Edelläkävijäkaupungit tekevät ilmastouhasta kilpailuvaltin

Ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kasvavaan niukkuuteen haetaan ratkaisuja kaikkialla maailmassa. Syytä onkin, sillä ekologinen kestävyys on elämän ja yhteiskunnan toiminnan perusedellytys. Kestävyyskriisissä piilee kuitenkin myös mahdollisuus uudelle kestävälle, maapallon kantokyvyn rajoissa tapahtuvalle kasvulle.

Puhtaan teknologian markkinat kasvavat maailmalla nopeasti, ja ne jotka pystyvät ensimmäisenä kehittämään luonnonvaroja säästäviä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja, pääsevät tehokkaimmin hyödyntämään niiden mahdollisuudet. Suomalaisilla yrityksillä on kaikki edellytykset olla tämän kehityksen voittajia: niillä on vahvaa osaamista ja edistyksellistä teknologiaa. Valitettavasti näiden ratkaisujen käyttöönotto on Suomessa ollut hidasta, ja moni yritys joutuu hakemaan jo ensimmäiset asiakkaansa ulkomailta. Tämä antaa ulkomaisille kilpailijoille kohtuuttoman kilpailuedun, ja vaarantaa koko tämän valtavan mahdollisuuden hyödyntämisen.

Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku haluavat osaltaan auttaa ratkaisemaan pulmaa, ja tarttuvat mahdollisuuteen tositarkoituksella. Nämä resurssien viisaan käytön edelläkävijäkaupungit liittyvät ensimmäisinä 2. kesäkuuta julkistettavaan Suomen resurssiviisaiden kaupunkien ja kuntien verkostoon. Jäsenkaupunkien tavoitteena on, että toiminta niiden alueella on viimeistään vuonna 2050 hiilineutraalia ja jätteetöntä, ja luonnonvaroja kulutetaan vain maapallon kantokyvyn verran.

Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja saavuttaakseen ne kaupungit tarvitsevat uusia toimintatapoja ja resurssiviisaita ratkaisuja: muun muassa älykkäitä järjestelmiä, energiatekniikkaa sekä jätteenkäsittely- ja kierrätysratkaisuja. Yrityksille avautuu resurssiviisaissa kaupungeissa mahdollisuuksia kehittää ja ottaa käyttöön ratkaisuja, joille on suuri maailmanlaajuinen kysyntä. Maailman cleantech-markkinan arvioidaan olevan suuruudeltaan noin 1 600 miljardia euroa (TEM 2014).

Resurssiviisaassa kaupungissa asukkaat, talous ja ympäristö voivat hyvin. Uuden toimintamallin avulla kaupungit ja kunnat voivat vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä, luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa asukkaiden hyvinvointia. Sitran teettämän selvityksen mukaan esimerkiksi Jyväskylän seudulla resurssiviisaat toimenpiteet voisivat luoda 1000 uutta työpaikkaa. Asukkaat voivat kehittää omaa ympäristöään kestävämmäksi ruohonjuuritason toiminnalla, jolloin kaupungista tulee viihtyisämpi paikka asua.

Resurssiviisaus mahdollistaa uuden johtamisen tavan

Resurssiviisauden toimintamalli kokoaa kaupungin kaikki kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi ja luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen ja tiekartan sinne pääsemiseksi. Mallin avulla kaupungin eri toiminnot ja toimialat saadaan pelaamaan yhteen yhteisen päämäärään hyväksi, ja se antaa kaupungille mahdollisuuden johtaa koko paikallista yhteisöä kohti resurssiviisautta ja tulevaisuuden menestystä. Sitra on kehittänyt resurssiviisaan kaupungin mallia yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa kahden ja puolen vuoden ajan.

Resurssiviisaus-verkoston kaupunkien kehitystä seurataan neljällä mittarilla: hiilijalanjälki, ekologinen jalanjälki, materiaalihäviöt sekä asukkaiden koettu hyvinvointi. Mittarit on valittu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Verkoston kuntien työtä tukee uusi palvelukeskus, jonka toiminnasta vastaavat Syke ja Motiva Oy. Kaupungit ja kunnat saavat keskukselta asiantuntija-apua muun muassa indikaattorilaskelmien tekemisessä, rahoituksen saamisessa sekä yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisessä. Verkoston toimintaa ohjaa neuvottelukunta, jossa on edustajia jäsenkunnista, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Kuntaliitosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Motivasta sekä Tekesistä.

Resurssiviisaiden kaupunkien ja kuntien verkosto julkistetaan seminaarissa 2.6.2015.