Emme ole sarjakuvasikoja, vaan haluamme vaikuttaa tulevaisuuteen

Luin taannoin Helsingin Sanomista, että sarjakuvasika Wagner on päättänyt ryhtyä tulevaisuudentutkijaksi. Hän tuumaili tekevänsä työn itselleen helpoksi olettamalla tulevaisuuden olevan deterministinen eli ennalta määrätty. Mutta deterministisen tulevaisuuden tutkiminen se vasta hankalaa onkin, ainakin ilman täydellisiä lähtötietoja – ja olettaen, että kyseessä on monimutkainen, epälineaarinen systeemi, mitä sarjakuvan ulkopuolinen maailma tuppaa olemaan. Deterministinen tulevaisuus on kaikessa varmuudessaan myös lohduton, mutta epävarmempaan, avoimeen tulevaisuuteen voi sentään koittaa vaikuttaa.

Hyvin harva suomalainen on Wagnerin linjoilla tulevaisuuden deterministisyyden suhteen. Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan peräti 83 prosenttia suomalaisista näkee, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Likimain yhtä moni uskoo voivansa vaikuttaa myös omaan tulevaisuuteensa. Näkemys omista vaikutusmahdollisuuksista tosin romahtaa, kun kysytään tarkemmin tämänhetkisistä megatrendeihin liittyvistä kehityskuluista. Kertooko tämä siitä, että tulevaisuutta koskevat päätökset ja teot koetaan olevan enimmäkseen joidenkin muiden käsissä? Miten tulevaisuuteen ylipäänsä voidaan vaikuttaa?

Tulevaisuuteen vaikuttamisessa yhdistyvät tulevaisuusajattelu ja muutoksentekeminen. Tulevaisuusajattelussa korostuvat toisaalta tietoisuus tämänhetkisistä muutoksista, mutta tässä hetkessä enenevässä määrin myös nykyisten oletusten haastaminen ja aidosti toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelu. Jos halutaan lisätä ihmisten tulevaisuusvaltaa tulevaisuusvaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuteen, tarvitaan sekä tulevaisuuskeskustelun laajentamista että erilaisten vaikuttamisen keinojen avaamista. Tämä edellyttää sekä oman että yhteisön tulevaisuustietoisuuden kehittämistä – avoimuutta erilaisille tulevaisuuksille, omien toimien näkemistä osana laajempaa kokonaisuutta, pitkän aikavälin hahmottamista ja vastuuta paremman tulevaisuuden rakentamisesta.

Miltä tulevaisuus ja vaikuttamismahdollisuudet näyttävät?

Tulevaisuudentutkija Fred Polak kuvaili kirjassaan The Image of the Future menneiden yhteiskuntien suhtautumista tulevaisuuteen. Hänen keskeinen havaintonsa oli, että yhteiskunnat säilyttävät elinvoimansa vain niin pitkään kuin ne säilyttävät kykynsä uudistaa ja ylläpitää positiivista tulevaisuuskuvaa. Tulevaisuusnäkemysten arvioimiseksi Polak erotteli kaksi ulottuvuutta: kehityssuunnan ja vaikutusmahdollisuudet. Ensinnäkin voimme ajatella tulevaisuuden olevan joko nykyisyyttä parempi tai huonompi. Toiseksi voimme uskoa, että voimme vaikuttaa tulevaisuuteen tai että emme voi. Näistä ääripäistä voi muodostaa nelikentän.

Miltä suomalaisten tulevaisuusnäkemykset sitten näyttävät tällaisessa nelikentässä (kuva alla)? Tulevaisuusbarometrin tuloksista voidaan valita pystyakseliksi näkemykset Suomen tulevaisuudesta ja vaaka-akseliksi näkemykset yhteisistä vaikutusmahdollisuuksista. Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa, mutta näkemykset siitä, onko Suomen tulevaisuus nykyhetkeä parempi vai huonompi jakautuvat. Tämä on hyvä tulos, sillä se viittaa siihen, että uhkakuvat eivät ole suurimmalle osalle lamauttavia vaan voivat inspiroida toimintaan.

Polakin mukaan tulevaisuuksien kuvaukset tai utopiat ovat pääsääntöisesti tulleet aristokraateilta. Tässä ajassa ei ole kuitenkaan uskottavaa, että ylhäältä käsin voitaisiin sanella jokin tulevaisuudenkuva, jonka kaikki kiltisti omaksuisivat. Tulevaisuudesta voi ja pitääkin pystyä esittämään useita näkemyksiä – ja niistä on tärkeää myös pystyä keskustelemaan. Ilman toisenlaisten, innostavien tulevaisuuksien hahmottelua keskustelu kärjistyy helposti nykyhetken kinasteluksi. Ja jos kokee tulevaisuuskeskustelun ja esitetyt näkemykset täysin irrallisena omasta arjestaan, ei luultavasti ole kauheasti intoa lähteä minkäänlaista muutosta toteuttamaan. Silloin lupaukset siitä, että ei tarvitse muuttua, saattavat tuntua erityisen houkuttelevilta.

Yksi keskeinen tulevaisuusnäkemyksiin vaikuttava asia on kokemus omasta taloudellisesta tilanteestaan. He, jotka joutuvat tinkimään lähes kaikesta, näkevät tulevaisuuden synkempänä ja omat vaikutusmahdollisuudet heikompina kuin he, jotka tulevat erinomaisesti toimeen (kuva alla). Rakentavan tulevaisuuskeskustelun kannalta onkin tärkeää ymmärtää eroja tulevaisuusnäkemyksissä ja tuoda enemmän esiin heidän näkemyksiänsä, jotka tällä hetkellä kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikoimpina.

Miten vahvistaa tulevaisuuteen vaikuttamista?

Tulevaisuuteen voi vaikuttaa jokapäiväisillä teoilla ja toimilla, mutta tulevaisuutta ei kukaan voi yksin sanella. Tulevaisuus tulee aina yllättämään jollain tavalla, mutta se ei tarkoita, että paremman tulevaisuuden rakentaminen olisi turhaa. Pikemminkin päinvastoin: sattuma ja yllätykset edellyttävät sopeutumis- ja uudistumiskykyä, jota voi lisätä työskentelemällä parempien tulevaisuuksien eteen.

Miten sitten harjoittaa tulevaisuuteen vaikuttamista – tulevaisuusajattelua ja muutoksentekemistä? Yksi lähtökohta on ottaa oppia jo tehdyistä kokeiluista, hankkeista ja teoista, jotka vievät meitä kohti parempaa tulevaisuutta. Mitä sellaista hyvää on nykyhetkessä, mitä haluat vahvistaa, jotta tulevaisuus olisi parempi? Inspiraatiota voi hakea esimerkiksi Seeds of Good Anthropocenes -hankkeesta tai Futures Centerin muutoksen signaaleista.

Tulevaisuus tehdään yhdessä ja siksi on tärkeää miettiä uusia tapoja saada laajemman joukon ääni kuuluviin. Uusia osallisuuden muotoja tulevaisuustyöhön voi kehittää esimerkiksi Nestan Our Futures -pelillä. Jos etsii jotain, mitä voisi ottaa saman tien käyttöön, kannattaa tutustua Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmään. Kaikki tarvittavat materiaalit työpajaan, jossa pohditaan toisenlaisia tulevaisuuksia ja sinne johtavia tekoja löytyy Tulevaisuustaajuus-sivustolta.

Tulevaisuusbarometrin tulokset osoittavat selvästi, että tulevaisuus – myös pidemmän aikavälin tulevaisuus – kiinnostaa suomalaisia. Emme ole sarjakuvasikoja, vaan haluamme vaikuttaa tulevaisuuteen. Kysymys kuuluukin, miten otamme tämän kiinnostuksen ja halun vaikuttaa huomioon tulevaisuutta rakentaessamme?