Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 5 min

Ekosysteemi ei tee teknologialla mitään, jos kulttuuri ei ole kunnossa

Dataa hyödyntävien ekosysteemien kilpailukyvyn taustalla piilee vahva yhteinen toimintakulttuuri. Puheenvuoro listaa kolme edellytystä kulttuurin muodostumiselle ekosysteemeissä.

Kirjoittaja

Naomi Wuori

Projektikoordinaattori, Ohjelmat

Julkaistu

Harvalla yksittäisellä yrityksellä on kaikkea sen tarvitsemaa tietoa, joka liittyy esimerkiksi kokonaiseen markkinaan, tuotteisiin ja palveluihin. Laajempi tiedon tarve ohjaa yrityksiä uusien yhteistyökumppaneiden pakeille. Muiden toimijoiden kanssa dataa jakamalla ja yhdistelemällä voidaan vastata haasteisiin, joita yksittäisen yrityksen olisi hankala taklata yksin. 

Ekosysteemiksi Dataekosysteemi Useista dataverkostoista koostuva verkosto, jossa toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteenaan jakaa ja käyttää dataa verkoston sisällä sekä edistää innovointia ja uutta liiketoimintaa. Avaa termisivu Dataekosysteemi kutsutaan laajempaa ongelmaa ratkovaa toimijoiden yhteistyöverkostoa. Datan jakaminen ekosysteemeissä yli organisaatiorajojen moninkertaistaa liiketoiminnan ja innovoinnin mahdollisuudet verrattuna yksittäiseen yritykseen.

Sitran teettämän kyselytutkimuksen mukaan jopa kolmasosa vastanneista ekosysteemeistä on kuitenkin vielä alkutekijöissä datan jakamisen yhteistyössä. Syitä on monia, mutta esimerkiksi datan jakamisen teknologiset haasteet tai sääntelyyn liittyvät tekijät on helppo tunnistaa. Pinnan alla on silti myös myös jotain muuta, johon ei olla kiinnitetty niin paljon huomiota – luottamuksen ja yhteistyön kulttuuri ekosysteemitoiminnassa.  

Miten ekosysteemin kulttuuri liittyy datan jakamiseen?

Kulttuuri on laajasti ja monipuolisesti käytetty käsite. Organisaatiokontekstissa kulttuurilla viitataan yleensä tietyssä organisaatiossa työskentelevien ihmisten jakamiin uskomuksiin, ajatusmalleihin, arvoihin, normeihin, käytäntöihin ja käyttäytymistapoihin, jotka muodostavat organisaation toimintatavan ja ilmapiirin.  

Ekosysteemit koostuvat sen sijaan useasta organisaatioista ja heidän kulttuureistaan ja siksi yhteisen kulttuurin muodostuminen vaatii ekosysteemin jäseniltä aktiivista vuoropuhelua ja yhteensovittamista. 

Kulttuuri voi joko tukea tai jarruttaa datan hyödyntämistä ja jakamista. Ekosysteemissä, jossa suhtaudutaan varauksella uusiin asioihin, on vaikeampaa käynnistää dataa hyödyntävää kokeiluja, kuin ekosysteemissä, jossa kulttuuri kannustaa uusien asioiden kokeilemiseen, ja jossa datan hyödyntämisen arvo on tunnistettu ja toimijoiden välisen luottamuksen eteen on tehty töitä. 

Kolme edellytystä datan jakamisen kulttuurin muodostumiselle ekosysteemeissä 

Yhteistä kulttuuria ei voi määritellä etukäteen vaan se syntyy ajan myötä. Kulttuurin muodostumiselle pystyy silti jo ekosysteemin alkuvaiheessa luomaan oikeanlaiset edellytykset.

1. Kulttuurin muodostuminen vaatii riittävää ajuria 

Ymmärrys datan arvosta ja liiketoimintahyödyistä on keskeinen ajuri, joka motivoi ekosysteemin jäseniä panostamaan yhteisen kulttuurin rakentamiseen. Ekosysteemin haaste on, että sen toimijat tarkastelevat datan arvoa oman organisaationsa näkökulmasta eivätkä hahmota sen kokonaisarvoa koko ekosysteemille tai jopa sen ulkopuolelle. Laajentamalla näkökulmaa myös oman organisaation ulkopuolelle ekosysteemitoimijat voivat löytää yllättäviä tapoja, joilla data voi tuottaa arvoa, ja se taas vahvistaa toimijoiden halukkuutta panostaa yhteisen kulttuurin rakentamiseen. 

2. Toimiva yhteistyö vaatii rakenteet ja pelisäännöt 

Ekosysteemien rakenteiden tulisi tukea yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi erilaiset yhteistyöalustat, joissa eri toimijat voivat kohdata ja jakaa oppeja, yhteiset pelisäännöt ja standardit, jotka helpottavat datan yhteensopivuutta eri toimijoiden välillä, sekä eri luottamusta edistävät mekanismit, kuten tietoturvaan liittyvät sopimukset. Yhteistyötä edistää myös datan hallintamallit eli yhteisesti sovitut käytännöt siitä, miten ja kuka saa nähdä tai käsitellä dataa, sekä tietysti datasääntely. Nämä kaikki luovat osaltaan turvallisuuden tunnetta, kun toisilleen uudet yhteistyökumppanit suunnittelevat yhteisiä hankkeita. 

3. Luottamus on kulttuurin perusta 

Luottamus luo pohjan avoimelle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Tämä on välttämätöntä ekosysteemissä, jossa eri toimijoiden on työskenneltävä yhdessä kohti yhteisiä tavoitteita. Kun ekosysteemissä halutaan luoda eri toimijoiden dataa hyödyntävää liiketoimintaa, on dataa jakavien tahojen luotettava siihen, että yhteistyökumppanit käyttävät dataa reilulla tavalla yhteisten intressien mukaisesti. Luottamusta ei voi rakentaa etukäteen, vaan se syntyy ajan myötä. Sitran kehittämään datatalouden sääntökirjaan on kerätty erilaisia työkaluja datan hallintamallin ja pelisääntöjen rakentamiseksi, joiden avulla ekosysteemit voivat ottaa ensiaskeleet kohti luottamuksen syntymistä silloin, kun sille ei vielä löydy kokemuspohjaa. 

Yhteisestä kulttuurista suomalaisten ekosysteemien kilpailuvaltti?  

Olemme tunnistaneet, että Suomessa ei vielä laajasti keskustella kulttuurin merkityksestä datan jakamiselle ekosysteemeissä. Tiedolla johtaminen on valtavirtaa, ja monet organisaatiot rakentavat jo sisäisesti datan hyödyntämisen kulttuuriaan. Ekosysteemeissä kulttuuri on kuitenkin edelleen aiheena tutkimaton, eikä se ole noussut riittävän vahvasti ekosysteemien yhteiselle agendalle. 

Kulttuuri on avainasemassa, kun ekosysteemeissä halutaan innovoida ja luoda uutta liiketoimintaa datan avulla. Tunnistamalla datan jakamista kannustavat käytännöt ja onnistumistarinat, sekä skaalaamalla opit, datan jakamista vauhdittava kulttuuri voi nousta suomalaisten innovaatioekosysteemien kilpailuvaltiksi ja Suomi datatalouden edelläkävijäksi.

Teknologialla ei tee mitään, jos kulttuuri ei ole kunnossa. 

Sidosryhmätyöpajassamme eräs osallistuja kiteytti ajatuksensa hyvin. Teknologialla ei tee mitään, jos kulttuuri ei ole kunnossa. Se on kuin kaataisi vettä autiomaahan – ei sieltä kukkaa kasva.

Mikä ihmeen ekosysteemi?

Kun yritykset haluavat tehdä yhteistyötä, joka perustuu reiluun datan jakamiseen ja hyödyntämiseen, se kannattaa tehdä ekosysteemin eli eri toimijoita yhdistävän verkostomaisen rakenteen kautta.  

Suomessa on useita eri aloilla toimivia ekosysteemejä, jotka muodostuvat yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kolmannen sektorin toimijoiden verkostoista. 

Yhteisillä säännöillä pelaavat ekosysteemitoimijat jakavat tietoa ja osaamistaan sekä vahvistavat omaa kyvykkyyttään muilta oppimalla. 

Ekosysteemeissä pyritään myös innovoimaan uutta ja ne pyrkivät yleensä ratkaisemaan jotain laajempaa ongelmaa, johon yksittäisten toimijoiden kyvykkyydet eivät yksinään riitä. 

Mistä on kyse?