Hyvinvointi nyky-yhteiskunnassa

Sitra ja Lontoolainen think tank New Economics Foundation (nef) käynnistivät viime viikolla yhteisen tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on päivittää käsitystämme hyvinvoinnin luonteesta nyky-yhteiskunnassa. Suomalainen hyvinvointikeskustelu on vahvasti ankkuroitu 1960-luvulta periytyvään viitekehykseen, jossa korostuvat kansalaisten perustarpeet ja materiaalinen hyvinvointi. Suomi on kuitenkin muuttunut perusteellisesti viime vuosikymmenten aikana. Emme enää täysin ymmärrä hyvinvoinnin lähteitä nopeasti muuttuneessa maailmassa.

Vaikka tuloerot ovatkin viime aikoina kääntyneet kasvuun, valtaosa väestöstä ei enää kärsi materiaalisesta puutteesta vaan pikemminkin valinnanvaran runsaudesta. Suomalaisilla on nykyään paljon aiempaa enemmän vaihtoehtoja arkielämässään. Tulotaso on noussut, kulttuuri ja sääntely ovat vapautuneet ja markkinoiden tarjonta on kasvanut huimasti. Vaihtoehtojen määrän kasvu aiheuttaa ihmisille uudenlaisia päätöksenteko-ongelmia tulotasoon katsomatta. Oman ja muiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta optimaalisten valintojen tekeminen ei ole helppoa. Elämänhallinnasta ja henkisestä hyvinvoinnista on tullut uusia hyvinvointiongelmia; käytettävissä olevasta ajasta ja henkisestä kapasiteetista arkielämän niukkoja resursseja.

Sitran ja nef:in tutkimushankkeessa kehitetään uutta, aiempaa kokonaisvaltaisempaa hyvinvoinnin ymmärrystä. Uusina hyvinvoinnin näkökulmina tutkitaan mm. luonnonympäristön, teknologian, organisaatioiden, merkityksellisen tekemisen, elinympäristön muutoksen, elämänhallinnan, markkinatalouden ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Hankkeessa pohditaan myös uusia poliittisia keinoja, joilla arjen hyvinvointia voitaisiin edistää.

Tutkimushanke toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä. Siihen osallistuu tutkijoita Suomesta, Britanniasta, Italiasta, Belgiasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Hankkeen tulosten toivotaan laajentavan hyvinvointipoliittista keskustelua Suomessa ja Britanniassa, ehkä laajemminkin Euroopassa. Tutkimustulokset parantavat myös eri kehitteillä olevien hyvinvointi-indikaattorien tietopohjaa tuomalla esiin hyvinvoinnin uusia ulottuvuuksia.

Suomi voisi rakentaa ylivoimaisesta hyvinvointiymmärryksestä ja -osaamisesta kestävän tulevaisuusstrategian. Maallamme on jo nyt paljon huippuluokan hyvinvointiosaamista, vahvat hyvinvointi-instituutiot sekä arjen hyvinvointia tukeva kulttuuri. Huipputason hyvinvointiosaamiseen perustuen voitaisiin luoda aiempaa parempia elinympäristöjä ja arjen hyvinvointia. Hyvinvointiosaamiseen perustuva strategia ei myöskään olisi ristiriidassa taloudellisen kilpailukyvyn kanssa. Korkean kustannustason maan yritykset voivat kilpailla ainoastaan ylivoimaisella lisäarvolla. Mistä tuo lisäarvo sitten syntyy? Kuluttajan näkökulmasta se syntyy tuotteiden ja palveluiden kontribuutiosta hänen arjen hyvinvointiinsa. Ylivoimainen hyvinvointiosaaminen mahdollistaisi siis suomalaisyrityksille ylivoimaisen lisäarvon luomisen ja siten kestävän kilpailukyvyn. Hyvinvointiin perustuva tulevaisuusstrategia sopisi myös laajemmin koko Euroopalle, sillä eurooppalaiset ymmärtävät hyvää elämää amerikkalaisia ja aasialaisia paremmin. Hyvinvointistrategian toteutuminen edellyttäisi kuitenkin sitä, että tutkimuksessa, politiikassa ja yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa keskityttäisiin instrumentaalisten välinearvojen sijaan kaiken toiminnan perimmäiseen tarkoitukseen – hyvään elämään.