Idän taju: Euroopasta Kiinan vilja-aitta

Tässä kiinnostava tiedonpala globalisaatiokehityksestä.

 Viime viikonlopun pieni uutinen täällä Itä-Aasiassa oli Kiinan kahden valtiollisen yrityksen Xinjiang Productionin ja Construction Corps’in sekä ukrainalaisen maatalousjätin KSG Agro viime kesäkuussa allekirjoittama sopimus, jolla Kiina osti Ukrainan Dnipropetrovskin alueelta lähes sata tuhatta hehtaaria Ukrainan hedelmällisintä viljelysmaata. Ostettu alue on valtava ja vastaa kooltaan lähes Hong Kongin pinta-alaa. Kiinalaisten on tarkoitus käyttää maata viljan viljelyyn ja sikojen kasvattamiseen.

 Investointi on rahallisesti mittava: uutisen mukaan Kiina tulee käyttämään kauppaan yli kaksi miljardia euroa. Investoinnin suuruus Ukrainan maatalouteen on historiallinen ja valtava. Ja lisää, nyt ostettu sadan tuhannen hehtaarin maa-ala on vain alkusoittoa sillä Kiinan valtio on hankkimassa tulevaisuudessa Ukrainasta lisää lähes kolme miljoonaa hehtaaria Euroopan parasta viljelymaata.

 Ukrainaa, hedelmällisen mustan mullan maata pidettiin aiemmin historiassa Neuvostoliiton vilja-aittana, ja tänään Euroopan vilja-aittana. Nyt siitä on tulossa osa Kiinan valtavan kansan globaalia ruoan tuotantoverkostoa. Ja Euroopasta osa Kiinan syvenevän taloudellisen vaikutusvallan areenaa.

 Kiinan investoinnit ruoan kasvattamiseen ja hankkimiseen omien rajojensa ulkopuolelta ovat tietenkin osa Pekingin pitkän tähtäimen ruokaomavaraisuusstrategiaa. Ennen tätä Ukrainan kanssa tehtyä maakauppaa on Kiina jo aiemmin hankkinut omistukseensa eri puolilta maailmaa yli kaksi miljoonaa hehtaaria hyvää viljelymaata. Pääasiassa Etelä-Amerikasta, jossa Argentiinassa ja Brasiliassa kasvatetaan useiden satojen tuhansien hehtaarien pelloilla maissia, soijapapua ja puuvillaa kiinalaisille markkinoille.

Kiinan sisältä katsoen kyse on nopeasti etenevästä maan urbanisaatiokehityksestä, jonka seurauksena seuraavan kahden vuosikymmenen aikana yli 300 miljoonaa kiinalaista muuttaa kaupunkeihin. Kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että kiinalaisten ruoan kulutus lisääntyy merkittävästi, muuttuu monipuolisemmaksi ja Kiinan oma maataloustuotanto joutuu läpikäymään rakenteellisen muutoksen. Kiinan ja kiinalaisten yritysten on hankittava ja tuotava ulkomailta joka vuosi enemmän ruokaa ja raaka-aineita, erityisesti lihaa, pystyäkseen vastaamaan nopeasti kasvavan kulutusvoimaisen keskiluokan ja kaupunkilaisten ahnaaseen kysyntään.

Kiinnostavaa Kiinan Ukrainassa tekemässä maakaupassa on myös se, että sen rinnalla kiinalaiset näyttäisivät lisäävän muitakin investointejaan erityisesti entisen Itä-Euroopan alueelle: uusia tieverkostoja, satamia, siltoja, rautateitä – ylipäätään teolliseen ja maataloustuotantoon sekä kuljetukseen liittyviin infrastruktuurin rakentamishankkeisiin.

Aiemmin kiinalaiset ovat tehneet vastaavia investointeja pääasiassa Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Mutta nyt tuli Euroopan vuoro.