Hiilineutraali kauppakeskus 2035

Ilmastotoimittajaksi tämän vuoden ajaksi nimetty Piia Elonen kirjoitti mielenkiintoisen ja realistisen tuntuisen jutun hiilineutraalista elämästä vuonna 2035 Helsingin Sanomissa. Yhtä asiaa jutussa ei mainittu kovin vahvasti: meidän kulutustottumustemme roolia. Niiden vaikutus ilmastopäästöihin ja hiilineutraaliin elämään ovat kuitenkin merkittäviä. Jopa 68 prosenttia ilmastopäästöistä voidaan jyvittää sinulle ja minulle, meille tavallisille ihmisille. Siitä intoutuneena päätimme vielä pohtia, että miltä näyttäisi hiilineutraalin yhteiskunnan kauppakeskus, kulutusjuhlan keskeinen elementti?

Kauppakeskusten rakennukset ovat säilyneet vuoteen 2035 hyvin käytössä. Niiden kattoa peittävät aurinkopaneelit ja pienet tuulivoimalat.

Myös hiilineutraalissa yhteiskunnassa ihmiset syövät, joten vuonna 2035 kauppakeskukset edelleen tarjoavat erilaisia ravintoloita ja ruokakauppoja. Tarjonta on painottunut kasviksiin, ja lisäksi kauppakeskukseen on tullut viherseiniä ja erilaisia kasvatusalustoja kasveille, sienille ja ötököille. Nämä toimivat myös sisustuselementteinä ja tuovat tunnelmaa. Ravintoloista kaiken keskiössä ovat kuitenkin hävikkiruokaravintolat. Kaikki kauppakeskuksen ruokakaupat ja ravintolat tekevät tiivistä yhteistyötä hävikkiravintoloiden kanssa, ja biojätteen määrä onkin pienentynyt lähelle nollaa. Hävikkiruokaravintola on myös kokkien unelmakohde: kaikki innovatiiviset ja kokeilunhaluiset huippukokit haluavat sinne.

“

Koskaan ei voi tietää, mitä raaka-aineita on saatavilla seuraavaan kattaukseen.

Myös vaatteita tarvitaan tulevaisuudessa, mutta vuonna 2035 vaateteollisuus ei enää tuota toiseksi eniten päästöjä maailmassa. Kuluttajat ovat oppineet vaatimaan vaatteilta kestävyyttä, korjattavuutta ja muunneltavuutta, ja yritykset ovat muuttaneet toimintatapojaan. Vuoden 2035 muoti on ajatonta, ja vaatteiden muokkaus ja jälleenmyynti ovat yleistyneet. Siinä, missä vuonna 2019 edelläkävijäyritykset ovat sopineet toisten yritysten kanssa käytettyjen vaatteiden jälleenmyynnistä, vuonna 2035 jokaisesta vaatekaupasta löytyy osasto käytetyille ja korjatuille vaatteille. Hyvin monet yritykset toimivat silloin täysin uudenlaisella liiketoimintamallilla, joka perustuu vuokraukseen ja lainaamiseen. Kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia ei enää piiloteta ränsistyneisiin teollisuuskiinteistöihin tai nuhjuisiin takanurkkiin, vaan ne saavat kauppakeskusten keskeisimmät paikat, joista ensisijaisesti ostetaan itselle uusia vaatteita ja tavaroita.

Tuotteita ja vaatteita myös korjataan. Kauppakeskukset ja kaupat tarjoavat korjauspalveluita sekä pajoja, joista löytyy välineet ja osaavia auttajia erilaisten tavaroiden korjaamiseen. Kaupat ovat varustautuneet varaosilla ja 3D-printtereillä, joilla varaosan saa kätevästi printattua paikan päällä. Ylipäänsä tuotteet ovat sellaisia, että niitä voi korjata.

Vuonna 2035 kauppakeskuksilla on vahva rooli myös yhteisöjen rakentajina. Järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt voivat varata kauppakeskuksen yhteisiä tiloja. Tapaamiset ja erilaiset tilaisuudet järjestyvät kätevästi siellä, missä ihmisiä liikkuu hoitamassa päivittäisiä asioitaan. Järjestöt tekevät yhteistyötä ja uusia ideoita pulpahtelee luontaisesti yhteisöjen välillä. Nämä yhteisöt voivat organisoida tavaroiden korjauskursseja, ja kauppakeskuksen tilat voivat olla käytössä myös paikallisella työväenopisto, joka myös kurssittaa meille uusia taitoja.

Seniorikoteja on sijoitettu kauppakeskusten yhteyteen, ja seniorit pääsevät siellä käyttämään arvokkaita taitojaan merkityksellisesti eri yhteisöissä, yrittäjinä tai työskentelemällä osa-aikaisesti kaupoissa.

Kulutus on muuttanut täysin muotoaan. Kaikkea ei ole tarve enää omistaa – on jopa noloa ostaa halpaa muovikrääsää nettikaupan kautta. Lahjaksi annetaan useimmiten elämyksiä, yhdessäoloa ja lahjakortteja vaatelainaamoihin. Asunnot ovat ahtaampia ja ekologisempia, joten tavaroillekaan ei ole enää niin paljoa tilaa. Olemme oppineet olemaan onnellisia ja tyytyväisiä vähemmällä määrällä tavaraa. Shoppailu ei ole enää huippuelämys, vaan innostumme jonkin uuden taidon oppimisesta. Voisinko oppia seisomaan käsilläni tai puhumaan kiinaa?

“

Pitääkö meidän odottaa vuoteen 2035, jotta kauppakeskukset näyttävät tältä?

Miksi meidän pitäisi odottaa vielä 16 vuotta, että tämä olisi totta? Rakkaassa naapurimaassa Ruotsissa ReTuna-kauppakeskus toimii jo nyt, vuonna 2019 kokonaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ja meillä Suomessakin ammattikoulun opiskelijat Luksiassa ovat jo saaneet koulutusta kierrätysmyymälän brändäykseen, pyöritykseen, logistiikkaan ja muihin hyödyllisiin taitoihin. Keravan Jalotus-yhteisö on luonut uudenlaisen yhteisön mallia: heidän korjauspajallaan saa jo huoltoa pyörälle, vaatteelle tai vaikkapa ruokapöydän jalalle.

Idealistina toivoisimme, että kauppakeskus voisi näyttää tältä jo 2020.