Eläköön itsenäiset lähikaupat!

Uudet lähi- ja luomuruokaan sekä pientuottajien tuotteisiin erikoistuneet ruokakaupat ovat rantautuneet suomalaiseen kaupunkikuvaan. Viime aikoina on uutisoitu myös niiden synkentyneistä näkymistä ja joidenkin on kerrottu lopettaneen toimintansa. Uusilla kaupoilla on kuitenkin oma paikkansa suomalaisessa ruokakulttuurissa ja niiden menestyminen on sekä kuluttajan että tuottajien etu.

Suomalaisen ruokakaupan rakenne on poikkeuksellisen keskittynyt. Kaksi ketjua hallitsee jopa 80 % markkinoista eikä haastajia juuri ole. Saksalainen Lidl on suomalaisten ketjujen rinnalla jättiläinen, mutta siltäkin on kulunut 10 vuotta 5 % markkinaosuuden saavuttamiseen. Kompuroinut Suomen Lähikauppa on nyt kansainvälisen pääomasijoittajan omistuksessa.

Yksi vaihtoehto ei riitä – ruokakulttuuri ja ruoan arvostus on muuttunut

Suomalainen ruoan logistinen ketju on kunnioitusta herättävä koneisto, joka on rakennettu mittakaavaetujen ja suurien yksiköiden varaan. Se on viritetty ruokkimaan tehokkaasti maalta kaupunkeihin muuttanut väestö, ja sen tehtävän se on hoitanut mallikkaasti. Viime vuosina se on alkanut yskiä, kun maailma ja kuluttajien vaatimukset ovat muuttuneet nopeasti. Ruokakulttuuri on muuttunut, ruoan arvostus on kasvanut ja yhä useampi haluaa itse valita mitä suuhunsa panee. Yksi vaihtoehto ei enää riitä kaikille.

Suurien ketjujen haastaminen on uskalias teko

Tähän markkinarakoon uudet pienet lähikaupat ovat iskeneet. Suurien ketjujen haastaminen on uskalias teko, mutta uusille pienille kaupoille on ollut tilausta. Helsingissä näkyvimpiä ovat Anton & Anton, Eat & Joy ja Aitokauppa, jossa Sitrakin on osakkaana. Sitra teki yhtiöön pääomasijoituksen viime keväänä yhdessä 18 yksityisen sijoittajan kanssa. Yksityishenkilöiden sijoitukset ovat hieno osoitus yhdessä tekemisestä ja yhteisön sitoutumisesta lähikauppaan.

Nyt pienten kauppojen kuherruskuukausi alkaa olla ohi. Uutuuden viehätys on häviämässä ja taloudellinen epävarmuus on lisännyt hinnan merkitystä. Suuret ketjut ovat parantaneet valikoimaansa ja ne pystyvät epäilemättä kehittämään vahvuuksiaan myös lähi- ja luomuruoassa. Silti ne edustavat massiivisine logistiikkajärjestelmineen ja hehtaarihalleineen mennyttä maailmaa. Niiden asema markkinoilla on niin vahva, että niiltä puuttuvat todelliset motiivit toimialan uudistamiseen.

Markkinat tarvitsevat yrityksiä, jotka pystyvät haastamaan vakiintuneet rakenteet

Kun maailma muuttuu, syntyy uudenlaisia ratkaisuja, sellaisia kuin uudet pienet lähikaupat, nettikauppa, suoramyynti ja ruokapiirit. Parhaat ideat eivät synny pääkonttorien neuvotteluhuoneissa vaan siellä missä yrittäjä ja asiakas kohtaavat. Kehittyäkseen ne tarvitsevat toimivat markkinat ja reilun kilpailun. Jotta markkinat voivat toimia, pitää olla riittävästi kilpailukykyisiä, tehokkaita ja kannattavia yrityksiä, jotka pystyvät haastamaan vakiintuneet rakenteet.

Uusien kauppojen menestyminen on sekä kuluttajan että tuottajien etu

Tuottajalle toimivat markkinat tarkoittavat uusia mahdollisuuksia erikoistua ja kehittää omia tuotteitaan. Viljelijä voi olla taas isäntä eikä suuren ketjun renki. Paikallinen tuotanto vahvistaa paikallistaloutta eikä pidä unohtaa luomu- ja lähiruoan ympäristöhyötyjäkään. Kuluttajalle uudet vaihtoehdot merkitsevät lisää valinnanvaraa, parempaa laatua ja palveluja sekä edullisempia hintoja. Ja tietysti parempaa, oikeaa ruokaa.