Datan viisas hyödyntäminen on edellytys kestävän kehityksen mukaiseen teolliseen tuotantoon 

Sitran ja VTT:n toteuttamassa selvityksessä pureuduttiin siihen, millaisia haasteita datan hyödyntämisessä ja jakamisessa kohdataan, kun koko tuotantoketjua optimoidaan kestävän kehityksen mukaiseksi. Tuotantoketjulla tarkoitetaan monien tuottajien kesken vaiheisiin jaettua prosessia ennen kuin tuote on valmis tarjottavaksi markkinoille. Merkittävimmiksi tulevaisuuden ratkaisuiksi nousivat kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kulttuurien luominen organisaatioon ja yritystoimintaan, yhteismitallisen ja luotettavan datan yhdistäminen päätöksentekoprosesseihin sekä datan jakaminen datan jakaminen yhteisillä säännöillä ja prosesseilla. 

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen mukaista teollista toimintaa voidaan nähdä monitoroinnin, jäljitettävyyden ja tuotannon ohjaamisen näkökulmista.  Monitoroinnissa mitataan teollista toimintaa, esimerkiksi siitä syntyviä päästöjä ilmaan, maahan ja veteen. Data tarkoittaa tässä tapauksessa mittaustuloksia. Jäljitettävyydessä puolestaan pyritään keräämään dataa tuotteen koko tuotantoketjun ajalta, jolloin tuotantoketjun tilaa voidaan jäljittää aina raaka-aineiden alkulähteille asti. Kestävän kehityksen näkökulmasta tehokkainta olisi kuitenkin se, että tuotantoa kyetään ohjaamaan datan avulla kestävän kehityksen mukaiseksi.  

Selvityksessämme keskityimme metsäpohjaisen tuotantoketjun toimijoiden haasteisiin ja kehittämistarpeisiin kestävään kehitykseen liittyvän datan jakamisessa ja hyödyntämisessä.

Löydökset voidaan jaotella seuraavasti: 

1.Haaste: Kestävän kehityksen mittareiden määrittäminen ja oleellinen data.  
Ratkaisu: Keskeistä on yhteneväisen, keskenään vertailukelpoisen mittariston määrittäminen. Sen avulla tunnistetaan toiminnan vaikutukset organisaation vastuullisuuteen, liiketoiminnan muodostamiseen ja ympäröivään yhteiskuntaan. 

2. Haaste: Datan luotettavuuden todentaminen ja reaaliaikainen keruu.  
Ratkaisu: Tunnistetaan, mitä dataa kerätään jo nyt, ymmärretään mitä täydentävää dataa tarvitaan ja miten varmistetaan kerättävän datan laatu sekä nykyistä reaaliaikaisempi keruu. 

3. Haaste: Datan kerääminen, hallinta ja hyödyntäminen ekosysteemissä niin, että se edistää vastuullista liiketoimintaa.  
Ratkaisu: Tähän tarvitaan yhteisesti sovittavat pelisäännöt, datan jakamisen alustat ja toimintamallit.  

4. Haaste: Toimintaprosessien ja päätöksenteon ohjaaminen datan avulla organisaation kaikilla tasoilla.  
Ratkaisu: Kestävän kehityksen data ei tule olla vain raportointia varten, vaan se tulee johtaa strategiatasolta koko toimintakulttuuriin. 

Neljä esitettyä haastetta ovat kytköksissä toisiinsa ja yhdessä ne muodostavat tietoon perustuvan kokonaisuuden. Jotta koko tuotantoketjun kestävyys saadaan optimoitua, tarvitaan ekosysteemin ja jopa ekosysteemien yli menevää yhteistyötä. Koko verkoston on pelattava yhteen datan jakamisessa ja hyödyntämisessä, jotta arvoa voidaan muodostaa ja jakaa.  
 
Data ja sen hyödyntäminen kestävän kehityksen mukaisesti rakentaa yrityksille vaikeasti kopioitavaa kilpailukykyä. Se edistää syvään asiakasymmärrykseen pohjautuvia innovaatioita. Yritykset pystyvät datasta jalostetun tiedon avulla ymmärtämään aiempaa paremmin tuotantoketjujaan, mikä parantaa läpinäkyvyyttä tuotteiden elinkaaripäästöjen ja muiden vastuullisuustekijöiden, kuten luonnon monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien osalta. Läpinäkyvyys vahvistaa luottamusta vastuullisiin ratkaisuihin. Tämä mahdollistaa sitoutuneemmat asiakkaat, toimitusketjut ja työntekijät sekä houkuttelee sijoittajien pääomavirtoja. Tarvittavat teknologiat ja valmiudet ovat olemassa, kyse on siitä, opimmeko käyttämään niitä yhdessä viisaasti.