovarannot tulisi jakaa neljään luokkaan:

1. yrityksen sisäinen data
2. lähiverkostolle jaettavissa oleva data
3. kaikille jaettavissa oleva data
4. avoin data.

Kun yritys luokittelee mallin mukaan omat datavarantonsa ja luo datastrategian, se kykenee sekä jakamaan dataa muille että ottamaan sitä vastaan toisilta yrityksiltä.

Moni yritys aloitti tämän työn osana GDPR-projektia. Nyt olisi hyvä jatkaa ja ratkaista esimerkiksi, miten integroida kolmansien osapuolten tietoa osaksi omaa dataa ja miten yritys voisi jakaa dataa luodakseen lisäarvoa omille asiakkailleen.

“

Datan jakaminen ja hyödyntäminen reilulla tavalla on osa vastuullista liiketoimintaa.

Valmiita työkaluja käytännön toteutukseen on jo. Olemme esimerkiksi laatineet yhteistyökumppaneidemme kanssa sääntökirjan, joka tarjoaa raamit uusille dataverkostoille datan nykyistä helpompaan, läpinäkyvämpään ja turvallisempaan jakamiseen.

Tarttumalla ripeästi toimeen suuryritykset eivät jää nuolemaan näppejään. Dataa avaamalla yritykset voivat tarjota pienemmille yrityksille mahdollisuuden päästä markkinoille ja parantaa omaa palvelutarjontaansa yhdessä uusien kumppaneiden kanssa. Hyvä esimerkki on Nordea Accounting Plus. Avaamalla rajapinnan Ukko.fi-palvelulle Nordea on pystynyt tarjoamaan aiempaa paremmin pienyritysasiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita ilman, että se itse vastaa niiden kehittämisestä.

Yrityksissä vastuullisuuden merkitys on jo muuttunut hyväntekeväisyydestä ja maineriskin hallinnasta strategiseksi mahdollisuudeksi. Kannustamme suuria yrityksiä laatimaan datastrategian, jonka osana on tunnistettu muiden palvelukehitykseen hyödynnettävissä oleva data. Uskomme, että näin yritykset säilyttävät kilpailukykynsä myös pitkällä aikavälillä markkinoiden muuttuessa nopeasti. Samalla data hyödyttää myös muita yrityksiä ja yhteiskunnan kehitystä laajemminkin.

Sitran IHAN-projekti ja FIBS järjestävät yhteistyössä Data osaksi yritysvastuuta -työpajasarjan keväällä 2020. Työpajasarjassa tunnistetaan ja jaetaan parhaita käytäntöjä kestävälle datan käytölle yritysvastuun näkökulmasta. Teemaa kartoitetaan myös kaikille avoimen kyselyn avulla.

#IHAN #yritysvastuu #yhteiskuntavastuu