sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kun tarkastellaan julkisen sektorin kykyä vastata yhteiskunnallisiin ongelmiin, viimeiset 18 kuukautta ovat rikkoneet käsityksiä siitä, millainen julkinen innovaatiotoiminta on mahdollista ja missä ajassa. Samaan aikaan, kun olemme joutuneet ratkaisemaan lennosta tiellemme tulevia päivänpolttavia kysymyksiä, olemme onnistuneet luomaan uudenlaisia ja innostavia, tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja.
Nyt, kun rajoituksia puretaan, olemme taas välitilassa. Olemistamme kannattelevat arjen peruselementit näyttäisivät lähtevän liikkeelle. Missä on koti ja mistä alkaa toimisto? Kenellä on oikeus osallistua konserttiin, mennä baariin tai lähteä ulkomaille?
Vaikka kysymys esimerkiksi toimistolla tapahtuvista hybridijärjestelyistä on monelle meistä henkilökohtaisesti tärkeä ja useimmille organisaatioille visainen ratkaistava haaste, tuntuu tarpeelliselta viedä keskustelua arkihaasteista etäämmälle.
Ei ole ehkä herkullisempaa hetkeä pohtia, mihin julkinen innovaatiotoiminta on menossa ja millaisia muutoksen tekemisen kykyjä se meiltä edellyttää.
Muutoskyvyt: yhdessä tekeminen, oppimisen vauhdittaminen ja muutoksen johtaminen
Brittiläinen ajatushautomo Nesta julkaisi pari vuotta sitten kerrassaan mainion yhteenvedon siitä, millaisia kykyjä ja asenteita yhteiskunnallinen ongelmanratkaisu vaatii.
Yhteenvedossa hahmotetaan taitoja, joita tarvitaan innovaatioita tukevien prosessien läpiviemiseen ympäristössä, jossa on poliittinen ja hallinnollinen ulottuvuus. Eli suomeksi: yhteenveto nostaa esiin tietynlaisia kykyjä ja asenteita, joita tarvitaan julkisen sektorin palveluiden, toimintatapojen ja ratkaisujen kehittämiseen.
Alla oleva Nestan alkuperäisen kuvan pohjalta suomennettu kuva tiivistää muutoksen tekemisen taidot kolmen teeman alle. Taidot ovat yhdessä tekeminen, oppimisen vauhdittaminen ja muutoksen johtaminen. Jokaisen teeman alla on keskeiset kyvyt, joita innovatiivinen toiminta edellyttää.
Muutama nopea huomio kykyjen kartasta
Muutokseen ei tarvita vain oikeita menetelmiä tai työkaluja. Jos haluaa viedä eteenpäin uudistuksia julkisella sektorilla, täytyy osata luovia toimintaympäristössä. Osaamisen lisäksi tarvitaan myös asennetta – tai pikemminkin oikeanlaista asennoitumista.
Kuva purkaa mystiikkaa onnistuneen kehittämistyön ympäriltä. Vaikka jäsennys ei olisi täydellinen, ei ole syytä vähätellä sitä, miten monenlaisten asioiden täytyy osua kohdilleen, jotta muutosta päästään tekemään. Muutos ei synny sillä, että ”tarvitaan oikeat ihmiset oikeaan aikaan” tai että ”pitää vain olla näkemystä”. Yhteenveto on pyrkimys purkaa muutoksen tekemisen kyky osiin, jotta meistä useampi osaisi kehittää itseään, tiimiään tai organisaatiotaan.
Kannattaa myös huomioida, että tämä ei ole rasti ruutuun -harjoitus esimerkiksi yksittäiselle viranhaltijalle. Jäsennyksessä päästään paremminkin tiimille, osastolle tai yhteistyöryhmälle tärkeisiin kykyihin. Kuva on tehty maailmaan, jota joku sanoisi vanhaksi normaaliksi. Moni asia on muutoksessa nyt. Koronasta toipuminen on yksi merkki, kokonainen aluehallinto on monille vieläkin suurempi asia. Siksi juuri nyt on hyvä hetki kysyä kysymys: Millaista muutoksen tekemistä ja tekijyyttä uusi aika tarvitsee?
Järjestämme yhteistyössä States of Changen kanssa yhteiskunnalliseen innovaatiotoimintaan keskittyneen Work-in-progress -oppimistapahtuman 9.11.2021. Tuon kansainvälisen tapahtuman innoittamana pohdimme myös teemaa kotimaisesta näkökulmasta kisakatsomossa 12.11.2021 klo 8.30–11.30.
Tilaisuudet ovat avoimia kaikille julkishallinnon kehittäjille, julkisen sektorin innovatiivisuudesta tai muutoskyvyn tukemisesta tai johtamisesta kiinnostuneille.
Lue lisää Work-in-Progress -tapahtumasta:
https://states-of-change.org/stories/work-in-progress