Haluatko vaikuttaa yhteiskuntaan? Viisi vinkkiä muutoksentekijälle

Kun palaa tauon jälkeen uuteen yhteisöön, on erityisen herkkä kuulemaan ja aistimaan muutoksia yleisesti käytetyissä termeissä ja käsitteissä. Palattuani töihin vanhempain- ja opintovapaalta viime syksynä herkistyin termeille muutoksentekijyys ja muutoksentekeminen enkä vähiten sen vuoksi, että ne ovat työmme keskiössä Sitrassa.  Vielä muutama vuosi sitten käytimme työssämme paljon termiä vaikuttaja, nyt termi muutoksentekijä on selkeästi käytetyin.  Syksyllä kollegani pohtivat paljon, ketä oikeastaan tarkoitetaan, kun puhutaan muutoksentekijöistä. Nyt tiedämme heistä jo paljon enemmän.

“

Muutoksentekijä on henkilö tai taho, joka on tunnistanut yhteiskunnallisen haasteen, kehittänyt ratkaisun ja koonnut porukan ratkaisemaan ongelmaa käytännössä.

Tänään julkaisimme yhteistyössä Ashoka Nordicin kanssa muutoksentekijäkartoituksen. Kartoitusta varten on haastateltu lukuisia suomalaisia muutoksentekijöitä ja kerätty tietoa laajalla kyselyllä. Kartoituksen tuloksia on tulkittu yhdessä ja pyritty ymmärtämään, millaiset tekijät mahdollistavat ja estävät yhteiskunnallisen muutoksen tekemistä Suomessa. Ashokan määritelmän mukaan muutoksentekijöitä voivat olla 1) muutoksentekijäaloite- tai verkosto (toimijat ja projektit, joiden tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus), 2) yhteiskunnalliset yrittäjät (missiona yhteiskunnallisten ongelmien ratkominen yrittäjyyden keinoin) ja 3) nuoret muutoksentekijät (16-25 vuotiaat, jotka ovat tarttuneet yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kytkeneet oman yhteisön aktiiviseen tekemiseen mukaan).

Muutoksentekijä, toimi näin

Kartoitus paljastaa, että vain harva osallistuneista määrittelee itsensä muutoksentekijäksi, vaikka muut ovat heidät sellaisiksi tunnistaneet. Kyselyn toteutuksesta voit lukea lisää Ashokan selvityksestä: Health check of the Finnish Changemaker Landscape (pdf). Näyttäisi siltä, että Suomessa olemme vielä uuden ilmiön äärellä. Vaikka hyvinvointivaltiomme luo oivan pohjan sosiaalisten innovaatioiden synnylle, on yksittäisen muutoksentekijäksi pyrkivän polku vielä viitoittamaton. Kartoituksen suositukset voidaan kiteyttää viideksi vinkiksi muutoksentekijälle ja muutoksentekijäksi pyrkivälle.

1. Kerro itsestäsi ja näytä esimerkkiä muille

Kartoitus osoittaa, ettei yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen tähtäävää yrittäjämäistä työtä tunnusteta Suomessa riittävän hyvin. Suurin osa kartoitukseen osallistuneista valitsi kyselyssä vaihtoehdon, jonka mukaan he työskentelevät systeemisen muutoksen edistämiseksi. Haastatteluissa valtaosa heistä kuitenkin epäili kykyään haastaa järjestelmää ja saada aikaan aitoja systeemisen tason muutoksia. Tulosten valossa näyttäisi, että muutoksentekijä-identiteetti on tunnistamaton. Ulkopuolinen ei voi määritellä, mitä muutoksentekijä-termi merkitsee.

Tee siis itsestäsi ilmiö. Kerro kuka olet, miksi ja erityisesti miten teet yhteiskunnallista muutosta. Tarvitsemme ymmärrystä siitä, miten yhä useampi voisi innostua yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisesta jo nuorella iällä. Aikamme tarvitsee toimeen tarttumista ja tekijöitä. Näytä esimerkkiä ja kerro tarinasi.

2. Mene sinne, missä ei ole muita kaltaisiasi

Menestyksen salaisuudeksi paljastui useimmiten verkostojen voima ja esteeksi verkostojen puute. Ne muutoksentekijät, jotka onnistuivat tuomaan sellaisia ihmisiä yhteen, jotka eivät yleensä kohtaa, kokivat oppineensa eniten. Tiedämme että innovaatiot harvoin syntyvät, kun keksitään kokonaan uusia ideoita, vaan ne syntyvät tilanteissa, joissa olemassa olevia ideoita yhdistelemällä syntyy jotakin uutta. Tarvitaan niin sanottua rajojen ylitystä (boudary-crossing) eri alojen, organisaatioiden ja koulukuntien välillä. Muutoksentekijät tarvitsevat tukea erityisesti toiminnan skaalaamiseen ja siihen auttaa, kun tuntee laajasti toimijoita niin julkisesta hallinnosta, tutkimuskentältä että yrityksistä.

Hakeudu siis sinne, missä näet mahdollisuuden ristiinpölyttää ideoitasi ja rakentaa ennalta-arvaamattomia kohtaamisia.

3. Etsi mentori

Verkostojen lisäksi onnekkaat muutoksentekijät olivat löytäneet itselleen rinnalla kulkijan ja viitoittajan, mentorin kaltaisen henkilön, joka osasi tukea ja auttaa vaikuttamistyössä eteenpäin. 18 prosenttia Ashokan kyselyyn vastanneista kärsi kumppaneiden puutteesta ja 13 prosenttia mainitsi kaipuun mentorille. Haastattelut vahvistivat käsitystä mentoroinnin tarpeesta. Mentoreiksi kaivattiin henkilöitä, joilla on erityistä ymmärrystä sosiaalisista innovaatioista ja muutoksentekijyyttä tukevien hankkeiden toimintalogiikasta.

Kun kartoituksen ensi vaiheessa oli mahdollisuus ilmiantaa muutoksentekijä, olisi nyt syytä ilmiantaa muutoksentekijä-mentori!

4. Kehitä yhdessä rahoittajien kanssa

Kartoitus osoittaa, että muutoksentekijyydelle on vaikeaa saada rahoitusta Suomessa ja sosiaalisten innovaatioiden rahoituspohja koetaan edelleen sekavaksi. Yleisimmät rahoittajat löytyvät julkiselta sektorilta erilaisten apurahojen muodossa.  Panostukset vaikuttavuusivenstointiin koettiin edelleen vähäisiksi. Ashoka peräänkuuluttaakin uusia mahdollisuuksia missioperustaisissa ekosysteemeissä, joiden puitteissa yhteiskunnalliset yrittäjät voisivat kehittää ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin kohdistetun rahoituksen turvin. Osa kartoitukseen osallistuneista kertoi löytäneensä uusia ratkaisuja, kun he olivat ottaneet rahoittajat alusta asti mukaan yhdessä kehittämään heidän ydintoimintaansa, tunnistamaan kohderyhmiä sekä luomaan kokonaan uudenlaisia rahoitusmalleja.

5. Opi jatkuvasti uutta!

Muutoksentekijät tunnistivat keskeisimmiksi kyvyikseen muun muassa luovuuden, kriittisen ajattelun, yhteistoimintakyvyn, empatian, verkostoitumisen ja tiimityön. Tunnistetut kyvyt ovat linjassa ajallemme keskeisten kyvykkyyksien kanssa (21st century skills). Kartoituksessa kysyttiin, millaisia viitekehyksiä, metodeita ja työkaluja muutoksentekijät ovat käyttäneet työssään ja miksi. Vastaukset osoittavat luovuuden, joka pohjaa ymmärrykseen muutosteorioista, systeemiajattelusta, viestinnästä ja ekosysteemien rakentamisesta. Vastauksissa keskeisiksi lähestymistavoiksi mainitaan dialogi, yhteiskehittäminen, aktivismi, sosiokratia ja hajautetut organisoitumisen tavat, ketterä kehittäminen, strateginen johtaminen sekä jatkuva opiskelu ja oppiminen. Konkreettisista työkaluista mainitaan muun muassa tarininakerronta, kuvittelu sekä taiteen metodit, Erätauko-dialogi, meditaatio, sosiaalisen median taitava käyttö ja projektihallinnan eri työkalujen hyödyntäminen.

Selvää on, että työ muutoksentekijyyden tukemiseksi on vasta alussa. Tärkeä kysymys jatkossa onkin, miten yhteiskunnallista muutoksentekokykyä voidaan parhaiten tukea ja millaisia lähestymistapoja, menetelmiä ja työkaluja sinä tarvitset työssäsi yhteiskunnallisen muutoksen edistämiseksi.