Ensikertalaisena Erätauossa

“Voiko kuka tahansa keskustella yhteiskunnasta rakentavasti ja innostua siitä?” kysytään Sitran Erätauko-projektin esittelysivuilla. Meillä oli ammattikorkeakoulu Haaga-Helian journalismilinjan opiskelijoina etuoikeus olla mukana ottamassa tästä selvää Erätauko-tapahtumassa Lahdessa 1.11.2017. Illan teemana oli edistys.

Konfliktit ja vihapuhe ovat tulleet yhä näkyvämmäksi osaksi yhteiskuntaamme. Dialoginen keskustelu toimii positiivisena vastavoimana, mutta sen edistäminen vaatii aikaa, resursseja ja yhteistä tahtotilaa. Erätauko-projektin ideana on madaltaa kynnystä yhteiskunnalliseen dialogiin sekä tukea jaetun ymmärryksen ja luottamuksen syntymistä ihmisten välillä.

Lahden Erätauossa pohdittiin edistystä

Lahdessa järjestettyyn Erätaukoon oli kutsuttu mukaan paikkakuntalaisia ja lähialueen asukkaita. Osallistujat tulivat erilaisista lähtökohdista, mutta kaikille yhteistä oli halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Illan tavoitteena oli tuottaa syvempi ymmärrys edistyksestä tasavertaiseen kokemuspuheeseen perustuvan dialogisen keskustelun avulla. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa keskusteluista yksi kysymys, joka toimitetaan Tulevaisuuden kyselytunnille marraskuun lopussa.

Avointa ja aikataulutettua dialogista keskustelua

Osallistujat muodostivat neljä keskusteluryhmää, joista kaksi kävi avointa ja kaksi aikataulutettua dialogia. Meistä opiskelijoista toinen osallistui avoimen dialogin ja toinen aikataulutetun dialogin ryhmään. Jokainen osallistuja sai itse valita, mihin ryhmään halusi kuulua.

Me molemmat saimme kuulla Sitran ennakointi- ja strategiatoiminnoista vastaavan Paula Laineen alustuksen edistyksestä talouskasvun ja ympäristön näkökulmasta. Toiset kaksi ryhmää, joissa emme itse olleet, aloittivat dialogisen keskustelun ilman alustusta.

Alustuksen yhteydessä oli mielenkiintoista nähdä myös yhteenveto siitä, mitä lahtelaiset olivat aiemmin kirjoittaneet edistyksen teemasta omaan kaupunkiinsa liittyen. Yli 60 prosenttia ennen tapahtumaa lahtelaisilta kerätyistä noin 200:sta edistykseen liittyvästä tarinasta oli myönteisiä.

Vastaajat mainitsivat hyviksi asioiksi kaupungissaan muun muassa ekologisuuden, koulutuksen ja teknologian. Huolta herättivät taloudellinen eriarvoistuminen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rapautuminen.

Avoimen dialogin ryhmä liitti yhteisöllisyyden vahvasti edistykseen

Esittelimme aluksi itsemme etunimillä ja kerroimme jonkin kokemuksen tai ajatuksen liittyen edistykseen. Ryhmäläiset jakoivat ajatuksiaan aiheesta sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesta näkökulmasta käsin.

Ryhmässämme syntyi selkeästi keskustelun kuluessa yhteistä ajattelua, jossa keskeneräiset ja erilaiset mielipiteet oli mahdollista lausua ääneen luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen hengessä. Virittäytyminen kuunteluun oli onnistunutta.

“

Englanninkielinen huudahdus “me! me! me!” kääntyi suomenkieliseksi kannustukseksi “me, me, me!”

Fasilitaattorin rooli ryhmässämme oli kuunnella keskustelijoita, luotsata puheenvuoroja ja pitää huolta siitä, että jokainen sai ilmaista mielipiteensä keskusteluun halutessaan. Ryhmän monitoroija kirjasi keskustelun muistiin ja osallistujat saivat kommentoida muistiinpanoja, kun keskustelu oli päättynyt.

Edistys kietoutui dialogissa yhteisöllisyyden teemaan. Aloimme yhdessä miettiä uudenlaisia tapoja kutsua mukaan toimintaan niitä yhteiskunnan jäseniä, jotka ovat syystä tai toisesta palkkatyön ulkopuolella. Tästä pohdinnasta ryhmämme jalosti kysymyksensä Tulevaisuuden kyselytunnille.

Keskustelun lopuksi englanninkielinen, itsekeskeinen huudahdus “me! me! me!” kääntyi ja kiteytyi suomenkieliseksi kannustukseksi “me, me, me!”

Aikataulutetun dialogin ryhmässä edistyksen avaimina painottuivat myönteisyys ja luottamus

Aikataulutetun dialogin ryhmässä jokaisella osallistujalla oli enintään kaksi minuuttia aikaa vastata esitettyihin kysymyksiin. Aika riitti hyvin, fasilitaattori joutui keskeyttämään puheenvuoron vain kerran.

Meillä oli myös mahdollisuus olla vastaamatta fasilitaattorin esittämiin kysymyksiin. Tätä ei kuitenkaan tapahtunut. Kaikki osallistuivat keskusteluun ja puheenvuorot linkittyivät toisiinsa.

“

Meillä oli aikaa keskustella sekä kuunnella toisiamme luottamuksellisessa hengessä.

Keskustelu kulki varsin luontevasti ja erityisesti loppua kohden pääsimme syvälle edistyksen teemaan. Ryhmämme oli suurilta linjoilta samanmielinen, vaikka tulokulmia oli useita.

Ryhmässämme oli paljon nuorten kanssa toimivia henkilöitä. He olivat työelämässään törmänneet siihen, että nuorille suunnatuissa hankkeissa sekä projekteissa korostuivat huoli- ja ongelmakeskeiset lähtökohdat. Koimme syrjäytymiskeskustelun kielteisyyden edistyksen kannalta huonoksi asiaksi. Pohdimme sitä, että keskustelun voisi kääntää mahdollistavaksi. Tästä teemasta muotoilimme myös kysymysehdotuksen marraskuun Tulevaisuuden kyselytunnille.

“Kuinka dialogista menetelmää onnistuu hyödyntämään, mikäli ei ole luottamusta, aikaa ja rahaa?”, pohti eräs keskustelija. Ryhmämme onnistui, koska meillä oli aikaa keskustella sekä kuunnella toisiamme rauhassa ja luottamuksellisessa hengessä.

Keskustelu jatkuu

Lahden Erätauon osallistujilla on mahdollista jatkaa hyvin alkanutta yhteiskunnallista keskustelua Tulevaisuuden kyselytunnilla 27.11.2017 ja myöhemmin järjestettävässä Erätauon verkkokeskustelussa.

Järjestäjät rohkaisivat osallistujia käymään dialogista keskustelua myös työpaikoilla, kotona ja erilaisissa kokoontumisissa. Dialogisen keskustelun herättäjäksi ja tueksi osallistujat saivat mukaansa Erätauko-keskustelukortit.

Erätauko on uusi tapa käydä ja käynnistää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Lahden Erätauko-tapahtumassa 1.11. käsiteltiin edistystä dialogin keinoin ja muotoiltiin kysymyksiä edistys-teemasta Tulevaisuuden kyselytunnille 27.11.

Erätauko on osa Sitran juhlavuotta, virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut -hanketta.