Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-osiossa 14.7.2021.
Euroopan komissio on viestinyt viimeisimmän vuoden aikana terveysunionista. Tavoitteena ei ole siirtää terveydenhuollon järjestämistä EU:n vastuulle, vaan kiinnittää huomiota siihen, että etenkin terveysuhkien ehkäisyssä ja terveystietojen hyödyntämisessä EU-lainsäädäntö on puutteellista. Olemme luoneet standardit televerkoille, mutta terveysdatamme on yhä vankina terveydenhuollon tietokannoissa. Sitä kirjataan osassa Eurooppaa edelleen paperille ja siirretään tarvittaessa faksilla.
Ei ole olemassa pysyvää lainsäädäntöä, joka ohjaisi sitä, miten tietoa yksilön rokotuksista, immuniteetista tai negatiivisesta testituloksesta välitetään matkustettaessa valtioiden rajojen yli. Tietojen välittämiseen koronaviruspandemiasta piti siksi säätää väliaikainen laki. EU:n terveyspolitiikka ei voi perustua väliaikaisiin ratkaisuihin.
Olemme pelänneet terveystietojen hyötykäyttöä ja vedonneet yksityisyyden suojaan estävänä tekijänä. Terveysdatan parempi hyödyntäminen on kuitenkin avain uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittämiseen, terveysuhkien ehkäisemiseen ja ennen kaikkea meidän terveytemme ylläpitoon ja ennakoivaan terveydenhuoltoon.
Euroopan komission harjoittama terveyspolitiikka on tullut viime aikoina tutuksi yhteisten rokotehankintojen kautta. Vähemmän on sen sijaan puhuttu terveysuhkiin varautumisesta, komission aloitteesta Euroopan terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamiseksi tai Euroopan lääkeviraston valtuuksien lisäämisestä terveysuhkien torjumiseksi.
Toiminnot sähköisten reseptien ja potilastietojen välittämiseksi sekä harvinaista sairautta potevan ihmisen hoidon ja diagnosoinnin parantamiseksi ovat olleet käynnissä jo muutaman vuoden ajan.
Seuraavaksi komissiolta on odotettavissa esitys eurooppalaisen terveysdata-avaruuden kehittämiseksi. Sitra koordinoi 25 Euroopan maan yhteistä hanketta, joka tuottaa vaihtoehtoja lakiesityksen valmisteluun.
Terveysunioni ei ole enää pelkkää sanahelinää, vaan komissio pyrkii aloiteoikeudellaan edistämään eurooppalaisten terveyttä.
Pysyvään muutokseen tarvitaan ennen kaikkea parlamentin ja neuvoston tuki. Mikäli ne eivät priorisoi terveyspolitiikkaa, voidaan ajautua hankalaan tilanteeseen: kuluttajat ottavat käyttöönsä innovatiivisia palveluita, ja lainsäädäntö joutuu seuraamaan reaktiivisesti perässä, kuten alustataloudessa on tapahtunut.
Painetta muutokseen tulee innovaatioiden lisäksi globaalista terveyspolitiikasta. Maailman terveysjärjestö WHO esitti keväällä globaalia pandemiayleissopimusta. Johtavien teollisuusmaiden G7-kokous nosti kesäkuussa terveyden politiikan keskiöön ja esitti muun muassa kliinisten lääketutkimusten käytäntöjen harmonisointia.
Euroopan parlamentissa on kaksikymmentä pysyvää valiokuntaa. Terveysasiat käsitellään ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa. EU:n neuvostossa terveysasiat käsitellään työllisyys-, sosiaalipolitiikka- ja kuluttaja-asioiden kanssa. Tämä neuvosto kokoontui vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla vain yhden kerran.
EU:n terveydenhuoltojärjestelmien välistä yhteistyötä käsittelevä kansanterveystyöryhmä kokousti Saksan puheenjohtajakaudella 15 kertaa, mutta ei kokoontunut Portugalin johdolla ennen toukokuuta kertaakaan. Syynä tähän oli muun muassa neuvoston videoyhteyksien rajallinen määrä: niitä ei riittänyt kansanterveystyöryhmälle. Herää kysymys, priorisoidaanko neuvostossa kansalaisten kannalta oleellisia asioita.
Suomen poliittisten päättäjien, Euroopan parlamentin jäsenten sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesjohdon tulisikin toimia nykyistä voimallisemmin sen puolesta, että terveyden painoarvo EU:n keskeisissä toimielimissä kasvaisi.
Suomen hyvät digitaaliset terveyspalvelut niin primaari- kuin toisiokäytössä antavat tähän työhön lisävipua ja Suomen näkemyksille maamme kokoa suuremman painoarvon.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.