Kommentti
Arvioitu lukuaika 3 min

EU kaavailee seuraavaa ilmastoloikkaa – Kiertotalous nousee merkittävään rooliin

Euroopan komissio nostaa kiertotalouden keskeiseksi työkaluksi ilmastopäästöjen vähentämisessä. Tämä on hyvä uutinen, sillä kiertotalous synnyttää uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä parantaa unionin omavaraisuutta.

Kirjoittajat

Ilkka Räsänen

Vanhempi neuvonantaja, Kansainvälinen toiminta

Mariko Landström

Johtava asiantuntija, Ohjelmat

Julkaistu

Euroopan unioni haluaa jatkaa vihreää siirtymää. Tämä tulee selväksi Euroopan komission suosituksesta vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi. Kiertotalous on nostettu vahvasti esiin yhtenä tarpeellisena keinona vähentää ilmastopäästöjä ja samalla luoda uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Komissio suosittaa 6.2. annetussa tiedonannossaan, että vuodelle 2040 asetettava ilmastopäästöjen vähennystavoite olisi nettona 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tämä on välietappi matkalla hiilineutraalisuuteen vuonna 2050 – tavoitteeseen, joka on jo kirjattu EU:n ilmastolakiin.

Tavoite on kunnianhimoinen, mutta juuri ja juuri tarpeeksi. Euroopan ilmastopaneeli (European Scientific Advisory Board on Climate Change) arvioi, että 90–95 prosentin nettopäästövähennykset vuoteen 2040 mennessä ovat mahdollisia ja välttämättömiä, jotta EU voi tehdä osuutensa Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 asteen tavoitteen eteen. Tätä 1,5 asteen lämpenemisen rajaa hätyytellään jo nyt, ja vuosi 2023 oli globaalisti mittaushistorian kuumin.

Myös useat EU-maat, Suomi mukaan lukien, ovat vedonneet kunnianhimoisen tavoitteen puolesta. Tavoite onkin Suomen etu, sillä vaativat ilmastotavoitteet tarkoittavat vientimarkkinoita suomalaisille puhtaan teknologian yrityksille ja Suomi itse on ilmastolaissaan sitoutunut hiilineutraalisuuteen jo vuonna 2035.

Työkalupakki, jolla tavoite aiotaan saavuttaa, sisältää positiivisen yllätyksen. Siirtyminen kohti kiertotaloutta on nostettu vahvasti esiin keinona, jolla voidaan saavuttaa monta asiaa yhtä aikaa: vähentää ilmastopäästöjä ja luonnonvarojen ylikulutusta, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja sekä lisätä EU:n turvallisuutta ja autonomiaa. Sitran selvityksen mukaan kiertotaloudella voidaan torjua myös luontokatoa. Konsultti varmaan puhuisi ”win-win-win-win”-tilanteesta. Ja tässä asiassa osuisi oikeaan.

Komissio alleviivaa kiertotalouden roolia päästöjen pienentämisessä mm. rakennussektorilla, energiaintensiivisessä teollisuudessa ja ruokajärjestelmässä. Komissio nostaa myös ilahduttavasti esiin kiertotalouden liiketoimintamalleja: tuote palveluna, jakamisalustat, tuote-elinkaaren pidentäminen (circular product -design), resurssitehokkuus ja kierrätys sekä uusiutuvuus. Komissio arvioi, että vuonna 2021 EU:ssa oli jo 4,8 miljoonaa työpaikkaa, jotka kytkeytyvät suoraan kiertotalouteen, ja näkee paljon kasvu- ja työllisyyspotentiaalia, kun materiaalien uudelleen käytöllä ja kierrätyksellä vähennetään luonnonvarojen kulutusta.

Komissio nostaa vielä erikseen esiin, kuinka kiertotalous auttaa purkamaan EU:n riippuvuutta niin kutsuttujen kriittisten raaka-aineiden tuonnista ja vähentämään painetta uusien kaivosten perustamiselle. Tällä hetkellä EU, mukaan lukien Suomi, on erittäin riippuvainen mm. Kiinasta.

Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka loi kiertotalouden kansallisen tiekartan jo vuonna 2016. Eipä ihmekään, että Petteri Orpon (kok.) hallitus nosti kiertotalouden EU-vaikuttamisen avaintavoitteiden joukkoon. Suomalaisille yrityksille kiertotalouden kehittyminen EU:ssa avaa merkittäviä mahdollisuuksia.

Komission suositus antaakin hyvän tilaisuuden tuoda lisää lihaa luiden ympärille, kun seuraava Europan parlamentti on ensi kesänä valittu ja seuraava Euroopan komissio nimitetty. Tavoitteena tulisi olla kiertotalouden periaatteiden mukaan toimivat EU:n sisämarkkinat.

Myös 2040 ilmastotavoitetta varten seuraavan Euroopan komission pitää tehdä lainsäädännöllinen ehdotus Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden hyväksyttäväksi.

Kiertotalouden merkityksestä ja käytännön ratkaisuista keskustellaan Maailman kiertotalousfoorumissa WCEF2024:ssä, joka järjestetään Belgian Brysselissä 15.–18. huhtikuuta.

Lue lisää:

Putting nature at the heart of the European Green Deal

Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2024

Mistä on kyse?