Suomen ylikulutuspäivä Ylikulutuspäivä Laskennallisesti se päivä vuodesta, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon vuotuisen biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Avaa termisivu Ylikulutuspäivä osuu tänä vuonna maaliskuun viimeiselle päivälle. Se tarkoittaa, että olemme kuluttaneet loppuun uusiutuvat luonnonvarat, jotka maapallo tänä vuonna tuottaa. Loput yhdeksän kuukautta elämme velaksi.
Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin kolme ja puoli maapalloa. Luonnon kantokyky ei riitä, ja ylikulutuksen lopettaminen on välttämätöntä. Muuten tulevaisuuden hyvinvoinnilta putoaa pohja.
Elämäntapojen muuttaminen kestävämmäksi ei tarkoita elintason laskua tai sitä, että jokaisen olisi elettävä samalla tavalla. Jokainen meistä voi löytää itselleen sopivat arjen muutokset ja elää hyvää, kestävää elämää. Kestävä elämä voi olla jopa laadultaan parempaa, kuin ylikulutukseen perustuva nykymalli.
Jokainen meistä voi löytää itselleen sopivat arjen muutokset ja elää hyvää, kestävää elämää.
Ennen koronapandemiaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki oli reilut 10 tonnia vuodessa. Sitran 1,5 asteen elämäntavat -selvityksen mukaan globaalisti kestäväksi arvioitu taso vuoteen 2030 mennessä on 2,5 tonnia. Meidän pitäisi siis pystyä laskemaan jalanjälkemme noin neljännekseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Muutos on merkittävä, mutta sen ei tarvitse tapahtua yhdessä yössä. Aikaa vuosikymmenen vaihteeseen on seitsemän vuotta
Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki on jo pienentynyt merkittävästi. Se oli vuonna 2005 reilusti yli 12 tonnia, mutta vuonna 2021 jo noin neljänneksen pienempi, eli vajaat 10 tonnia per henkilö. Samaan aikaan suomalaisten elintaso on pysynyt ennallaan. Suunta on oikea, mutta vauhtia pitää kiristää.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Hyvää ja kestävää elämää voi elää monella tapaa
Miltä 2,5 tonnin hiilijalanjälki Hiilijalanjälki Ihmisen toiminnan aiheuttamat ilmastopäästöt. Voidaan määrittää yritykselle, organisaatiolle, toiminnalle tai tuotteelle. Huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, kuten metaanin ja typpioksiduulin. Avaa termisivu Hiilijalanjälki voisi käytännössä näyttää? Kestävä elämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asutaan energiatehokkaissa taloissa, liikutaan enemmän kävellen tai julkisella liikenteellä, syödään enemmän kasvipohjaista ruokaa ja korjataan tavaroita, jotta ne kestävät pidempään. Samalla säästyy rahaa ja terveys kohenee.
Suomessa on jo paljon ihmisiä, jotka ovat pudottaneet hiilijalanjälkensä kestävälle tasolle tai lähelle sitä. Se on siis mahdollista jo nyt.
Suomessa on jo paljon ihmisiä, jotka ovat pudottaneet hiilijalanjälkensä kestävälle tasolle tai lähelle sitä.
Oman polkunsa ovat hahmotelleet esimerkiksi Apulanta-yhtyeen Sipe Santapukki ja perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehto. Lisää esimerkkejä löytyy Sitran julkaisusta Miten omaksua 1,5 asteen elämäntavat vuoteen 2030 mennessä.
Jotta päästöjen vähentäminen ei jäisi vain yksilön vastuulle, täytyy yhteiskunnan varmistaa, että kestäviä tuotteita ja palveluja on saatavilla kohtuuhintaan.
Ylikulutuksen vähentäminen helpottaa luonnon kuormitusta
Ylikulutuksen lopettaminen ja luonnonvarojen käytön saattaminen kohtuulliselle tasolle on välttämätöntä myös luontokadon Luontokato Ihmisen toiminnallaan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden romahdus, joka on käynnissä kaikkialla maapallolla. Luontoa katoaa sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Käynnissä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto. Avaa termisivu Luontokato pysäyttämiseksi.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Ratkaisut ovat pitkälti yhteisiä. Monet hiilijalanjälkeämme pienentävät arjen valinnat vähentävät myös luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita.
Monet hiilijalanjälkeämme pienentävät arjen valinnat vähentävät myös luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita.
Emme kuitenkaan vielä tiedä tarkasti, millaisia vaikutuksia suomalaisten elämäntavoilla on luonnon monimuotoisuuteen Suomessa ja maailmalla.
Siksi Sitra selvittääkin parhaillaan, mistä keskivertosuomalaisen luontojalanjälki muodostuu ja miten jokainen voi löytää itselleen sopivia tapoja sen pienentämiseen. Tieto auttaa myös päättäjiä tukemaan ihmisten kestäviä valintoja.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.