Euroopan datatalous on paperitiikeri ilman hampaita

IDC-analyytikkoyhtiön selvitysten mukaan yksi infrastruktuuriin käytetty euro luo yli kuusinkertaisen lisäarvon datatalouteen esimerkiksi datapohjaisina innovaatioina ja uusina palveluina (lähde: The EU Data Landscape). Euroopan kilpailukyky löytyy sen omasta arvopohjasta. Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä löytyy reitti, jossa data on oikea väline kilpailukyvyn rakentamiseen, ei päälle liimattu keino.

Vaikka Saksan juuri alkanutta puheenjohtajakautta leimaavat monet haasteet, datataloutta on kehitettävä määrätietoisesti ja vähät resurssit on käytettävä oikein ja luovasti.

Digitalisaation arvopohjainen kehittäminen ja nykyperustan hyödyntäminen ovat Euroopan kilpailuetu

Euroopan komission datastrategian arvio datatalouden arvosta on 829 miljardia euroa vuonna 2025. Toukokuun lopussa komissio esitteli elvytysohjelman, jossa käytetään 750 miljardia euroa lisää nk. Next Generation EU -ohjelman rakentamiseen. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ajavat digitalisaatiolla autonomiaa ja kasvua Euroopalle.

Syntyykö lähes triljoonalla eurolla pysyvää kasvua Eurooppaan ja kuinka paljon vuotuisesta datatalouden arvosta jää rajojen sisään?

“

Eurooppa on Veli Ponteva, joka rakentaa talonsa tiilistä ja nipottaa huiteleville veljilleen.

Komission ajamaa yhteiskuntakehitystä leimaa hallinnollinen kehittäminen ja sääntelyllä ohjaaminen. Se ei motivoi yritystoimintaa eikä innosta kuluttajia. Eurooppa on Veli Ponteva – se tylsimys, joka rakentaa talonsa tiilistä ja nipottaa huiteleville veljilleen. Digitaalisuus on tuuli, joka murtaa rakenteita ja haaste tieteistä ja teollisesta tuotannosta hyvinvointia polkevalle mantereelle. Meidän ei kannata hakea autonomiaa omasta pilvi-infrastruktuurista tai tunteisiin pohjautuvista kuluttajapalveluista, koska meillä ei ole näihin tarpeeksi uutta annettavaa.

Yhdysvallat on kuningas luomaan kysyntää yksilön tunteisiin vetoamalla ja Aasia mestari tuottamaan materiaa tämän kysynnän täyttämiseen. Internet on viritetty näille mekanismeille. Nyt susi on saapunut ovelle ja nurkista tuulee. Ilmastonmuutos, räikeä eriarvoistuminen, globaali talouskriisi tai poliittisen arvopohjan köyhtyminen ei ratkea ostamalla kissalle uudet aurinkolasit netistä. Läpinäkyvyydelle, kestävälle taloudelle ja tasa-arvoisuudelle on huutava pula, mutta ei tarjontaa digitaalisessa maailmassa. Euroopan vahvuus on kyvyssä rakentaa kestäviä ja demokraattisia yhteiskuntia, mutta paperiset rakenteet on automatisoitava ja luotava kokonaan uudet markkinat datalle palvelujen mahdollistajana.

Rahat pitäisi käyttää uusien datapohjaisten palvelujen mahdollistamiseen

Data ei ole öljyä, vettä tai puuroa – se on informaation välityksen automaatiota, joka saa palvelut sujumaan ja tuottamaan. Jotta sitä voi jakaa, täytyy sen noudattaa lainsäädäntöä, markkinakäytäntöjä ja yksilön oikeuksia. Sen jakamiseen tarvitaan myös uudet teknologiat ja käytänteet.

EU:n datastrategian esimerkkeinä mainitsemat 740 miljoonan euron hyöty junaliikennettä automatisoimalla tai 5 miljardin euron säästö malarian torjunnassa toteutuu käytännössä vain, jos datasta saadaan tehtyä yhteiskäyttöistä, luotettavaa sekä koneen ja ihmisen ymmärtämää. Dataa voidaan silloin käsitellä kuin mitä tahansa vaihdannan välinettä taloudessa. Se voidaan tuotteistaa, hinnoitella ja sille voidaan luoda toimivat vaihdannan markkinat – globaalit datan pörssit. Digitaaliset identiteetit ja koneluettavat oikeudet, jotka rakentuvat reaalimaailman lainsäädännölle ovat datatalouden ja datamarkkinoiden luottamuksen mahdollistava ydin.

“

Datan jakamiseen tarvitaan uusia teknologioita ja käytänteitä.

Euroopan on rakennettava nämä rakenteet globaalia Internetiä varten ja nykyisen verkon päälle, ei suljettuihin siiloihin tai alustojen varaan. Tämä onnistuu vain kehittämällä nykyistä, jo valmiiksi hajautettua internetiä ja edistämällä sen avointa standardisointia. Se millaisten arvojen, osaamisen ja lainsäädännön mukaisesti nämä digitaaliset rakenteet tehdään, määrittävät datatalouden pelisäännöt ja ansaintamekanismit. Tässä on Euroopan mahdollisuus kapitalisoida satojen vuosien ajan rakennettu arvopohja ja siitä syntyvät hyödyt taloudellisesti olettaen, että 750 miljardilla eurolla ei rakennetta moottoriteitä metsiin, vaan luodaan nämä puuttuvat digitaaliset rakenteet datan jakamiseen.

Sitra ja sen avoimessa yhteisössä toimivat, kansalliset kärkiyritykset rakentavat IHAN-kokeilualustaa reilun datatalouden periaatteille. Suomi luo jo käytännössä tarvittavia teknologioita ja standardeja avoimen Euroopan datatalouden aikaansaamiseksi. Pyrimme osoittamaan puheet todeksi, ja näyttämään miten EU:n datastrategian linjaamat tavoitteet toteutuvat käytännössä, monialaisen yhteistyön kautta. Väitämme, että Sitran ihan.fi kokeilualusta on vastaus EU:n datastrategian huutoon. Nöyryys ei ole hyve silloin, kun käsissä on jotain ainutlaatuista ja luovaa.