sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Stereotypia suomalaisista yrityksistä kuuluu, että teknologia on hyvää, mutta emme hallitse myyntiä ja markkinointia kuten länsinaapurimme. Totuus ei varmaankaan ole ihan stereotypian mukainen, vaikka suomalaiset kuluttajille suunnatut brändit eivät ole maailmalla kovin tunnettuja. Samoin kuin yrityspuolella suomalaiset menestyvät politiikassa ja kansainvälisissä huippuvirkojen nimityksissä muita harvemmin. Viimeksi tämä saatiin kokea EU-huippuvirkojen kohdalla. Toisaalta eivät muutkaan Pohjoismaat niissä menestyneet.
Yksi menestyksen salaisuus, joka suomalaisilta usein tuntuu unohtuvan, ovat luontevat verkostot. Luulen, että tämä koetaan meillä usein jotenkin hämyisenä, jopa vastenmielisenä. Kaupat liike-elämässä tulee tehdä koviin faktoihin nojautuen. Tuote myy, jos se on paras, ei siksi, että vastapuolen ihminen on tuttu ja että myyjän ja ostajan välillä on luottamussuhde. Oli virkistävää lukea Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti -kirja, jossa sekä Nokian matkapuhelinten myynti Microsoftille, että Alcatel-Lucentin osto onnistuivat pääasiassa huolella rakennettujen henkilösuhteiden ansiosta. Toki yksityiskohtia viilattiin faktojen pohjalta ja sopimuspaperipinot kohosivat korkeuksiin, mutta kaupat syntyivät lopulta pitkäjänteisellä työllä luotujen luottamuksellisten suhteiden ansiosta.
Toimivat verkostot ovat avain menestykseen.
Sitra tutki suomalaisten suhtautumista verkostoitumiseen muutama vuosi sitten työelämätutkimuksessaan. Tulosten mukaan vain kuusi prosenttia suomalaisista piti verkostoitumista vahvuutenaan. En usko, että parissa vuodessa tässä on tapahtunut suurta muutosta. Osittain juuri tämän havainnon vuoksi meillä Sitrassa innostuttiin viime vuonna, kun työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrottiin, että Suomeen voidaan EU-puheenjohtajakaudella saada komission järjestämä vuoden merkittävin ICT-rahoitushakuihin keskittynyt verkostoitumistapahtuma ICT Proposers’ Day.
ICT Proposers’ Day kokoaa 19.–20. syyskuuta Messukeskukseen 2000–3000 tutkijaa, teollisuuden edustajaa, pk-yritysten, hallitustoimijoiden ja muiden organisaatioiden päätöksentekijää kaikkialta Euroopasta. Suomalaiset tutkimusryhmät, yliopistot ja yritykset, joille Eurooppa on kiinnostava markkina, ovat EU-hankkeet yksi hyvä tapa avata markkinoita ja löytää kumppaneita.
Vaikka meitä suomalaisia ei ehkä verkostoitumistaidoista tunneta, olemme menestyneet EU-hauissa keskimääräistä paremmin. Neljän ensimmäisen H2020-rahoitusohjelman aikana Suomeen tuli ohjelmasta 639 miljoonaa euroa, joka on 35 % enemmän kuin laskennallinen osuutemme. Olemme siis nettohyötyjä EU:n T&K-rahoituksesta.
Vinkit ICT Proposers’ Day -tapahtumaan: Tee kotiläksyt.
- Tee kotiläksyt ja tutustu tapahtuman ohjelmaan.
- Mieti missä tulevassa rahoitushaussa yrityksestäsi olisi muille mahdollisimman paljon apua ja hahmottele valmiita ideoita.
- Etsi kumppaneita Face2face-haulla komission sivuilla.
- Ole aktiivinen tapahtuman aikana ja käy kumppaneiden lisäksi keskustelemassa komission sinua kiinnostavien hakujen vastaavien virkamiesten kanssa.
Niin ja kaikkein tärkein – muista ilmoittautua! ICT Proposers’ Day on maksuton tapahtuma, mutta osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista.
PS. Julkistamme neljässä maassa toteuttamamme yrityskyselyn tulokset 19.9. The New Data Economy Rainmakers -sivutapahtumassamme Messukeskuksessa. Selvitimme kyselyn avulla datatalouteen liittyviä asenteita ja suunnitelmia yrityksissä. Sivutapahtuman ohjelma ja ilmoittautumisohjeet ovat verkkosivullamme. Jos kiinnostuit, ilmoittaudu mukaan tännekin!
#IHAN, #ICTPropDay, #EU2019FI
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.